Helsinki http://katariinasouri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132426/all Fri, 07 Dec 2018 14:44:09 +0200 fi Helsingin kuntapolitiikan viikko 50/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265412-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-502018 <p>Kaupunginhallitus jatkaa viimeksi pöydälle jääneiden Hiilineutraali Helsinki 2035 &ndash;toimenpideohjelman ja Tukkutorin uuden pakastamon edellytysinvestointien käsittelyä sekä antaa eduskunnalle lausunnon maakunta- ja sote-uudistuksesta. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa lisätään kielirikasteista esiopetusta tarjoavien päiväkotien lukumäärää. Kaupunkiympäristölautakunta jatkaa kahdesti pöytäämiensä Lapinlahden sairaalan sekä Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kaavojen parissa sekä Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteita. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee järjestöavustuksia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Maanantai 10.12.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-12-10_Khs_48_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/elinkeinojaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-12-10_Eja_12_El"><u>Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/talpa/fi/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-12-10_Talpajku_6_El"><u>Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 11.12.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-suomenkielinen-jaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2018-12-11_Skju_8_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto</u></a><br /><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-12-11_Kylk_35_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2018-12-11_Sotelk_22_El"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/tav/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-12-11_Talk_13_El"><u>Tarkastuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-kulttuurijaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-12-11_Kuja_9_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-liikuntajaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-12-11_Lija_6_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-nuorisojaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-12-11_Nuja_8_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Keskiviikko 12.12.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-12-12_Kvsto_22_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a><u> (kokous alkaa poikkeuksellisesti jo klo 16)</u></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Torstai 13.12.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-ruotsinkielinen-jaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=22&amp;doc=Kasko_2018-12-13_Rkj_9_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-12-13_HKLjku_20_El"><u>Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/stara/fi/staran-esittely/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-12-13_Starajk_11_El"><u>Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Perjantai 14.12.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-ymparisto-ja-lupajaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto</u></a></p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>käsittelee Pihlajamäessä sijaitsevan päiväkoti Louhikon uudisrakennusta, jonka arvellaan valmistuvan lokakuussa 2020. Uuteen päiväkotirakennukseen on tulossa 132 tilapaikkaa nykyisten 84:n sijaan.</p><p>Kaupunginhallitus antaa eduskunnalle lausunnon maakunta- ja sote-uudistuksesta. Päätösehdotuksen mukaan kaupunginhallitus toteaa Helsingin kaupungin lausuntona, että eduskunnan käsiteltävänä olevaa maakunta- ja sote-uudistusta koskevaa ehdotuskokonaisuutta ei edelleenkään tule hyväksyä.</p><p>Esityslistalla on myös sopimus Kaupunkiakatemia-yhteistyöstä seuraaville 5 vuodelle. Kyseessä on Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, Vantaan kaupungin, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston välinen sopimus, josta Helsingin kaupungin vuosittainen maksuosuus on 30 000 euroa. Kaupunkiakatemia on kaupunkien ja yliopistojen välinen strateginen kumppanuus ja yhteistyömuoto, jossa edistetään kaupunkikehittämisen, kaupunkitutkimuksen ja opetuksen vuorovaikutusta ja tuetaan poikkitieteellisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistymistä. Kaupunkiakatemia etsii innovatiivisia näkökulmia ja ratkaisumalleja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja pyrkii siten kasvattamaan akateemisen toiminnan vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Kaupunkiakatemia-yhteistyön ensimmäinen sopimuskausi 2016&ndash;2018 toteutettiin Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kumppanuutena. Toisella sopimuskaudella 2019&ndash;2023 toiminta laajenee Espoon ja Vantaan kaupunkien liittyessä mukaan yhteistyöhön</p><p>Kaupunginhallitus käsittelee Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa, joka jäi viimeksi pöydälle. Jo edellisessä kaupunkistrategiassa asetettiin tavoitteeksi päästöjen vähentäminen 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius ei synny itsestään vaan edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä Helsingissä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kasvihuonepäästöjen merkittävimpiä lähteitä ovat Helsingissä rakennusten lämmitys, sähkönkäyttö ja liikenne. Ilmastotavoitteiden toteutumisessa on kaikkien kaupunkilaisten oltava mukana. Siksi kaikkien kannattaa tutustua toimenpideohjelmaan, joka on esitys siitä, miten päästövähennykset voidaan käytännössä saavuttaa ja millaisiin toimiin on tartuttava jo tällä valtuustokaudella.</p><p>Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi Tukkutorin uuden pakastamon edellytysinvestointeja koskevaa hankesuunnitelmaa, joka jäi viimeksi pöydälle. &rdquo;Edellytysinvestoinneilla&rdquo; tarkoitetaan lähinnä purkamista, mihin on pakko ryhtyä, koska pakastamo on todettu turvallisuusriskiksi sen ammoniakkivetoisen kylmäjärjestelmän sekä huonon teknisen kunnon vuoksi. Pakastamosta ei saada korjausinvestoinneillakaan toiminnallisesti, energiankäytöllisesti ja elintarvikevalvonnallisesti toimivaa kokonaisuutta. Tulen esittämään tekstiin täydennystä siitä, että varmistettaisiin alueen yritysten toimintaedellytykset ja kulkuyhteydet hankkeen edetessä.</p><p><strong>Kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa </strong>on esillä tilannekatsaus Länsisataman aluerakentamisprojektista. Päätösehdotuksen mukaan jaosto suosittaa, että 1) Ruoholahtea kehitetään edelleen tiiviissä yhteistyössä alueen kiinteistöomistajien kanssa erityisesti pääkonttoreille sijaintipaikkoja tarjoavana toimistoalueena, että 2) kaupunkiympäristötoimiala ja kaupunginkanslia ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin Länsisataman liikenteen sujuvoittamiseksi ja satamalogistiikan kehittämiseksi, jotta yritysten sijoittumismahdollisuudet Ruoholahdessa ja laajemmin kantakaupungissa turvataan jatkossakin, että 3) Hernesaaressa varaudutaan järjestämään turvalliset ja tarkoituksenmukaiset kävelyreitit ja muut liikennejärjestelyt risteilymatkailijoille alueen rakentamisen ajaksi ja että 4) Alueen merkittävän työllistäjän, telakan, mahdollisuudet toimia myös rakentamisen aikana turvataan Munkkisaaressa.</p><p><strong>Kaupunginvaltuustossa</strong> jatketaan viime kokouksessa pöydälle jääneiden muutaman aloitteen käsittelyä. Lisäksi muutama pieni kaava-asia (Bulevardi 14, Meilahden huvila-alue ja Myllypuron peruskoulu). Kokous alkaa jo klo 16 ja päättynee klo 18:aan mennessä, minkä jälkeen vietetäänkin valtuuston pikkujoulua.</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto</strong> lisää kielirikasteista esiopetusta tarjoavien päiväkotien lukumäärää ensi lukuvuoden alusta. Kielirikasteista suomi-englanti -esiopetusta järjestetään 1.8.2019 alkaen seuraavien päiväkotien esiopetusryhmissä: Kanava, Viikinki, Sakara, Suurmetsä, Aapiskukko, Pacius, Herttua, Hertta, Jätkäsaari, Franzenia, Merituuli ja Kulosaari. Kielirikasteista suomi-ranska &ndash;esiopetusta järjestetään päiväkoti Valkean esiopetusryhmässä ja kielirikasteista suomi-ruotsi -esiopetusta päiväkoti Sataman esiopetusryhmässä. Kielirikasteista esiopetusta jatketaan päiväkotien Himmeli, Perttu, Vaskiniitty, Maunula, Myllynratas, Leipuri, Kesäheinä, Alku, Käpylinna, Toivo, Satakieli ja Auringonkukka esiopetusryhmissä sekä laajamittaista kaksikielistä esiopetusta päiväkotien Pelimanni, Merirasti ja Susanna esiopetusryhmissä.</p><p>Jokaisella varhaiskasvatusalueella alkaa siis esityksen mukaan 1.8.2019 vähintään yksi uusi kielirikasteinen esiopetusryhmä. Päiväkodit on valittu henkilöstön kielitaidon mukaan sekä siten, että lapsen opinpolku ei katkea kielenopiskelun osalta perusopetukseen siirryttäessä.</p><p>Kielirikasteisessa esiopetuksessa kohdekieltä käytetään rinnakkain suomen kielen kanssa leikkien, laulaen ja toiminnallisia menetelmiä apuna käyttäen. Kohdekielen osuus opetuksesta ja toiminnasta on korkeintaan 25%.</p><p>Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston edellisessä kokouksessa pöydälle jättämä asia, ehdotus luopua 1.6.2019 alkaen Pukinmäenkaaren peruskoulun yksiköstä osoitteessa Immolantie 9, siirtyy seuraavaan jaoston kokoukseen, joka pidetään 29.1.2019.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnan </strong>esityslistalla ovat jo kahdesti pöydälle jääneet <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-12-04_Kylk_34_El/A7237F9D-724E-C480-8E47-66D344800000/Liite.pdf">Lapinlahden</a> sairaalan asemakaavamuutoksen periaatteet. Alueella sijaitsevissa, Helsingin kaupungin omistamissa rakennuksissa ei harjoiteta kaupungin omaa toimintaa eikä tiloja tarvita kaupungin käyttöön. Kaupunki pyrkii luopumaan tiloista, joita se ei tarvitse omaan käyttöönsä tai palvelutuotantoonsa ja on tämän periaatteen mukaisesti valmistelemassa Lapinlahdessa rakennusten myyntiin tähtäävää ideakilpailua.</p><p>Lautakunta käsittelee myös <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-11-27_Kylk_33_El/5D669F40-5DE0-C1AF-B8AA-66C58A700000/Liite.pdf">Vallisaaren</a> ja Kuninkaansaaren asemakaavaehdotuksia. Tämäkin asia on jäänyt jo kahdesti pöydälle. Kaavaratkaisu mahdollistaa saarten kehittämisen luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Alueelle voi sijoittua ravintola-, tapahtuma- ja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä, sekä niihin liittyviä työtiloja.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-12-11_Kylk_35_El/09B1ACC0-60A9-C5C1-8F7A-675B47A00000/Liite.pdf">Tuusulanbulevardin</a> suunnitteluperiaatteet varmasti kiinnostavat lautakuntaa (ja muitakin). Suunnitteluperiaatteet koskevat Tuusulanbulevardin ja bulevardikaupungin suunnittelualuetta, uuden yleiskaavan osoittamaa maankäytön muutosaluetta. Alue sisältää noin 3:n kilometrin pituisen Tuusulanväylän liikennealueen reuna-alueineen, alkaen Pohjolankadun ja Mäkelänkadun risteyksestä ja ulottuen Pakilan ja Patolan pientaloalueen korkeudelle, sisältäen Käpylän asemanseudun ympäristön rata-alueineen, Metsälän toimitila-alueen, Louhenpuiston alueen, Asesepäntien ja Veturitien katualueita.</p><p>Alueelle suunnitellaan tiivistä ja monimuotoista kaupunkia noin 20 000 uudelle asukkaalle. Bulevardin varrella olevat kaupunginosat täydentyvät yhtenäiseksi kaupunkimaiseksi alueeksi. Kaupunginosien välille muodostuu uusia kulkuyhteyksiä. Nykyisen moottoritien reuna-alueista tulee selkeästi tiiviimpää ja rakennetumpaa ympäristöä, mutta merkittävimmät luontoalueet sekä viherverkoston keskeisimmät alueet säilytetään ja niiden välisiä yhteyksiä parannetaan. Bulevardikortteleiden arkkitehtuuri on vaihtelevaa ja kortteleiden olemus muotoutuu ympäröivien kaupunginosien lähtökohdista. Uusien korttelialueiden yhdistäminen olevaan rakenteeseen edellyttää alueiden historian, ominaispiirteiden sekä maisemallisten lähtökohtien tuntemusta ja huomioon ottamista. Alueen merkittävimmät maankäytön painopistealueet ovat Käpylän asemanseutu ja Käskynhaltijantien risteysalue.</p><p>Kaupunkiympäristölautakunta antaa myös lausunnon MAL 2019 -suunnitelman luonnoksesta. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että MAL 2019 -suunnitelmaluonnos on hyvä kokonaisuus, joka on pääpiirteissään Helsingin tavoitteiden ja kaupunkistrategian mukainen.</p><p>Muita kaava-asioita: <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-12-11_Kylk_35_El/1B7086C5-AC02-C0EC-8E04-673002700000/Liite.pdf">Malmin lentokentän</a> alueen kaavarungon tarkennus Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden osalta sekä Munkkiniemen koulutustalo (<a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-12-11_Kylk_35_El/62D6FCB6-C70B-C856-B94C-674F22F00000/Liite.pdf">Hollantilaisentie 11</a>).</p><p>Vihdoin hyväksytään myös Malmin Ormuspellon pienteollisuusalueen, Pitäjänmäen Takkatien ja Arinatien pienteollisuusalueen sekä Tattarisuon pienteollisuusalueen vuokrausperiaatteet. Olen näiden perään jo aika pitkään kysellyt. Sopimukset tehdään oleviksi voimassa 31.12.2047 saakka.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunta </strong>jatkaa järjestöavustusten käsittelyä. Esitys jäi viimeksi pöydälle. Järjestöille myönnetään vuodelle 2019 avustuksia lasten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (928&nbsp;000 euroa), nuorten ja aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (1,4 milj euroa), ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (203&nbsp;999 euroa), kansanterveysjärjestöjen tukemiseen (198&nbsp;000 euroa), mielenterveystyön ja päihdetyön tukemiseen (1,2 milj euroa), vammais- ja kehitysvammatyön tukemiseen (526&nbsp;000 euroa), maahanmuuttajatyön tukemiseen (461&nbsp;000 euroa) sekä monialayhdistysten toiminnan tukemiseen, samalla kun tehdään varaus vuoden aikana mahdollisesti ilmenevän ongelman hoitamiseen (1,1 milj euroa + 200&nbsp;000 euroa). Kaupunki tuottaa kaupunkilaisille tärkeitä palveluja yhdessä järjestöjen kanssa, joten avustukset ovat tärkeitä.</p><p>Erinomaista uutta viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallitus jatkaa viimeksi pöydälle jääneiden Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpideohjelman ja Tukkutorin uuden pakastamon edellytysinvestointien käsittelyä sekä antaa eduskunnalle lausunnon maakunta- ja sote-uudistuksesta. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa lisätään kielirikasteista esiopetusta tarjoavien päiväkotien lukumäärää. Kaupunkiympäristölautakunta jatkaa kahdesti pöytäämiensä Lapinlahden sairaalan sekä Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kaavojen parissa sekä Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteita. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee järjestöavustuksia.

 

Maanantai 10.12.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta

 

Tiistai 11.12.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto
Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Tarkastuslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto

 

Keskiviikko 12.12.

Kaupunginvaltuusto (kokous alkaa poikkeuksellisesti jo klo 16)

 

Torstai 13.12.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta

 

Perjantai 14.12.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

                                                                                                                                                             

Kaupunginhallitus käsittelee Pihlajamäessä sijaitsevan päiväkoti Louhikon uudisrakennusta, jonka arvellaan valmistuvan lokakuussa 2020. Uuteen päiväkotirakennukseen on tulossa 132 tilapaikkaa nykyisten 84:n sijaan.

Kaupunginhallitus antaa eduskunnalle lausunnon maakunta- ja sote-uudistuksesta. Päätösehdotuksen mukaan kaupunginhallitus toteaa Helsingin kaupungin lausuntona, että eduskunnan käsiteltävänä olevaa maakunta- ja sote-uudistusta koskevaa ehdotuskokonaisuutta ei edelleenkään tule hyväksyä.

Esityslistalla on myös sopimus Kaupunkiakatemia-yhteistyöstä seuraaville 5 vuodelle. Kyseessä on Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, Vantaan kaupungin, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston välinen sopimus, josta Helsingin kaupungin vuosittainen maksuosuus on 30 000 euroa. Kaupunkiakatemia on kaupunkien ja yliopistojen välinen strateginen kumppanuus ja yhteistyömuoto, jossa edistetään kaupunkikehittämisen, kaupunkitutkimuksen ja opetuksen vuorovaikutusta ja tuetaan poikkitieteellisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistymistä. Kaupunkiakatemia etsii innovatiivisia näkökulmia ja ratkaisumalleja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja pyrkii siten kasvattamaan akateemisen toiminnan vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Kaupunkiakatemia-yhteistyön ensimmäinen sopimuskausi 2016–2018 toteutettiin Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kumppanuutena. Toisella sopimuskaudella 2019–2023 toiminta laajenee Espoon ja Vantaan kaupunkien liittyessä mukaan yhteistyöhön

Kaupunginhallitus käsittelee Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa, joka jäi viimeksi pöydälle. Jo edellisessä kaupunkistrategiassa asetettiin tavoitteeksi päästöjen vähentäminen 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius ei synny itsestään vaan edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä Helsingissä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kasvihuonepäästöjen merkittävimpiä lähteitä ovat Helsingissä rakennusten lämmitys, sähkönkäyttö ja liikenne. Ilmastotavoitteiden toteutumisessa on kaikkien kaupunkilaisten oltava mukana. Siksi kaikkien kannattaa tutustua toimenpideohjelmaan, joka on esitys siitä, miten päästövähennykset voidaan käytännössä saavuttaa ja millaisiin toimiin on tartuttava jo tällä valtuustokaudella.

Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi Tukkutorin uuden pakastamon edellytysinvestointeja koskevaa hankesuunnitelmaa, joka jäi viimeksi pöydälle. ”Edellytysinvestoinneilla” tarkoitetaan lähinnä purkamista, mihin on pakko ryhtyä, koska pakastamo on todettu turvallisuusriskiksi sen ammoniakkivetoisen kylmäjärjestelmän sekä huonon teknisen kunnon vuoksi. Pakastamosta ei saada korjausinvestoinneillakaan toiminnallisesti, energiankäytöllisesti ja elintarvikevalvonnallisesti toimivaa kokonaisuutta. Tulen esittämään tekstiin täydennystä siitä, että varmistettaisiin alueen yritysten toimintaedellytykset ja kulkuyhteydet hankkeen edetessä.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa on esillä tilannekatsaus Länsisataman aluerakentamisprojektista. Päätösehdotuksen mukaan jaosto suosittaa, että 1) Ruoholahtea kehitetään edelleen tiiviissä yhteistyössä alueen kiinteistöomistajien kanssa erityisesti pääkonttoreille sijaintipaikkoja tarjoavana toimistoalueena, että 2) kaupunkiympäristötoimiala ja kaupunginkanslia ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin Länsisataman liikenteen sujuvoittamiseksi ja satamalogistiikan kehittämiseksi, jotta yritysten sijoittumismahdollisuudet Ruoholahdessa ja laajemmin kantakaupungissa turvataan jatkossakin, että 3) Hernesaaressa varaudutaan järjestämään turvalliset ja tarkoituksenmukaiset kävelyreitit ja muut liikennejärjestelyt risteilymatkailijoille alueen rakentamisen ajaksi ja että 4) Alueen merkittävän työllistäjän, telakan, mahdollisuudet toimia myös rakentamisen aikana turvataan Munkkisaaressa.

Kaupunginvaltuustossa jatketaan viime kokouksessa pöydälle jääneiden muutaman aloitteen käsittelyä. Lisäksi muutama pieni kaava-asia (Bulevardi 14, Meilahden huvila-alue ja Myllypuron peruskoulu). Kokous alkaa jo klo 16 ja päättynee klo 18:aan mennessä, minkä jälkeen vietetäänkin valtuuston pikkujoulua.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto lisää kielirikasteista esiopetusta tarjoavien päiväkotien lukumäärää ensi lukuvuoden alusta. Kielirikasteista suomi-englanti -esiopetusta järjestetään 1.8.2019 alkaen seuraavien päiväkotien esiopetusryhmissä: Kanava, Viikinki, Sakara, Suurmetsä, Aapiskukko, Pacius, Herttua, Hertta, Jätkäsaari, Franzenia, Merituuli ja Kulosaari. Kielirikasteista suomi-ranska –esiopetusta järjestetään päiväkoti Valkean esiopetusryhmässä ja kielirikasteista suomi-ruotsi -esiopetusta päiväkoti Sataman esiopetusryhmässä. Kielirikasteista esiopetusta jatketaan päiväkotien Himmeli, Perttu, Vaskiniitty, Maunula, Myllynratas, Leipuri, Kesäheinä, Alku, Käpylinna, Toivo, Satakieli ja Auringonkukka esiopetusryhmissä sekä laajamittaista kaksikielistä esiopetusta päiväkotien Pelimanni, Merirasti ja Susanna esiopetusryhmissä.

Jokaisella varhaiskasvatusalueella alkaa siis esityksen mukaan 1.8.2019 vähintään yksi uusi kielirikasteinen esiopetusryhmä. Päiväkodit on valittu henkilöstön kielitaidon mukaan sekä siten, että lapsen opinpolku ei katkea kielenopiskelun osalta perusopetukseen siirryttäessä.

Kielirikasteisessa esiopetuksessa kohdekieltä käytetään rinnakkain suomen kielen kanssa leikkien, laulaen ja toiminnallisia menetelmiä apuna käyttäen. Kohdekielen osuus opetuksesta ja toiminnasta on korkeintaan 25%.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston edellisessä kokouksessa pöydälle jättämä asia, ehdotus luopua 1.6.2019 alkaen Pukinmäenkaaren peruskoulun yksiköstä osoitteessa Immolantie 9, siirtyy seuraavaan jaoston kokoukseen, joka pidetään 29.1.2019.

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla ovat jo kahdesti pöydälle jääneet Lapinlahden sairaalan asemakaavamuutoksen periaatteet. Alueella sijaitsevissa, Helsingin kaupungin omistamissa rakennuksissa ei harjoiteta kaupungin omaa toimintaa eikä tiloja tarvita kaupungin käyttöön. Kaupunki pyrkii luopumaan tiloista, joita se ei tarvitse omaan käyttöönsä tai palvelutuotantoonsa ja on tämän periaatteen mukaisesti valmistelemassa Lapinlahdessa rakennusten myyntiin tähtäävää ideakilpailua.

Lautakunta käsittelee myös Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavaehdotuksia. Tämäkin asia on jäänyt jo kahdesti pöydälle. Kaavaratkaisu mahdollistaa saarten kehittämisen luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Alueelle voi sijoittua ravintola-, tapahtuma- ja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä, sekä niihin liittyviä työtiloja.

Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteet varmasti kiinnostavat lautakuntaa (ja muitakin). Suunnitteluperiaatteet koskevat Tuusulanbulevardin ja bulevardikaupungin suunnittelualuetta, uuden yleiskaavan osoittamaa maankäytön muutosaluetta. Alue sisältää noin 3:n kilometrin pituisen Tuusulanväylän liikennealueen reuna-alueineen, alkaen Pohjolankadun ja Mäkelänkadun risteyksestä ja ulottuen Pakilan ja Patolan pientaloalueen korkeudelle, sisältäen Käpylän asemanseudun ympäristön rata-alueineen, Metsälän toimitila-alueen, Louhenpuiston alueen, Asesepäntien ja Veturitien katualueita.

Alueelle suunnitellaan tiivistä ja monimuotoista kaupunkia noin 20 000 uudelle asukkaalle. Bulevardin varrella olevat kaupunginosat täydentyvät yhtenäiseksi kaupunkimaiseksi alueeksi. Kaupunginosien välille muodostuu uusia kulkuyhteyksiä. Nykyisen moottoritien reuna-alueista tulee selkeästi tiiviimpää ja rakennetumpaa ympäristöä, mutta merkittävimmät luontoalueet sekä viherverkoston keskeisimmät alueet säilytetään ja niiden välisiä yhteyksiä parannetaan. Bulevardikortteleiden arkkitehtuuri on vaihtelevaa ja kortteleiden olemus muotoutuu ympäröivien kaupunginosien lähtökohdista. Uusien korttelialueiden yhdistäminen olevaan rakenteeseen edellyttää alueiden historian, ominaispiirteiden sekä maisemallisten lähtökohtien tuntemusta ja huomioon ottamista. Alueen merkittävimmät maankäytön painopistealueet ovat Käpylän asemanseutu ja Käskynhaltijantien risteysalue.

Kaupunkiympäristölautakunta antaa myös lausunnon MAL 2019 -suunnitelman luonnoksesta. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että MAL 2019 -suunnitelmaluonnos on hyvä kokonaisuus, joka on pääpiirteissään Helsingin tavoitteiden ja kaupunkistrategian mukainen.

Muita kaava-asioita: Malmin lentokentän alueen kaavarungon tarkennus Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden osalta sekä Munkkiniemen koulutustalo (Hollantilaisentie 11).

Vihdoin hyväksytään myös Malmin Ormuspellon pienteollisuusalueen, Pitäjänmäen Takkatien ja Arinatien pienteollisuusalueen sekä Tattarisuon pienteollisuusalueen vuokrausperiaatteet. Olen näiden perään jo aika pitkään kysellyt. Sopimukset tehdään oleviksi voimassa 31.12.2047 saakka.

Sosiaali- ja terveyslautakunta jatkaa järjestöavustusten käsittelyä. Esitys jäi viimeksi pöydälle. Järjestöille myönnetään vuodelle 2019 avustuksia lasten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (928 000 euroa), nuorten ja aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (1,4 milj euroa), ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (203 999 euroa), kansanterveysjärjestöjen tukemiseen (198 000 euroa), mielenterveystyön ja päihdetyön tukemiseen (1,2 milj euroa), vammais- ja kehitysvammatyön tukemiseen (526 000 euroa), maahanmuuttajatyön tukemiseen (461 000 euroa) sekä monialayhdistysten toiminnan tukemiseen, samalla kun tehdään varaus vuoden aikana mahdollisesti ilmenevän ongelman hoitamiseen (1,1 milj euroa + 200 000 euroa). Kaupunki tuottaa kaupunkilaisille tärkeitä palveluja yhdessä järjestöjen kanssa, joten avustukset ovat tärkeitä.

Erinomaista uutta viikkoa!

 

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265412-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-502018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Fri, 07 Dec 2018 12:44:09 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265412-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-502018
Pikavisiitti kirjataivaaseen http://laurarissanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265135-pikavisiitti-kirjataivaaseen <p><strong>Pikavisiitti kirjataivaaseen</strong></p><p>Helsingin keskustakirjasto Oodi avaa ovensa Itsenäisyyspäivän aattona. Ja mikä todellinen kirjastojen ystävien paratiisi ovien takaa avautuukaan!</p><p>Pääsin muiden keskustakirjastosta päättäneiden ja kirjastoa rakentaneiden kanssa tutustumaan Oodiin viime perjantaina. Harvoin enää missään ottaa samalla tavalla vatsan pohjasta kuin sillä hetkellä otti, kun astuin Oodin kolmannen kerroksen kirjataivaaseen. Niin kaunista, niin avaraa, niin upeaa! Perjantai oli meille kuntapoliitikoille todellinen karkkipäivä.</p><p>Keskustakirjaston hankesuunnitelma hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa selvin luvuin tammikuussa 2015. Tuolloin muuten kirjastoon kaavailtiin myös yleistä saunaa, mutta se putosi kustannussyistä matkan varrella pois. &nbsp;Muuten valtion kanssa yhteistyössä toteutettu hanke pysyi budjetissaan eli 98 miljoonassa eurossa, mistä valtion osuus oli 30 miljoonaa.</p><p>Moni päättäjä ja kaupunkilainen on kantanut huolta siitä, merkitseekö uusi tulokas kirjastoverkon harvenemista. Tätä huolta en jaa, vaikka varmasti verkko joltain osin elää, kuten kasvavassa kaupungissa kuuluukin. Keskustakirjasto kasvattaa toki kirjastojen käyttömenoja ja tämä näkyy ensi vuoden talousarviossa.</p><p>Kirjasto on maamme kaikkein käytetyin kulttuuripalvelu. Talouden taantumassa kaupungin tarjoaman kulttuuritarjonnan, johon kirjastotkin kuuluvat, korostuu. Esimerkiksi Töölön kirjaston lainausluvut nousivat 1990-luvun alun laman aikaan peräti 69 prosenttia. Kulttuuriin sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin monikertaisesti esimerkiksi pienempinä terveysmenoina.</p><p>Taannoisessa valtuustokeskustelussa epäiltiin myös perinteisen kirjan väistyvän jo pian sähkökirjojen tieltä. Oodi on osoitus siitä, miten kirjasto saa yhdistettyä vanhan ja uuden. Oodin kolmas kerros on todellinen kirjataivas, josta löytyy iso terassi ja kahvila, paljon lukunurkkauksia ja ennen kaikkea kirjoja. Kerroksen pohjoispääty on omistettu lapsille. Lastenmaailman kruunaa salaoven takaa löytyvä satuhuone. Ihan mahtava.</p><p>Oodin kakkoskerros taas on osoitus kaikesta uudesta. Ihailin pitkää 3D-printtereiden rivistöä, kirjastorobottia ja kaupunkiverstaan saumureita, laserleikkureita ja tarratulostimia. Toisesta kerroksesta löytyvät myös huippuluokan studiot soittamiseen, äänittämiseen, kuvaamiseen ja editointiin.</p><p>Keskustakirjaston osalta pidän erityisen hienona sitä, että sen suunnittelussa on pidetty mielessä kaikki sukupolvet vauvasta vaariin. Kirjaston tiloihin rakennettiinkin esimerkiksi kaupungin 66. leikkipuisto Loru. Siellä lapsia ja perheitä odottavat ohjatut laulu-, leikki-, loru- ja liikuntatuokiot.&nbsp;Kirjastosta löytyy myös Helsinki-info, kaupunkiympäristön toimialan osallisuustila Brygga, missä pääsee mukaan kaupunkisuunniteluun sekä EU-infopiste. Kahvila- ja ravintolapalveluita on kolmoskerroksen lisäksi myös sisääntulokerroksessa.</p><p>Oma toiveeni keskustakirjaston osalta liittyi siihen, että saisimme enemmän ilta- ja viikonloppuaukioloa. Ja tähänkin Oodi vastaa, arkisin kirjasto on auki iltakymmeneen ja viikonloppuisinkin kahdeksaan. Laajennetuin aukioloajoin Oodi toimii paremmin helsinkiläisten olohuoneen jatkeena.</p><p>Ei siis ihme, että viime perjantai tuntui kuntapoliitikon karkkipäivältä. Kaikki oli just niinkuin pitikin - tai oikeastaan vielä vähän paremmin. Menkää siis Oodiin!</p><p>Oodin avajaisia vietetään 5.-6.12.2018. Avajaisohjelmaan voit tutustua täällä:&nbsp;<a href="https://www.oodihelsinki.fi/avajaiset/">https://www.oodihelsinki.fi/avajaiset/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pikavisiitti kirjataivaaseen

Helsingin keskustakirjasto Oodi avaa ovensa Itsenäisyyspäivän aattona. Ja mikä todellinen kirjastojen ystävien paratiisi ovien takaa avautuukaan!

Pääsin muiden keskustakirjastosta päättäneiden ja kirjastoa rakentaneiden kanssa tutustumaan Oodiin viime perjantaina. Harvoin enää missään ottaa samalla tavalla vatsan pohjasta kuin sillä hetkellä otti, kun astuin Oodin kolmannen kerroksen kirjataivaaseen. Niin kaunista, niin avaraa, niin upeaa! Perjantai oli meille kuntapoliitikoille todellinen karkkipäivä.

Keskustakirjaston hankesuunnitelma hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa selvin luvuin tammikuussa 2015. Tuolloin muuten kirjastoon kaavailtiin myös yleistä saunaa, mutta se putosi kustannussyistä matkan varrella pois.  Muuten valtion kanssa yhteistyössä toteutettu hanke pysyi budjetissaan eli 98 miljoonassa eurossa, mistä valtion osuus oli 30 miljoonaa.

Moni päättäjä ja kaupunkilainen on kantanut huolta siitä, merkitseekö uusi tulokas kirjastoverkon harvenemista. Tätä huolta en jaa, vaikka varmasti verkko joltain osin elää, kuten kasvavassa kaupungissa kuuluukin. Keskustakirjasto kasvattaa toki kirjastojen käyttömenoja ja tämä näkyy ensi vuoden talousarviossa.

Kirjasto on maamme kaikkein käytetyin kulttuuripalvelu. Talouden taantumassa kaupungin tarjoaman kulttuuritarjonnan, johon kirjastotkin kuuluvat, korostuu. Esimerkiksi Töölön kirjaston lainausluvut nousivat 1990-luvun alun laman aikaan peräti 69 prosenttia. Kulttuuriin sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin monikertaisesti esimerkiksi pienempinä terveysmenoina.

Taannoisessa valtuustokeskustelussa epäiltiin myös perinteisen kirjan väistyvän jo pian sähkökirjojen tieltä. Oodi on osoitus siitä, miten kirjasto saa yhdistettyä vanhan ja uuden. Oodin kolmas kerros on todellinen kirjataivas, josta löytyy iso terassi ja kahvila, paljon lukunurkkauksia ja ennen kaikkea kirjoja. Kerroksen pohjoispääty on omistettu lapsille. Lastenmaailman kruunaa salaoven takaa löytyvä satuhuone. Ihan mahtava.

Oodin kakkoskerros taas on osoitus kaikesta uudesta. Ihailin pitkää 3D-printtereiden rivistöä, kirjastorobottia ja kaupunkiverstaan saumureita, laserleikkureita ja tarratulostimia. Toisesta kerroksesta löytyvät myös huippuluokan studiot soittamiseen, äänittämiseen, kuvaamiseen ja editointiin.

Keskustakirjaston osalta pidän erityisen hienona sitä, että sen suunnittelussa on pidetty mielessä kaikki sukupolvet vauvasta vaariin. Kirjaston tiloihin rakennettiinkin esimerkiksi kaupungin 66. leikkipuisto Loru. Siellä lapsia ja perheitä odottavat ohjatut laulu-, leikki-, loru- ja liikuntatuokiot. Kirjastosta löytyy myös Helsinki-info, kaupunkiympäristön toimialan osallisuustila Brygga, missä pääsee mukaan kaupunkisuunniteluun sekä EU-infopiste. Kahvila- ja ravintolapalveluita on kolmoskerroksen lisäksi myös sisääntulokerroksessa.

Oma toiveeni keskustakirjaston osalta liittyi siihen, että saisimme enemmän ilta- ja viikonloppuaukioloa. Ja tähänkin Oodi vastaa, arkisin kirjasto on auki iltakymmeneen ja viikonloppuisinkin kahdeksaan. Laajennetuin aukioloajoin Oodi toimii paremmin helsinkiläisten olohuoneen jatkeena.

Ei siis ihme, että viime perjantai tuntui kuntapoliitikon karkkipäivältä. Kaikki oli just niinkuin pitikin - tai oikeastaan vielä vähän paremmin. Menkää siis Oodiin!

Oodin avajaisia vietetään 5.-6.12.2018. Avajaisohjelmaan voit tutustua täällä: https://www.oodihelsinki.fi/avajaiset/

]]>
0 http://laurarissanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265135-pikavisiitti-kirjataivaaseen#comments Helsinki Keskustakirjasto Kirjastot Mon, 03 Dec 2018 14:17:52 +0000 Laura Rissanen http://laurarissanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265135-pikavisiitti-kirjataivaaseen
Helsingin rahahorna Tallinna-tunneli kaatuu omaan mahdottomuuteensa http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265083-helsingin-rahahorna-tallinna-tunneli-kaatuu-mahdottomuuteensa <p>Lehdet uutisoivat viime viikolla, että miljoonaselvitysten kohteena ollut Helsinki<em>&ndash;</em>Tallinna-tunneli on saamassa rahoitusta ja että hanke &rdquo;etenee pian&rdquo;.</p> <p>Uuden Suomen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/266029-massiivinen-helsinki-tallinna-tunnelihanke-etenee-pian-paljastetaan-rahoitusta-mina?ref=valinnat" target="_blank">jutussa</a> asian rakentajaehdokkaat hehkuttivat pikaisen investoinnin puolesta ja maalasivat omalta kannaltaan optimistisen kuvan, jonka mukaan tunneli voisi olla valmis jo vuoden 2024 lopulla.</p> <p>Länsimetron rakentamisaikatauluun verrattuna ennuste on täysin epärealistinen. Paljon lyhyemmän metroradan rakennustyöt alkoivat 2009, ja nykyisen arvion mukaan porkkanajuna kulkee Kivenlahteen vasta vuonna 2023 tai 2024.</p> <p>Hanketta julkiselle vallalle tarjoilevan rakentamiskonsortion edustajat eivät jutun mukaan halua vielä puhua &rdquo;rahoituksen yksityiskohdista&rdquo;. Mutta he eivät osoita myöskään sitä, mihin rahoituksen päälinjat perustuvat.</p> <p>Poliittisesti arveluttavaa on, että rahahanojen sanotaan aukeavan Kiinasta ja muualta Aasiasta. Epämääräisyys on ymmärrettävää, sillä Euroopan unionin elvytystarkoituksessa harjoittama setelirahoitus on tyrehtymässä. Dubailaisten <a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/c005e2dd-be2d-4cb9-8b49-4385fcf90cb1" target="_blank">myöntämän</a> 100 miljoonan varaan ei kannataisi vielä matkalippukauppaa perustaa, ja kysymys kuuluukin, mihin tuo summa päätyy, jos tai kun tunnelia ei tule.</p> <p>Helsingin kaupunki selvitytti tunnelityötä jo huomattavalla summalla, ja yksityisin varoin voi haaveiden havinaa tietenkin elättää. Mutta itse olen varma siitä, että kahden kansainvälisesti pienehkön ja syrjäisen kaupungin välille ei koskaan rakenneta maailman pisintä rautatietunnelia. Uskon myös, että 15 miljardin kustannusarvio ylittyisi ja jopa kaksinkertaistuisi, niin kuin aina <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsinki-tallinna-tunnelin-hinta-arvio-lahes-kaksinkertaistui-hintalappu-enimmillaan-20-miljardia-euroa/6760494" target="_blank">kä</a>y muutaman vuoden välein.</p> <p>Täysin perustelematta on myös tunnelin tarve. Kiinan ja muun Kaukoidän sekä Manner-Euroopan välinen rautatieliikenne ei tee merenalaista lenkkiä Tallinnan, Helsingin ja Pietarin kautta. Niinpä EU:n ja Kiinan ei kannata hanketta tukea.</p> <p>Helsingin ja Tallinnan yhdistäminen yhdeksi metropolialueeksi on megalomaaninen ajatus, josta ei ole mitään hyötyä. Globalisaatioon ja keskittämispolitiikkaan perustuva suurkaupungistuminen on kielteinen suuntaus, joka tekee kaupunkialueista ihmisten mittakaavassa entistä vaikeammin hallittavia.</p> <p>Lopulta myös metropolialueet alkavat eriytyä, ja syntyy slummiutumista ja alueellista elitisoitumista. Jos metropolialue halutaan nähdä yhtenäisenä työssäkäyntialueena, työmatkat joudutaan näkemään entistä pitempinä. Lisäksi työmarkkinoiden yhtenäistyminen saattaa haavoittaa suomalaisten työntekijöiden asemaa Suomessa.</p> <p>Suomenlahden ylitse pääsee sujuvasti usean varustamon lähdöillä, ja mukana kulkevat sekä matkustajat että rahti. Rautatietunneli veisi leivän varustamoilta ja heikentäisi laivojen tarjoamia muita palveluja, kauppaa sekä viihde- ja virkistymismahdollisuuksia.</p> <p>Tunneli on merenkulkuun verrattuna tunkkaista ja epäturvallista. Meren pohjan alapuolelta on paha nousta ylös onnettomuuden tapahtuessa. Tunnelista tulisi vain oivallinen kohde kansainväliselle terrorismille.</p> <p>Kun metron rakentaminen Kruunuvuoren alitse oli muka mahdotonta poistumiskäytävien vaikean rakennettavuuden vuoksi, kuinka paljon hankalampaa olisikaan järjestää kulku pois meren pohjan syvyyksistä keskellä Suomenlahtea?</p> <p>Ainakaan julkisen vallan varoin ei Helsingin ja Tallinnan välille tunnelia pidä rakentaa tilanteessa, jossa toisella kaupungilla ei ole varaa edes yhteen uuteen raitiovaunuvuoroon. Sen sijaan Helsinki voisi yrittää oppia jotakin Tallinnan käyttöön ottamasta ilmaisesta joukkoliikenteestä.</p> <p>Olisi varauduttava myös siihen, että metropolien paisuminen ei ole ikuista, ja ihmiset saattavat kääntyä etsimään elintasoa ja rauhaa maaseudulta.</p> <p>Esimerkiksi Helsingin ja Vantaan lentoasemalle <a href="https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/759fa656-dc18-4691-821d-dab696f5acb2" target="_blank">rakennetaan</a> jatkuvasti miljardiluokan terminaaleja, ja voidaan kysyä, kuka tätä jättiläismäistä infrastruktuuria tarvitsee, jos väestöjen vellominen vähenee tai sitä rajoitetaan energian ehtymisen, matkailun aiheuttaman eroosion tai poliittisten jännitteiden vuoksi.</p> <p>Ylikapasiteetin rakentaminen on ajattelematonta ja tuo mieleen 1980-luvun juppivuodet, jolloin suunniteltiin suuria, mutta ilman mahdollisuuksia saattaa mitään kunnolla valmiiksi. Hanke on projektimiljonäärien egotrippi, joka tosin ei tee suunnittelijoistaan uusia Elon Muskeja eikä Richard Bransoneita. Menestymisen tae on nykymaailmassa realismi eikä innovaatioidealismi tai seikkailuromantiikka.</p> <p>Myöskään suunnitteleminen ei ole ilmaista, ja pelkästään Helsingin kaupunki kaatoi jo rahaa tunneliin Jussi Pajusen myötävaikutuksella. Lähtökohtaisesti toteuttamiskelvottomat ja epärealistiset ideat kannattaisi ampua ajoissa alas, sillä niiden vatvominen vie aikaa ja varoja tärkeämmältä.</p> <p>Mikäli jollain rahoittajataholla on 15 miljardia käytettäväksi kaupunkimme kehittämiseen, esitän sen suuntaamista kotien tuottamiseen ihmisille. Jos yhden asunnon valmiiksi saaminen maksaa keskimäärin 250 000 euroa, voitaisiin 15 miljardilla tuottaa 60 000 uutta asuntoa, eli kodit noin 120 000 uudelle asukkaalle.</p> <p>Mikäli pääkaupunkiseudun väestöennusteet pitävät paikkaansa, juuri tähän asiaan panostusta tarvittaisiin. Kyseisellä investoinnilla voitaisiin poistaa todellinen ja tulevaisuudessa uhkaava asuntopula pk-seudulta ja hillitä kohtuutonta hintojen nousua. Joten miksi ei tehtäisi niin?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lehdet uutisoivat viime viikolla, että miljoonaselvitysten kohteena ollut HelsinkiTallinna-tunneli on saamassa rahoitusta ja että hanke ”etenee pian”.

Uuden Suomen jutussa asian rakentajaehdokkaat hehkuttivat pikaisen investoinnin puolesta ja maalasivat omalta kannaltaan optimistisen kuvan, jonka mukaan tunneli voisi olla valmis jo vuoden 2024 lopulla.

Länsimetron rakentamisaikatauluun verrattuna ennuste on täysin epärealistinen. Paljon lyhyemmän metroradan rakennustyöt alkoivat 2009, ja nykyisen arvion mukaan porkkanajuna kulkee Kivenlahteen vasta vuonna 2023 tai 2024.

Hanketta julkiselle vallalle tarjoilevan rakentamiskonsortion edustajat eivät jutun mukaan halua vielä puhua ”rahoituksen yksityiskohdista”. Mutta he eivät osoita myöskään sitä, mihin rahoituksen päälinjat perustuvat.

Poliittisesti arveluttavaa on, että rahahanojen sanotaan aukeavan Kiinasta ja muualta Aasiasta. Epämääräisyys on ymmärrettävää, sillä Euroopan unionin elvytystarkoituksessa harjoittama setelirahoitus on tyrehtymässä. Dubailaisten myöntämän 100 miljoonan varaan ei kannataisi vielä matkalippukauppaa perustaa, ja kysymys kuuluukin, mihin tuo summa päätyy, jos tai kun tunnelia ei tule.

Helsingin kaupunki selvitytti tunnelityötä jo huomattavalla summalla, ja yksityisin varoin voi haaveiden havinaa tietenkin elättää. Mutta itse olen varma siitä, että kahden kansainvälisesti pienehkön ja syrjäisen kaupungin välille ei koskaan rakenneta maailman pisintä rautatietunnelia. Uskon myös, että 15 miljardin kustannusarvio ylittyisi ja jopa kaksinkertaistuisi, niin kuin aina y muutaman vuoden välein.

Täysin perustelematta on myös tunnelin tarve. Kiinan ja muun Kaukoidän sekä Manner-Euroopan välinen rautatieliikenne ei tee merenalaista lenkkiä Tallinnan, Helsingin ja Pietarin kautta. Niinpä EU:n ja Kiinan ei kannata hanketta tukea.

Helsingin ja Tallinnan yhdistäminen yhdeksi metropolialueeksi on megalomaaninen ajatus, josta ei ole mitään hyötyä. Globalisaatioon ja keskittämispolitiikkaan perustuva suurkaupungistuminen on kielteinen suuntaus, joka tekee kaupunkialueista ihmisten mittakaavassa entistä vaikeammin hallittavia.

Lopulta myös metropolialueet alkavat eriytyä, ja syntyy slummiutumista ja alueellista elitisoitumista. Jos metropolialue halutaan nähdä yhtenäisenä työssäkäyntialueena, työmatkat joudutaan näkemään entistä pitempinä. Lisäksi työmarkkinoiden yhtenäistyminen saattaa haavoittaa suomalaisten työntekijöiden asemaa Suomessa.

Suomenlahden ylitse pääsee sujuvasti usean varustamon lähdöillä, ja mukana kulkevat sekä matkustajat että rahti. Rautatietunneli veisi leivän varustamoilta ja heikentäisi laivojen tarjoamia muita palveluja, kauppaa sekä viihde- ja virkistymismahdollisuuksia.

Tunneli on merenkulkuun verrattuna tunkkaista ja epäturvallista. Meren pohjan alapuolelta on paha nousta ylös onnettomuuden tapahtuessa. Tunnelista tulisi vain oivallinen kohde kansainväliselle terrorismille.

Kun metron rakentaminen Kruunuvuoren alitse oli muka mahdotonta poistumiskäytävien vaikean rakennettavuuden vuoksi, kuinka paljon hankalampaa olisikaan järjestää kulku pois meren pohjan syvyyksistä keskellä Suomenlahtea?

Ainakaan julkisen vallan varoin ei Helsingin ja Tallinnan välille tunnelia pidä rakentaa tilanteessa, jossa toisella kaupungilla ei ole varaa edes yhteen uuteen raitiovaunuvuoroon. Sen sijaan Helsinki voisi yrittää oppia jotakin Tallinnan käyttöön ottamasta ilmaisesta joukkoliikenteestä.

Olisi varauduttava myös siihen, että metropolien paisuminen ei ole ikuista, ja ihmiset saattavat kääntyä etsimään elintasoa ja rauhaa maaseudulta.

Esimerkiksi Helsingin ja Vantaan lentoasemalle rakennetaan jatkuvasti miljardiluokan terminaaleja, ja voidaan kysyä, kuka tätä jättiläismäistä infrastruktuuria tarvitsee, jos väestöjen vellominen vähenee tai sitä rajoitetaan energian ehtymisen, matkailun aiheuttaman eroosion tai poliittisten jännitteiden vuoksi.

Ylikapasiteetin rakentaminen on ajattelematonta ja tuo mieleen 1980-luvun juppivuodet, jolloin suunniteltiin suuria, mutta ilman mahdollisuuksia saattaa mitään kunnolla valmiiksi. Hanke on projektimiljonäärien egotrippi, joka tosin ei tee suunnittelijoistaan uusia Elon Muskeja eikä Richard Bransoneita. Menestymisen tae on nykymaailmassa realismi eikä innovaatioidealismi tai seikkailuromantiikka.

Myöskään suunnitteleminen ei ole ilmaista, ja pelkästään Helsingin kaupunki kaatoi jo rahaa tunneliin Jussi Pajusen myötävaikutuksella. Lähtökohtaisesti toteuttamiskelvottomat ja epärealistiset ideat kannattaisi ampua ajoissa alas, sillä niiden vatvominen vie aikaa ja varoja tärkeämmältä.

Mikäli jollain rahoittajataholla on 15 miljardia käytettäväksi kaupunkimme kehittämiseen, esitän sen suuntaamista kotien tuottamiseen ihmisille. Jos yhden asunnon valmiiksi saaminen maksaa keskimäärin 250 000 euroa, voitaisiin 15 miljardilla tuottaa 60 000 uutta asuntoa, eli kodit noin 120 000 uudelle asukkaalle.

Mikäli pääkaupunkiseudun väestöennusteet pitävät paikkaansa, juuri tähän asiaan panostusta tarvittaisiin. Kyseisellä investoinnilla voitaisiin poistaa todellinen ja tulevaisuudessa uhkaava asuntopula pk-seudulta ja hillitä kohtuutonta hintojen nousua. Joten miksi ei tehtäisi niin?

]]>
40 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265083-helsingin-rahahorna-tallinna-tunneli-kaatuu-mahdottomuuteensa#comments Helsinki Joukkoliikenne Kaupunkisuunnittelu Rakentamispolitiikka Tallinna Mon, 03 Dec 2018 07:30:00 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265083-helsingin-rahahorna-tallinna-tunneli-kaatuu-mahdottomuuteensa
Hajaantukaa! Vanhustenhoidossa on kaikki hyvin? http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264985-hajaantukaa-vanhustenhoidossa-on-kaikki-hyvin <p>Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli 28.11 Perussuomalaisten ryhmäaloitetta, jossa vaadittiin vanhustenhoidon tilan selvittämistä sekä tulevaisuuden tarpeiden arviota. Siis kuinka paljon tarvitaan kotihoitoa, palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa tulevaisuudessa, kun kaupunkimme väestö ikääntyy.</p><p>Kuten arvata saattaa, vastaus oli lyhennettynä &rdquo;Täällä ei ole mitään nähtävää, vanhustenhuollossa on kaikki hyvin, hajaantukaa!&rdquo; Yritimme palauttaa asiaa uudelleen valmisteluun mutta hävisimme äänestyksessä selvin luvuin. Tukea saimme Kd:lta sekä Vasemmistoliitosta, jossa ryhmä hajosi.</p><p>Erikoiseksi keskustelun teki väitteet populismista ja väitteet siitä, että perussuomalaiset mollaavat henkilöstöä. Jos arvoisat valtuutetut olisivat viitsineet edes lukea palautusehdotuksemme, olisivat he huomanneet, että juuri mm. henkilöstön viestien perusteella selvitystä olisi tarvittu.</p><p>Kysymys oli siis vanhusten hoidosta kaupungissamme. Jostain kumman syystä sekä salin oikea että vasen laita sai tämänkin aiheen vedettyä maahanmuuttoon. Meitä Perussuomalaisia kun useimmiten mollataan ettemme osaa muusta puhua. Me puhuimme vanhuksista ja osa valtuutetuista maahanmuutosta. Ei ihme, että vanhukset jäävät jalkoihin rahan jaossakin. Vihersinivasemmisto vie, vanhus vikisee.</p><p>Olen pettynyt. Vanhuksista puhuminen ei ole sitä tekemistä politiikassa vaan se, mitä enemmistö päättää. Siis se mitä nappia painetaan, kun joku on tehnyt esityksen. &rdquo;Tämä on tärkeä asia&rdquo;-lauseet eivät korvaa tekoja.</p><p>Perussuomalaiset tekevät, muut puhuvat. Me emme lannistu vaan jatkamme inhimillisen ja turvallisen vanhuuden puolesta toimien.</p><p>Erityisesti tänään muistamme niitä, jotka lähtivät 30.11.1939 puolustamaan tätä maata. Kaveria ei jätetty. Matkaan lähdettiin, huvitti tai ei, pelotti tai ei. Ei kyselty voisinko tehdä jotakin itseäni kiinnostavaa, viitaten juuri julkaistuun tutkimukseen maanpuolustustahdosta. Yhdessä mentiin, kaaduttiin tai selvittiin. &nbsp;Näille ihmisille me olemme velkaa sen, että teemme kaikkemme maamme puolustajien ja jälleenrakentajien turvallisen ja inhimillisen loppuelämän eteen.</p><p>Voit katsoa valtuustokokousvideosta mitä puhuttiin, asia 9:</p><p><a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3932" title="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3932">https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3932</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatostiedote/2018/Keha_2018-11-28_Kvsto_21_Pt/index.html" title="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatostiedote/2018/Keha_2018-11-28_Kvsto_21_Pt/index.html">https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatostie...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli 28.11 Perussuomalaisten ryhmäaloitetta, jossa vaadittiin vanhustenhoidon tilan selvittämistä sekä tulevaisuuden tarpeiden arviota. Siis kuinka paljon tarvitaan kotihoitoa, palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa tulevaisuudessa, kun kaupunkimme väestö ikääntyy.

Kuten arvata saattaa, vastaus oli lyhennettynä ”Täällä ei ole mitään nähtävää, vanhustenhuollossa on kaikki hyvin, hajaantukaa!” Yritimme palauttaa asiaa uudelleen valmisteluun mutta hävisimme äänestyksessä selvin luvuin. Tukea saimme Kd:lta sekä Vasemmistoliitosta, jossa ryhmä hajosi.

Erikoiseksi keskustelun teki väitteet populismista ja väitteet siitä, että perussuomalaiset mollaavat henkilöstöä. Jos arvoisat valtuutetut olisivat viitsineet edes lukea palautusehdotuksemme, olisivat he huomanneet, että juuri mm. henkilöstön viestien perusteella selvitystä olisi tarvittu.

Kysymys oli siis vanhusten hoidosta kaupungissamme. Jostain kumman syystä sekä salin oikea että vasen laita sai tämänkin aiheen vedettyä maahanmuuttoon. Meitä Perussuomalaisia kun useimmiten mollataan ettemme osaa muusta puhua. Me puhuimme vanhuksista ja osa valtuutetuista maahanmuutosta. Ei ihme, että vanhukset jäävät jalkoihin rahan jaossakin. Vihersinivasemmisto vie, vanhus vikisee.

Olen pettynyt. Vanhuksista puhuminen ei ole sitä tekemistä politiikassa vaan se, mitä enemmistö päättää. Siis se mitä nappia painetaan, kun joku on tehnyt esityksen. ”Tämä on tärkeä asia”-lauseet eivät korvaa tekoja.

Perussuomalaiset tekevät, muut puhuvat. Me emme lannistu vaan jatkamme inhimillisen ja turvallisen vanhuuden puolesta toimien.

Erityisesti tänään muistamme niitä, jotka lähtivät 30.11.1939 puolustamaan tätä maata. Kaveria ei jätetty. Matkaan lähdettiin, huvitti tai ei, pelotti tai ei. Ei kyselty voisinko tehdä jotakin itseäni kiinnostavaa, viitaten juuri julkaistuun tutkimukseen maanpuolustustahdosta. Yhdessä mentiin, kaaduttiin tai selvittiin.  Näille ihmisille me olemme velkaa sen, että teemme kaikkemme maamme puolustajien ja jälleenrakentajien turvallisen ja inhimillisen loppuelämän eteen.

Voit katsoa valtuustokokousvideosta mitä puhuttiin, asia 9:

https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3932

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatostiedote/2018/Keha_2018-11-28_Kvsto_21_Pt/index.html

]]>
1 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264985-hajaantukaa-vanhustenhoidossa-on-kaikki-hyvin#comments Helsingin Perussuomalaiset Helsingin valtuusto Helsinki Kotihoito vanhustenhoito Fri, 30 Nov 2018 14:30:44 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264985-hajaantukaa-vanhustenhoidossa-on-kaikki-hyvin
Helsingin kuntapolitiikan viikko 49/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264976-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-492018 <p>Kaupunginhallitus käsittelee Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa, Tukkutorin uuden pakastamon edellytysinvestointeja ja Helsingin liikkumisohjelmaa sekä antaa lausunnon Uusimaa-kaava 2050:stä. Kaupunkiympäristölautakunnassa puhutaan mm.&nbsp;Lapinlahden sairaalasta ja Teollisuuskadusta. Sosiaalilautakunta jakaa järjestöavustuksia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Maanantai 3.12.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-12-03_Khs_47_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 4.12.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-12-03_Khs_47_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2018-12-04_Sotelk_21_El"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>käsittelee Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa. Jo edellisessä kaupunkistrategiassa asetettiin tavoitteeksi päästöjen vähentäminen 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius ei synny itsestään vaan edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä Helsingissä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kasvihuonepäästöjen merkittävimpiä lähteitä ovat Helsingissä rakennusten lämmitys, sähkönkäyttö ja liikenne. Ilmastotavoitteiden toteutumisessa on kaikkien kaupunkilaisten oltava mukana. Siksi kaikkien kannattaa tutustua toimenpideohjelmaan, joka on esitys siitä, miten päästövähennykset voidaan käytännössä saavuttaa ja millaisiin toimiin on tartuttava jo tällä valtuustokaudella.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi Tukkutorin uuden pakastamon edellytysinvestointeja koskevaa hankesuunnitelmaa. &rdquo;Edellytysinvestoinneilla&rdquo; tarkoitetaan lähinnä purkamista, mihin on pakko ryhtyä, koska pakastamo on todettu turvallisuusriskiksi sen ammoniakkivetoisen kylmäjärjestelmän sekä huonon teknisen kunnon vuoksi. Pakastamosta ei saada korjausinvestoinneillakaan toiminnallisesti, energiankäytöllisesti ja elintarvikevalvonnallisesti toimivaa kokonaisuutta. Pyydän todennäköisesti esityksen pöydälle kyetäkseni tutustumaan suunnitelmiin perusteellisemmin.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin liikkumisohjelma 2018-2021 jäi viimeksi pöydälle. Kahdeksan tavoitealueen (1) helsinkiläiset ymmärtävät, että arjen liikkuminen on liikuntaa tärkeämpää, 2) liikkuminen on koko kaupungin yhteinen asia, jota edistetään rohkeasti, 3) koko kaupunkiympäristö ja liikunta- ja kulttuuritarjonta kannustavat ja houkuttelevat liikkumaan, 4) pienet lapset omaksuvat liikunnalliset perustaidot ja &ndash;tottumukset, 5) riittävä liikunnallisuus on osa lasten ja nuorten arkea ja oppimista, 6) Helsingin kaupungin työntekijät liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän työpäivän aikana, 7) ikääntyneiden ja iäkkäiden arkiaktiivisuus lisääntyy ottamalla huomioon eriytyneet tarpeet ja 8) liikkumista hyödynnetään nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä hoidossa ja kuntoutuksessa) alle on määritelty 57 toimenpidettä.</p><p>&nbsp;</p><p>Uusimaa-kaava 2050 jäi myös viimeksi pöydälle. Maakuntakaavan tavoite &rdquo;hiilineutraali Uusimaa vuoteen 2035 mennessä&rdquo; sopii yhteen tässä samassa kokouksessa käsiteltävän Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoitteen kanssa. Helsingin lausuntoehdotuksessa muistutetaan, että on tärkeää, etteivät maakuntakaavan merkinnät ole ristiriidassa Helsingin yleiskaavan tai Östersundomin yleiskaavan kanssa. Tallinnan tunnelista lausunnossa todetaan, että vaihtoehtoiset linjaukset tulee poistaa kaavakartalta ja merkitä maakuntakaavaehdotukseen vain yksi Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkeva linjaus.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnan </strong>esityslistalla on <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-12-04_Kylk_34_El/A7237F9D-724E-C480-8E47-66D344800000/Liite.pdf">Lapinlahden</a> sairaalan asemakaavamuutoksen periaatteet. Asia jäi pari viikkoa sitten pöydälle. Alueella sijaitsevissa, Helsingin kaupungin omistamissa rakennuksissa ei harjoiteta kaupungin omaa toimintaa eikä tiloja tarvita kaupungin käyttöön. Kaupunki pyrkii luopumaan tiloista, joita se ei tarvitse omaan käyttöönsä tai palvelutuotantoonsa ja on tämän periaatteen mukaisesti valmistelemassa Lapinlahdessa rakennusten myyntiin tähtäävää ideakilpailua.</p><p>&nbsp;</p><p>Keskustelua käydään varmasti vilkkaasti aloitteesta, joka koskee tulevien Kruunusiltojen avaamisesta yöaikaan takseille ja sähköbusseille. Tätä käsiteltiin monisanaisesti kaupunginvaltuustossa jo viime kaudella.</p><p>Lautakunta vahvistaa myös <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-11-27_Kylk_33_El/3608AEEA-9C71-C446-8C1E-66E7C1400000/Liite.pdf">Teollisuuskadun</a> akselin kaavarungon periaatteet alueen jatkosuunnittelun pohjaksi. Tämä jäi viimeksi pöydälle. Kaavarunko luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle; se määrittelee merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenteen sekä liikennejärjestelyt. Tavoitteena on luoda uusien keskusten, Pasilan ja Kalasataman, välille merkittävä työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymä sekä parantaa keskusten välisiä yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Käsittelyssä on myös <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-11-27_Kylk_33_El/41144F74-F33D-C794-84A1-605975800000/Liite.pdf">Patterimäen</a> tarkistettu asemakaava- ja muutosehdotus. Kyseinen alue sijaitsee Pitäjänmäen Takkatien teollisuusalueen ja Pajamäen asuntoalueen välissä. Kaavaratkaisulla luodaan virkistysalueen itäosaan Pitäjänmäentien varteen tiivistä, elävää ja katupuin istutettua kaupunkiympäristöä tulevan Raide-Jokerin pysäkin välittömään läheisyyteen. Asukasmäärän lisäys on noin 900 henkilöä. Kaavaratkaisu mahdollistaa Staran varikon toimintojen sijoittamisen kallioluolastoon Patterimäen alle, jolloin nykyinen Atomitien varikkoalue vapautuisi käytettäväksi toimitilarakentamiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta käsittelee myös <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-11-27_Kylk_33_El/5D669F40-5DE0-C1AF-B8AA-66C58A700000/Liite.pdf">Vallisaaren</a> ja Kuninkaansaaren asemakaavaehdotuksia. Kaavaratkaisu mahdollistaa saarten kehittämisen luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Alueelle voi sijoittua ravintola-, tapahtuma- ja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä, sekä niihin liittyviä työtiloja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunnassa </strong>käsitellään järjestöavustuksia. Järjestöille myönnetään vuodelle 2019 avustuksia lasten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (928&nbsp;000 euroa), nuorten ja aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (1,4 milj euroa), ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (203&nbsp;999 euroa), kansanterveysjärjestöjen tukemiseen (198&nbsp;000 euroa), mielenterveystyön ja päihdetyön tukemiseen (1,2 milj euroa), vammais- ja kehitysvammatyön tukemiseen (526&nbsp;000 euroa), maahanmuuttajatyön tukemiseen (461&nbsp;000 euroa) sekä monialayhdistysten toiminnan tukemiseen, samalla kun tehdään varaus vuoden aikana mahdollisesti ilmenevän ongelman hoitamiseen (1,1 milj euroa + 200&nbsp;000 euroa). Kaupunki tuottaa kaupunkilaisille tärkeitä palveluja yhdessä järjestöjen kanssa, joten avustukset ovat tärkeitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista uutta viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallitus käsittelee Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa, Tukkutorin uuden pakastamon edellytysinvestointeja ja Helsingin liikkumisohjelmaa sekä antaa lausunnon Uusimaa-kaava 2050:stä. Kaupunkiympäristölautakunnassa puhutaan mm. Lapinlahden sairaalasta ja Teollisuuskadusta. Sosiaalilautakunta jakaa järjestöavustuksia.

 

Maanantai 3.12.

Kaupunginhallitus

 

Tiistai 4.12.

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

 

                                                                                                    

Kaupunginhallitus käsittelee Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa. Jo edellisessä kaupunkistrategiassa asetettiin tavoitteeksi päästöjen vähentäminen 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius ei synny itsestään vaan edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä Helsingissä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kasvihuonepäästöjen merkittävimpiä lähteitä ovat Helsingissä rakennusten lämmitys, sähkönkäyttö ja liikenne. Ilmastotavoitteiden toteutumisessa on kaikkien kaupunkilaisten oltava mukana. Siksi kaikkien kannattaa tutustua toimenpideohjelmaan, joka on esitys siitä, miten päästövähennykset voidaan käytännössä saavuttaa ja millaisiin toimiin on tartuttava jo tällä valtuustokaudella.

 

Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi Tukkutorin uuden pakastamon edellytysinvestointeja koskevaa hankesuunnitelmaa. ”Edellytysinvestoinneilla” tarkoitetaan lähinnä purkamista, mihin on pakko ryhtyä, koska pakastamo on todettu turvallisuusriskiksi sen ammoniakkivetoisen kylmäjärjestelmän sekä huonon teknisen kunnon vuoksi. Pakastamosta ei saada korjausinvestoinneillakaan toiminnallisesti, energiankäytöllisesti ja elintarvikevalvonnallisesti toimivaa kokonaisuutta. Pyydän todennäköisesti esityksen pöydälle kyetäkseni tutustumaan suunnitelmiin perusteellisemmin.

 

Helsingin liikkumisohjelma 2018-2021 jäi viimeksi pöydälle. Kahdeksan tavoitealueen (1) helsinkiläiset ymmärtävät, että arjen liikkuminen on liikuntaa tärkeämpää, 2) liikkuminen on koko kaupungin yhteinen asia, jota edistetään rohkeasti, 3) koko kaupunkiympäristö ja liikunta- ja kulttuuritarjonta kannustavat ja houkuttelevat liikkumaan, 4) pienet lapset omaksuvat liikunnalliset perustaidot ja –tottumukset, 5) riittävä liikunnallisuus on osa lasten ja nuorten arkea ja oppimista, 6) Helsingin kaupungin työntekijät liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän työpäivän aikana, 7) ikääntyneiden ja iäkkäiden arkiaktiivisuus lisääntyy ottamalla huomioon eriytyneet tarpeet ja 8) liikkumista hyödynnetään nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä hoidossa ja kuntoutuksessa) alle on määritelty 57 toimenpidettä.

 

Uusimaa-kaava 2050 jäi myös viimeksi pöydälle. Maakuntakaavan tavoite ”hiilineutraali Uusimaa vuoteen 2035 mennessä” sopii yhteen tässä samassa kokouksessa käsiteltävän Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoitteen kanssa. Helsingin lausuntoehdotuksessa muistutetaan, että on tärkeää, etteivät maakuntakaavan merkinnät ole ristiriidassa Helsingin yleiskaavan tai Östersundomin yleiskaavan kanssa. Tallinnan tunnelista lausunnossa todetaan, että vaihtoehtoiset linjaukset tulee poistaa kaavakartalta ja merkitä maakuntakaavaehdotukseen vain yksi Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkeva linjaus.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on Lapinlahden sairaalan asemakaavamuutoksen periaatteet. Asia jäi pari viikkoa sitten pöydälle. Alueella sijaitsevissa, Helsingin kaupungin omistamissa rakennuksissa ei harjoiteta kaupungin omaa toimintaa eikä tiloja tarvita kaupungin käyttöön. Kaupunki pyrkii luopumaan tiloista, joita se ei tarvitse omaan käyttöönsä tai palvelutuotantoonsa ja on tämän periaatteen mukaisesti valmistelemassa Lapinlahdessa rakennusten myyntiin tähtäävää ideakilpailua.

 

Keskustelua käydään varmasti vilkkaasti aloitteesta, joka koskee tulevien Kruunusiltojen avaamisesta yöaikaan takseille ja sähköbusseille. Tätä käsiteltiin monisanaisesti kaupunginvaltuustossa jo viime kaudella.

Lautakunta vahvistaa myös Teollisuuskadun akselin kaavarungon periaatteet alueen jatkosuunnittelun pohjaksi. Tämä jäi viimeksi pöydälle. Kaavarunko luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle; se määrittelee merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenteen sekä liikennejärjestelyt. Tavoitteena on luoda uusien keskusten, Pasilan ja Kalasataman, välille merkittävä työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymä sekä parantaa keskusten välisiä yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla.

 

Käsittelyssä on myös Patterimäen tarkistettu asemakaava- ja muutosehdotus. Kyseinen alue sijaitsee Pitäjänmäen Takkatien teollisuusalueen ja Pajamäen asuntoalueen välissä. Kaavaratkaisulla luodaan virkistysalueen itäosaan Pitäjänmäentien varteen tiivistä, elävää ja katupuin istutettua kaupunkiympäristöä tulevan Raide-Jokerin pysäkin välittömään läheisyyteen. Asukasmäärän lisäys on noin 900 henkilöä. Kaavaratkaisu mahdollistaa Staran varikon toimintojen sijoittamisen kallioluolastoon Patterimäen alle, jolloin nykyinen Atomitien varikkoalue vapautuisi käytettäväksi toimitilarakentamiseen.

 

Lautakunta käsittelee myös Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavaehdotuksia. Kaavaratkaisu mahdollistaa saarten kehittämisen luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Alueelle voi sijoittua ravintola-, tapahtuma- ja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä, sekä niihin liittyviä työtiloja.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään järjestöavustuksia. Järjestöille myönnetään vuodelle 2019 avustuksia lasten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (928 000 euroa), nuorten ja aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (1,4 milj euroa), ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen (203 999 euroa), kansanterveysjärjestöjen tukemiseen (198 000 euroa), mielenterveystyön ja päihdetyön tukemiseen (1,2 milj euroa), vammais- ja kehitysvammatyön tukemiseen (526 000 euroa), maahanmuuttajatyön tukemiseen (461 000 euroa) sekä monialayhdistysten toiminnan tukemiseen, samalla kun tehdään varaus vuoden aikana mahdollisesti ilmenevän ongelman hoitamiseen (1,1 milj euroa + 200 000 euroa). Kaupunki tuottaa kaupunkilaisille tärkeitä palveluja yhdessä järjestöjen kanssa, joten avustukset ovat tärkeitä.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264976-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-492018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Lautakunnat Fri, 30 Nov 2018 12:15:05 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264976-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-492018
Lauttasaaren Silta: järjetön päätös heikentää yhteysinfraa Helsingissä http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264909-lauttasaaren-silta-jarjeton-paatos-heikentaa-yhteysinfraa-helsingissa <p><strong>Lisää tilaa jalankulkijoille ja kalastajille, pyöräilijöiden tila pidetään ennallaan. Sillalta varataan tilaa myös lumen väliaikaiseen säilytykseen, sekä mahdollistetaan kesäisten kävelyiden lisääntyminen. Remonttiaika kevyt 3 vuotta 1+1 kaistalla, asukkaidemme arjen piristäjäksi.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomat 27.11. uutisoi kuitenkin kärjellä &rsquo;<a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005913781.html">Lauttasaaren sillalta nipistetään yksi autokaista pyöriä ja kävelijöitä varten</a>&rsquo;.&nbsp;</p><p>Otsikko antaa johtaa jälleen harhaan, sillä 27.11. kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytyssä Lauttasaaren Sillan suunnitelmassa lisää tilaa tulee jalankulkijoille sekä kalastajille. Pyöräilijöiden tila pysyy ennallaan, sillä tila nykyisellään on jo &rsquo;ihanteellinen&rsquo;. Sillalta varataan kaupunkiympäristön apulaispormestari mukaan tilaa myös lumen väliaikaiseen säilytykseen, sekä mahdollistetaan kesäisten kävelyiden lisääntyminen.</p><p>Lauttasaari on yksi kovimmin kasvavista alueista Helsingissä, ja kasvaa jatkossakin.&nbsp;En voi ymmärtää, miksi yhteysinfraa halutaan heikentää kasvavilla alueilla Helsingissä. Kaikki liikkuminen kasvaa, ja liikkumismuotoja tulisi kehittää rinnakkain: myös eri ikäryhmät huomioiden, sillä tämä iskee&nbsp;erityisesti lapsiperheisiin, harrastaviin nuoriin sekä senioireihin.&nbsp;Kaistojen 2+2 malli olisi mahdollistanut Lauttasaaren SIllan&nbsp;joustavamman hyödyntämisen myös tulevaisuuden liikkumisratkaisujen suhteen. Metron myötä Lauttasaaren osista on jo valmiiksi heikennetty julkisia yhteyksiä, joita on toivottu takaisin, mutta toistaiseksi tähän huutoon ei ole vastattu.&nbsp;</p><p>Ruuhkista eivät kiitä asukkaamme, eikä ympäristö.&nbsp;</p><p>Kyseinen hanke on edennyt kaupungilla kuitenkin kuin juna: esiteltiin ensimmäistä kertaa Jätkäsaaressa syksyn alussa, jonka jälkeen valmis suunnitelma esiteltiin Lauttasaaressa lokakuussa. Suunnitelma haluttiin saattaa myös välittömästi voimaan niin, että valitusmahdollisuudet saadaan minimoitua. Siihen se kiire sitten päättyykin, kun saadaan revittyä remontti auki, ja kaistaratkaisu 1+1 asukkaidemme ja ympäristön iloksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.&nbsp;</p><p>Kolme vuotta remontille on järjettömän pitkä ja samalla aivan liian pitkä aika.</p><p>Yhteysinfran heikentäminen on järjetön päätös, asukkaidemme laajan palautteen ja mielipiteiden sekä asukkaidemme arjen ylenkatsomista.&nbsp;Lauttasaaren Sillan suunnitelman kiirehtimisen ja pakottamisen myötä olen hyvin huolissani asukkaidemme vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta, kuntalain sekä &rsquo;Toimiva Helsinki&rsquo; &ndash;kaupunkistrategian ja arvojen mukaisesti. Helsinki suhtautuu ylimielisesti asukkaidensa ääneen: kaupunkiympäristölautakunnan terveiset Lauttasaaren asukkaille olivat &rsquo;kyllä ne tottuvat yhteen kaistaan&rsquo;.&nbsp;Olisiko aika siirtää kansalaisaloitteet kuntatasolle? Ja entä ne yritys- ja yrittäjyysvaikutukset, toistaiseksi eli kokonaan huomioimatta? Olen kaupungille tehnyt erillisen aloitteenkin,&nbsp;<strong><a href="https://www.hel.fi/static/public/apk/nygarmia/3137EC19-2272-415D-9CDB-9B79ABA55933/Liite.pdf">selvitystyön käynnistämiseksi kasvavien liikenneruuhkien vaikutuksesta Helsingissä toimivien yritysten sijoittautumissuunnitelmiin</a>.&nbsp;</strong></p><p>Jotta liikenne ei täysin seisoisi, tulisi Ruoholahden-Kampin alueella tehdä mittavia parannustoimenpiteitä valoristeysten ohjaukseen. Tämä koskee tilannetta myös Lauttasaaren päässä: Saarellahan liikenne haarautuu Saaren eri puolilta, ja nyt valo-ohjauksen toimivuus onkin varsin tärkeässä osassa. Kysymys kuuluukin, käytetäänkö sitä sujuvoittamaan liikennettä, vai haittaamaan entisestään.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä vielä päätöksenteon taustalla huolettaneet &#39;faktat&#39; ja antamaani palautetta lautakunnan suuntaan:&nbsp;</p><p>Asukasmäärä sekä käyttömäärädatat suunnitelmissa:</p><ul><li>Asukasmäärän kasvu on suunnitelmissa arvioitu alakanttiin. Suunnitelma ei nojaa yleiskaavan mahdollistamaan asukasmäärän kasvuun, vaan tämän alle. &nbsp;</li><li>Käytetyissä datoissa/luvuissa tulisi huomioida paremmin myös talvikuukaudet ja huonommat kelit ja käyttömäärät eri &rsquo;välineistön&rsquo; suhteen. Nyt tätä ei ole tehty.&nbsp;</li></ul><p>Remonttiaika:</p><ul><li>Remontin on määritelty kestävän peräti 3 vuotta, joka jo itsessään vaikeuttaa asukkaidemme arkea ja kulkemista. Kolme vuotta on liian pitkä aika. Suunniteltu 3 vuoden remonttiaika tulisi saada lyhyemmäksi, jotta asukkaidemme arjen sujuvuus ei vaarannu.&nbsp;</li></ul><p>Toimiva infra, toimiva kaupunki:</p><ul><li>Lauttasaaren osista on jo valmiiksi heikennetty julkisia yhteyksiä, joita on toivottu takaisin, toistaiseksi kaupunki ei ole vastannut huutoon. Esim. Vattuniemestä on kaivattu toimivaa suoraa bussilinjaa takaisin.&nbsp;</li><li>Jätkäsaaressa näemme jo rakennettujen liikennesumppujen arkivaikutukset.&nbsp;</li><li>Suunnitelmissa ei ole riittävästi huomioitu liikenteen sumppuuntumista Saarella vs Ruoholahden/Jätkäsaaren päissä.</li><li>Suunnitelma tulisi tehdä ensin kokonaisvaltaisempana ennen hyväksyntäprosessia, jotta vaikutukset nähdään oikeasti koko mittakaavassaan.&nbsp;</li><li>Nyt suunnitelmaa ollaan hyväksymässä pienissä erillisessä osassa, joka vaikeuttaa suunnitelman kokonaistoimivuuden hahmottamista.</li></ul><p>Kokeilun ehdotus</p><ul><li>Ehdotan, että teemme kokeilun sujuvuudesta sulkemalla yhden kaistan ensin, ennenkuin Sillalle tehdään peruuttamattomia muutoksia. Tällä tavalla näemme vaikutuksia paremmin.&nbsp;</li></ul><p>&nbsp;</p><p>Mia Nygård&nbsp;</p><p>Yrittäjä, kaupunginvaltuutettu (Kok).&nbsp;</p><p>Lauttasaaren Kokoomuksen hpj.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lisää tilaa jalankulkijoille ja kalastajille, pyöräilijöiden tila pidetään ennallaan. Sillalta varataan tilaa myös lumen väliaikaiseen säilytykseen, sekä mahdollistetaan kesäisten kävelyiden lisääntyminen. Remonttiaika kevyt 3 vuotta 1+1 kaistalla, asukkaidemme arjen piristäjäksi.

 

Helsingin Sanomat 27.11. uutisoi kuitenkin kärjellä ’Lauttasaaren sillalta nipistetään yksi autokaista pyöriä ja kävelijöitä varten’. 

Otsikko antaa johtaa jälleen harhaan, sillä 27.11. kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytyssä Lauttasaaren Sillan suunnitelmassa lisää tilaa tulee jalankulkijoille sekä kalastajille. Pyöräilijöiden tila pysyy ennallaan, sillä tila nykyisellään on jo ’ihanteellinen’. Sillalta varataan kaupunkiympäristön apulaispormestari mukaan tilaa myös lumen väliaikaiseen säilytykseen, sekä mahdollistetaan kesäisten kävelyiden lisääntyminen.

Lauttasaari on yksi kovimmin kasvavista alueista Helsingissä, ja kasvaa jatkossakin. En voi ymmärtää, miksi yhteysinfraa halutaan heikentää kasvavilla alueilla Helsingissä. Kaikki liikkuminen kasvaa, ja liikkumismuotoja tulisi kehittää rinnakkain: myös eri ikäryhmät huomioiden, sillä tämä iskee erityisesti lapsiperheisiin, harrastaviin nuoriin sekä senioireihin. Kaistojen 2+2 malli olisi mahdollistanut Lauttasaaren SIllan joustavamman hyödyntämisen myös tulevaisuuden liikkumisratkaisujen suhteen. Metron myötä Lauttasaaren osista on jo valmiiksi heikennetty julkisia yhteyksiä, joita on toivottu takaisin, mutta toistaiseksi tähän huutoon ei ole vastattu. 

Ruuhkista eivät kiitä asukkaamme, eikä ympäristö. 

Kyseinen hanke on edennyt kaupungilla kuitenkin kuin juna: esiteltiin ensimmäistä kertaa Jätkäsaaressa syksyn alussa, jonka jälkeen valmis suunnitelma esiteltiin Lauttasaaressa lokakuussa. Suunnitelma haluttiin saattaa myös välittömästi voimaan niin, että valitusmahdollisuudet saadaan minimoitua. Siihen se kiire sitten päättyykin, kun saadaan revittyä remontti auki, ja kaistaratkaisu 1+1 asukkaidemme ja ympäristön iloksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. 

Kolme vuotta remontille on järjettömän pitkä ja samalla aivan liian pitkä aika.

Yhteysinfran heikentäminen on järjetön päätös, asukkaidemme laajan palautteen ja mielipiteiden sekä asukkaidemme arjen ylenkatsomista. Lauttasaaren Sillan suunnitelman kiirehtimisen ja pakottamisen myötä olen hyvin huolissani asukkaidemme vaikutusmahdollisuuksien toteutumisesta, kuntalain sekä ’Toimiva Helsinki’ –kaupunkistrategian ja arvojen mukaisesti. Helsinki suhtautuu ylimielisesti asukkaidensa ääneen: kaupunkiympäristölautakunnan terveiset Lauttasaaren asukkaille olivat ’kyllä ne tottuvat yhteen kaistaan’. Olisiko aika siirtää kansalaisaloitteet kuntatasolle? Ja entä ne yritys- ja yrittäjyysvaikutukset, toistaiseksi eli kokonaan huomioimatta? Olen kaupungille tehnyt erillisen aloitteenkin, selvitystyön käynnistämiseksi kasvavien liikenneruuhkien vaikutuksesta Helsingissä toimivien yritysten sijoittautumissuunnitelmiin

Jotta liikenne ei täysin seisoisi, tulisi Ruoholahden-Kampin alueella tehdä mittavia parannustoimenpiteitä valoristeysten ohjaukseen. Tämä koskee tilannetta myös Lauttasaaren päässä: Saarellahan liikenne haarautuu Saaren eri puolilta, ja nyt valo-ohjauksen toimivuus onkin varsin tärkeässä osassa. Kysymys kuuluukin, käytetäänkö sitä sujuvoittamaan liikennettä, vai haittaamaan entisestään. 

 

Tässä vielä päätöksenteon taustalla huolettaneet 'faktat' ja antamaani palautetta lautakunnan suuntaan: 

Asukasmäärä sekä käyttömäärädatat suunnitelmissa:

  • Asukasmäärän kasvu on suunnitelmissa arvioitu alakanttiin. Suunnitelma ei nojaa yleiskaavan mahdollistamaan asukasmäärän kasvuun, vaan tämän alle.  
  • Käytetyissä datoissa/luvuissa tulisi huomioida paremmin myös talvikuukaudet ja huonommat kelit ja käyttömäärät eri ’välineistön’ suhteen. Nyt tätä ei ole tehty. 

Remonttiaika:

  • Remontin on määritelty kestävän peräti 3 vuotta, joka jo itsessään vaikeuttaa asukkaidemme arkea ja kulkemista. Kolme vuotta on liian pitkä aika. Suunniteltu 3 vuoden remonttiaika tulisi saada lyhyemmäksi, jotta asukkaidemme arjen sujuvuus ei vaarannu. 

Toimiva infra, toimiva kaupunki:

  • Lauttasaaren osista on jo valmiiksi heikennetty julkisia yhteyksiä, joita on toivottu takaisin, toistaiseksi kaupunki ei ole vastannut huutoon. Esim. Vattuniemestä on kaivattu toimivaa suoraa bussilinjaa takaisin. 
  • Jätkäsaaressa näemme jo rakennettujen liikennesumppujen arkivaikutukset. 
  • Suunnitelmissa ei ole riittävästi huomioitu liikenteen sumppuuntumista Saarella vs Ruoholahden/Jätkäsaaren päissä.
  • Suunnitelma tulisi tehdä ensin kokonaisvaltaisempana ennen hyväksyntäprosessia, jotta vaikutukset nähdään oikeasti koko mittakaavassaan. 
  • Nyt suunnitelmaa ollaan hyväksymässä pienissä erillisessä osassa, joka vaikeuttaa suunnitelman kokonaistoimivuuden hahmottamista.

Kokeilun ehdotus

  • Ehdotan, että teemme kokeilun sujuvuudesta sulkemalla yhden kaistan ensin, ennenkuin Sillalle tehdään peruuttamattomia muutoksia. Tällä tavalla näemme vaikutuksia paremmin. 

 

Mia Nygård 

Yrittäjä, kaupunginvaltuutettu (Kok). 

Lauttasaaren Kokoomuksen hpj. 

]]>
5 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264909-lauttasaaren-silta-jarjeton-paatos-heikentaa-yhteysinfraa-helsingissa#comments Helsinki Kaupunkisuunnittelu Lauttasaarensilta Lauttasaari Liikennesuunnittelu Thu, 29 Nov 2018 11:55:49 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264909-lauttasaaren-silta-jarjeton-paatos-heikentaa-yhteysinfraa-helsingissa
Kiinteistöstrategiasta ratkaisuja sisäilmaongelmiin Helsingissä http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264881-kiinteistostrategiasta-ratkaisuja-sisailmaongelmiin-helsingissa <p><strong>Investointien vaihtoehtoiset rahoitusmallit tulisi ottaa käyttöön Helsingissä mahdollisena ratkaisuna nopeasti kasvavien päiväkotipaikkojen lisätarpeeseen ja sisäilmaongelmaisten koulujen korvausrakentamiseen.&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Helsinki ja sen asuinalueet kasvavat kovaa vauhtia. Vuosittain yhä useampi helsinkiläinen lapsi tai nuori aloittaa polkunsa uudessa päiväkodissa tai koulussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin asuntoalueilla ongelmana ovat päiväkotipaikkojen riittävyys, ja toisaalla käyttöiän päässä olevat päiväkoti- ja koulurakennukset, joissa kärsitään sisäilmaongelmista. Rakennusten väistötilat eivät aina sijaitse vanhojen tilojen läheisyydessä. Liikkuminen oman päiväkoti- ja koulualueen ulkopuolelle tuo monelle helsinkiläisperheelle päivittäin haasteita arjen sujuvuuteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Helsinki on perinteisesti hankkinut rakennukset omaan taseeseensa tai vuokrannut valmiit tilat ulkopuolisilta. Päiväkoti- ja koulurakennukset ovat sikäli haasteellisia että lapsia ei voi sijoittaa - edes väistön ajaksi - mihin tahansa rakennukseen. Päiväkodit ja koulut edustavat erityisrakentamista, joissa tulee huomioida monin eri tavoin lasten turvallinen ja virikkeellinen oppimisympäristö.</p><p>&nbsp;</p><p>Markkinoilla on tarjolla kunnille useita muitakin rahoitusmalleja kuin suora taseomistus. Tällaisia investointien vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ovat esimerkiksi kiinteistöleasing ja erilaiset elinkaarimallit. Malleja yhdistää se, että ne ovat taseen ulkopuolisia eriä jotka jakautuvat tasaisesti käyttötalouden kulueriksi käyttöaikanaan. Vaikka kaupunki ei itse omista rakennuksia, ne on rakennettu varta vasten kaupungin tarpeita varten. Koska rahoitus hoidetaan taseen ulkopuolisena eränä, rakennustahti ei ole sidottu kaupungin investointikehykseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunkistrategian mukainen kiinteistöstrategia on parhaillaan valmistelussa. Odotan kovasti kiinteistöstrategian tuovan meille päätettäväksi sellaisten vaihtoehtoisia rahoitusmallien käyttöönoton, joiden avulla voidaan nopeuttaa uusien päiväkotien, koulujen tai senioritalojen rakentamista eri puolille Helsinkiä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tavoitteena on sujuvampi ja terveempi arki asukkaillemme.&nbsp;</p><p>#helvaltuusto</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Investointien vaihtoehtoiset rahoitusmallit tulisi ottaa käyttöön Helsingissä mahdollisena ratkaisuna nopeasti kasvavien päiväkotipaikkojen lisätarpeeseen ja sisäilmaongelmaisten koulujen korvausrakentamiseen. 

 

Helsinki ja sen asuinalueet kasvavat kovaa vauhtia. Vuosittain yhä useampi helsinkiläinen lapsi tai nuori aloittaa polkunsa uudessa päiväkodissa tai koulussa.

 

Helsingin asuntoalueilla ongelmana ovat päiväkotipaikkojen riittävyys, ja toisaalla käyttöiän päässä olevat päiväkoti- ja koulurakennukset, joissa kärsitään sisäilmaongelmista. Rakennusten väistötilat eivät aina sijaitse vanhojen tilojen läheisyydessä. Liikkuminen oman päiväkoti- ja koulualueen ulkopuolelle tuo monelle helsinkiläisperheelle päivittäin haasteita arjen sujuvuuteen.

 

Helsinki on perinteisesti hankkinut rakennukset omaan taseeseensa tai vuokrannut valmiit tilat ulkopuolisilta. Päiväkoti- ja koulurakennukset ovat sikäli haasteellisia että lapsia ei voi sijoittaa - edes väistön ajaksi - mihin tahansa rakennukseen. Päiväkodit ja koulut edustavat erityisrakentamista, joissa tulee huomioida monin eri tavoin lasten turvallinen ja virikkeellinen oppimisympäristö.

 

Markkinoilla on tarjolla kunnille useita muitakin rahoitusmalleja kuin suora taseomistus. Tällaisia investointien vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ovat esimerkiksi kiinteistöleasing ja erilaiset elinkaarimallit. Malleja yhdistää se, että ne ovat taseen ulkopuolisia eriä jotka jakautuvat tasaisesti käyttötalouden kulueriksi käyttöaikanaan. Vaikka kaupunki ei itse omista rakennuksia, ne on rakennettu varta vasten kaupungin tarpeita varten. Koska rahoitus hoidetaan taseen ulkopuolisena eränä, rakennustahti ei ole sidottu kaupungin investointikehykseen.

 

Kaupunkistrategian mukainen kiinteistöstrategia on parhaillaan valmistelussa. Odotan kovasti kiinteistöstrategian tuovan meille päätettäväksi sellaisten vaihtoehtoisia rahoitusmallien käyttöönoton, joiden avulla voidaan nopeuttaa uusien päiväkotien, koulujen tai senioritalojen rakentamista eri puolille Helsinkiä. 

 

Tavoitteena on sujuvampi ja terveempi arki asukkaillemme. 

#helvaltuusto

]]>
1 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264881-kiinteistostrategiasta-ratkaisuja-sisailmaongelmiin-helsingissa#comments Helsinki Helvaltuusto Kiinteistöstrategia Sisäilmaongelmat Wed, 28 Nov 2018 18:28:59 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264881-kiinteistostrategiasta-ratkaisuja-sisailmaongelmiin-helsingissa
Helsingin kuntapolitiikan viikko 48/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264636-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-482018 <p>Kaupunginhallitus käsittelee tällä viikolla&nbsp;Helsingin liikkumisohjelmaa ja antaa lausunnon Uusimaa-kaava 2050 -luonnoksesta. Kaupunginvaltuusto vahvistaa 2019 talousarvion, valitsee Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun voittajan ja käsittelee valtuutettujen aloitteita. Kaupunkiympäristölautakunnassa Lauttasaaren silta sekä Patterimäen ja Valli- ja Kuninkaansaarten asemakaavat.</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Maanantai 26.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-11-26_Khs_46_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-11-26_Koja_15_El"><u>Kaupunginhallituksen konsernijaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 27.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-11-27_Kylk_33_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-11-27_Kuvalk_18_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/pela/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-11-27_Pelku_11_El"><u>Pelastuslautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Keskiviikko 28.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-11-28_Kvsto_21_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Torstai 29.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-nuorisojaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-11-29_Nuja_7_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>käsittelee Helsingin liikkumisohjelmaa 2018-2021. Kahdeksan tavoitealueen (1) helsinkiläiset ymmärtävät, että arjen liikkuminen on liikuntaa tärkeämpää, 2) liikkuminen on koko kaupungin yhteinen asia, jota edistetään rohkeasti, 3) koko kaupunkiympäristö ja liikunta- ja kulttuuritarjonta kannustavat ja houkuttelevat liikkumaan, 4) pienet lapset omaksuvat liikunnalliset perustaidot ja &ndash;tottumukset, 5) riittävä liikunnallisuus on osa lasten ja nuorten arkea ja oppimista, 6) Helsingin kaupungin työntekijät liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän työpäivän aikana, 7) ikääntyneiden ja iäkkäiden arkiaktiivisuus lisääntyy ottamalla huomioon eriytyneet tarpeet ja 8) liikkumista hyödynnetään nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä hoidossa ja kuntoutuksessa) alle on määritelty 57 toimenpidettä.</p><p>&nbsp;</p><p>Uusimaa-kaava 2050&nbsp; on aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Maakuntakaavan tavoite &rdquo;hiilineutraali Uusimaa vuoteen 2035 mennessä&rdquo; sopii yhteen Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoitteen kanssa. Helsingin lausuntoehdotuksessa muistutetaan, että on tärkeää, etteivät maakuntakaavan merkinnät ole ristiriidassa Helsingin yleiskaavan tai Östersundomin yleiskaavan kanssa. Tallinnan tunnelista lausunnossa todetaan, että vaihtoehtoiset linjaukset tulee poistaa kaavakartalta ja merkitä maakuntakaavaehdotukseen vain yksi Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkeva linjaus.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksen konsernijaosto </strong>kuulee HEKAn ja Stadion-säätiön ajankohtaiskatsaukset.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginvaltuustossa </strong>vahvistetaan Helsingin talousarvio vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2021. Keskustelu käytiin jo viime kokouksessa, ja nyt ainoastaan äänestetään ponsista.</p><p>&nbsp;</p><p>Valtuusto valitsee myös Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun voittajan ja luovuttaa maa-alueet toteutusta varten. Kilpailun voittajaksi valittaneen YIT Rakennus Oy:n Trigoni.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi ainakin aloitetaan ison aloitepinon käsittely. Aloitteiden aiheina ovat samapalkkaisuusohjelma, vanhuspalvelut, sisäilma-asiat, toimielinten kokousten avoimuus, asunnottomuus, whistleblower-ohjeistus, Helenin ja Vantaan Energian yhteistyön lisääminen sähkö- ja lämpövoimalahankkeissa, Hekan vuokrantasausjärjestelmä, matalan kynnyksen palvelupiste väkivaltaa kokeneille, Sydänmerkki-ateriat, Malmin lentokenttää koskevan kansanäänestyksen järjestäminen, korttelikohtaiset parkkipaikat kotihoidon työntekijöille, marjapensaat ja hedelmäpuut, ilmastotietous, pistorasiat kaupunkitilaan, retkeilyreittien merkitseminen, kunto- ja harjoitteluportaat, saamelaisten kansallispäivä ja huumeiden tunnistus. Siis aivan kaikkea!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnan </strong>esityslistalla on Lauttasaarentien, Lauttasaaren sillan ja Porkkalankadun liikennesuunnitelma, joka on saanut lauttasaarelaiset (aivan syystäkin) takajaloilleen. Koko sillan matkalle on suunniteltu yksisuuntaiset pyörätiet. Jalankulku ja pyöräily erotetaan selkeästä toisistaan, mikä on luonnollisesti hyvä asia. Autoliikenteelle esitetään 1+2 &ndash;kaistaista ratkaisua, jossa kaksi kaistaa johtaa lähteen Lauttasaareen ja yksi itään Helsingin keskustaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta vahvistaa myös <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-11-27_Kylk_33_El/3608AEEA-9C71-C446-8C1E-66E7C1400000/Liite.pdf">Teollisuuskadun</a> akselin kaavarungon periaatteet alueen jatkosuunnittelun pohjaksi. &nbsp;Kaavarunko luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle; se määrittelee merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenteen sekä liikennejärjestelyt. Tavoitteena on luoda uusien keskusten, Pasilan ja Kalasataman, välille merkittävä työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymä sekä parantaa keskusten välisiä yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Käsittelyssä on myös <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-11-27_Kylk_33_El/41144F74-F33D-C794-84A1-605975800000/Liite.pdf">Patterimäen</a> tarkistettu asemakaava- ja muutosehdotus. Kyseinen alue sijaitsee Pitäjänmäen Takkatien teollisuusalueen ja Pajamäen asuntoalueen välissä. Kaavaratkaisulla luodaan virkistysalueen itäosaan Pitäjänmäentien varteen tiivistä, elävää ja katupuin istutettua kaupunkiympäristöä tulevan Raide-Jokerin pysäkin välittömään läheisyyteen. Asukasmäärän lisäys on noin 900 henkilöä. Kaavaratkaisu mahdollistaa Staran varikon toimintojen sijoittamisen kallioluolastoon Patterimäen alle, jolloin nykyinen Atomitien varikkoalue vapautuisi käytettäväksi toimitilarakentamiseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta käsittelee myös <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-11-27_Kylk_33_El/5D669F40-5DE0-C1AF-B8AA-66C58A700000/Liite.pdf">Vallisaaren</a> ja Kuninkaansaaren asemakaavaehdotuksia. Kaavaratkaisu mahdollistaa saarten kehittämisen luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Alueelle voi sijoittua ravintola-, tapahtuma- ja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä, sekä niihin liittyviä työtiloja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa </strong>käsitellään toimialan osallisuus- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jota on työstetty työpajoissa ja haastatteluilla. Osallisuuden viitekehys sisältää tällä toimialalla yhdenvertaisuuden palveluissa, käyttäjien osallisuuden, kaupunkilaisten tiedon ja osaamisen hyödyntämisen, alueellisen vaikuttamisen, kaupunkilaisten aktivismin ja omaehtoisen toiminnan, asioinnin ja asiakaskokemuksen sekä kaupungin toiminnan ja päätöksenteon.</p><p>&nbsp;</p><p>Käsittelyssä on myös useita valtuutettujen aloitteita. Mielenkiintoinen on myös esitys arvokisoissa menestyneiden urheilijoiden palkitsemisen kriteerien muuttamisesta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista uutta viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallitus käsittelee tällä viikolla Helsingin liikkumisohjelmaa ja antaa lausunnon Uusimaa-kaava 2050 -luonnoksesta. Kaupunginvaltuusto vahvistaa 2019 talousarvion, valitsee Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun voittajan ja käsittelee valtuutettujen aloitteita. Kaupunkiympäristölautakunnassa Lauttasaaren silta sekä Patterimäen ja Valli- ja Kuninkaansaarten asemakaavat.

 

Maanantai 26.11.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

 

Tiistai 27.11.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Pelastuslautakunta

 

Keskiviikko 28.11.

Kaupunginvaltuusto

 

Torstai 29.11.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

 

                                                                                                    

Kaupunginhallitus käsittelee Helsingin liikkumisohjelmaa 2018-2021. Kahdeksan tavoitealueen (1) helsinkiläiset ymmärtävät, että arjen liikkuminen on liikuntaa tärkeämpää, 2) liikkuminen on koko kaupungin yhteinen asia, jota edistetään rohkeasti, 3) koko kaupunkiympäristö ja liikunta- ja kulttuuritarjonta kannustavat ja houkuttelevat liikkumaan, 4) pienet lapset omaksuvat liikunnalliset perustaidot ja –tottumukset, 5) riittävä liikunnallisuus on osa lasten ja nuorten arkea ja oppimista, 6) Helsingin kaupungin työntekijät liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän työpäivän aikana, 7) ikääntyneiden ja iäkkäiden arkiaktiivisuus lisääntyy ottamalla huomioon eriytyneet tarpeet ja 8) liikkumista hyödynnetään nykyistä paremmin sairauksien ennaltaehkäisyssä hoidossa ja kuntoutuksessa) alle on määritelty 57 toimenpidettä.

 

Uusimaa-kaava 2050  on aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Maakuntakaavan tavoite ”hiilineutraali Uusimaa vuoteen 2035 mennessä” sopii yhteen Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoitteen kanssa. Helsingin lausuntoehdotuksessa muistutetaan, että on tärkeää, etteivät maakuntakaavan merkinnät ole ristiriidassa Helsingin yleiskaavan tai Östersundomin yleiskaavan kanssa. Tallinnan tunnelista lausunnossa todetaan, että vaihtoehtoiset linjaukset tulee poistaa kaavakartalta ja merkitä maakuntakaavaehdotukseen vain yksi Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkeva linjaus.

 

Kaupunginhallituksen konsernijaosto kuulee HEKAn ja Stadion-säätiön ajankohtaiskatsaukset.

 

Kaupunginvaltuustossa vahvistetaan Helsingin talousarvio vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019-2021. Keskustelu käytiin jo viime kokouksessa, ja nyt ainoastaan äänestetään ponsista.

 

Valtuusto valitsee myös Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun voittajan ja luovuttaa maa-alueet toteutusta varten. Kilpailun voittajaksi valittaneen YIT Rakennus Oy:n Trigoni.

 

Lisäksi ainakin aloitetaan ison aloitepinon käsittely. Aloitteiden aiheina ovat samapalkkaisuusohjelma, vanhuspalvelut, sisäilma-asiat, toimielinten kokousten avoimuus, asunnottomuus, whistleblower-ohjeistus, Helenin ja Vantaan Energian yhteistyön lisääminen sähkö- ja lämpövoimalahankkeissa, Hekan vuokrantasausjärjestelmä, matalan kynnyksen palvelupiste väkivaltaa kokeneille, Sydänmerkki-ateriat, Malmin lentokenttää koskevan kansanäänestyksen järjestäminen, korttelikohtaiset parkkipaikat kotihoidon työntekijöille, marjapensaat ja hedelmäpuut, ilmastotietous, pistorasiat kaupunkitilaan, retkeilyreittien merkitseminen, kunto- ja harjoitteluportaat, saamelaisten kansallispäivä ja huumeiden tunnistus. Siis aivan kaikkea!

 

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on Lauttasaarentien, Lauttasaaren sillan ja Porkkalankadun liikennesuunnitelma, joka on saanut lauttasaarelaiset (aivan syystäkin) takajaloilleen. Koko sillan matkalle on suunniteltu yksisuuntaiset pyörätiet. Jalankulku ja pyöräily erotetaan selkeästä toisistaan, mikä on luonnollisesti hyvä asia. Autoliikenteelle esitetään 1+2 –kaistaista ratkaisua, jossa kaksi kaistaa johtaa lähteen Lauttasaareen ja yksi itään Helsingin keskustaan.

 

Lautakunta vahvistaa myös Teollisuuskadun akselin kaavarungon periaatteet alueen jatkosuunnittelun pohjaksi.  Kaavarunko luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle; se määrittelee merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenteen sekä liikennejärjestelyt. Tavoitteena on luoda uusien keskusten, Pasilan ja Kalasataman, välille merkittävä työpaikkojen, liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymä sekä parantaa keskusten välisiä yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla.

 

Käsittelyssä on myös Patterimäen tarkistettu asemakaava- ja muutosehdotus. Kyseinen alue sijaitsee Pitäjänmäen Takkatien teollisuusalueen ja Pajamäen asuntoalueen välissä. Kaavaratkaisulla luodaan virkistysalueen itäosaan Pitäjänmäentien varteen tiivistä, elävää ja katupuin istutettua kaupunkiympäristöä tulevan Raide-Jokerin pysäkin välittömään läheisyyteen. Asukasmäärän lisäys on noin 900 henkilöä. Kaavaratkaisu mahdollistaa Staran varikon toimintojen sijoittamisen kallioluolastoon Patterimäen alle, jolloin nykyinen Atomitien varikkoalue vapautuisi käytettäväksi toimitilarakentamiseen.

 

Lautakunta käsittelee myös Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavaehdotuksia. Kaavaratkaisu mahdollistaa saarten kehittämisen luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Alueelle voi sijoittua ravintola-, tapahtuma- ja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä, sekä niihin liittyviä työtiloja.

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa käsitellään toimialan osallisuus- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jota on työstetty työpajoissa ja haastatteluilla. Osallisuuden viitekehys sisältää tällä toimialalla yhdenvertaisuuden palveluissa, käyttäjien osallisuuden, kaupunkilaisten tiedon ja osaamisen hyödyntämisen, alueellisen vaikuttamisen, kaupunkilaisten aktivismin ja omaehtoisen toiminnan, asioinnin ja asiakaskokemuksen sekä kaupungin toiminnan ja päätöksenteon.

 

Käsittelyssä on myös useita valtuutettujen aloitteita. Mielenkiintoinen on myös esitys arvokisoissa menestyneiden urheilijoiden palkitsemisen kriteerien muuttamisesta. 

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264636-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-482018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Fri, 23 Nov 2018 17:07:11 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264636-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-482018
Helsingin kuntapolitiikan viikko 47/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264394-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-472018 <p>Kaupunginhallitus käsittelee valtuutettujen aloitteita. Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa päätetään uusista päiväkotipaikoista Vallilaan, Kalasatamaan ja Tapulikaupunkiin. Kaupunkiympäristölautakunnassa Lauttasaaren silta ja Lapinlahden sairaala. Ja paljon muutakin päätöksenteossa!</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Maanantai 19.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-11-19_Khs_45_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/elinkeinojaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-11-19_Eja_11_El"><u>Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 20.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2018-11-20_Kklku_14_El"><u>Kasvatus- ja koulutuslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-11-20_Kylk_32_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2018-11-20_Sotelk_20_El"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunta</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/tav/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-11-20_Talk_12_El"><u>Tarkastuslautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Keskiviikko 21.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-11-21_HKLjku_19_El"><u>Liikennelaitoksen (HKL) johtokunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Perjantai 23.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-ymparisto-ja-lupajaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>käsittelee valtuutettujen aloitteita, jotka jäivät viimeksi pöydälle. Aiheina samapalkkaisuusohjelma, vanhuspalvelujen tilanne, puhdas sisäilma, toimielinten kokousten avoimuus, HEKAn vuokrantasausjärjestelmä, anonyymi työnhaku, kansanäänestys Malmin lentokentästä, korttelikohtaiset parkkipaikat kotihoidon työntekijöille, pistorasiat kaupunkitilaan, retkeilyreittien merkitseminen, koulujen vaikutusvallan lisääminen ja kestävän hyvinvoinnin mittaaminen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi saadaan sosiaali- ja terveyslautakunnalta selvitys ruoka-aputoiminnan kehittämisestä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto </strong>merkitsee tiedoksi katsauksen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen periaatteista sekä yritysyhteistyöstä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Kaikissa kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa panostetaan yrittäjämäiseen toimintatapaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kasvatus- ja koulutuslautakunta </strong>käsittelee toimialan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvausta. Kuvaus koostuu viidestä osiosta, joissa on kuvattu mm. keskeisimmät toiminnassa noudatettavat lait ja säädökset sekä tärkeimmät toimialalla käytössä olevat sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat valvontatoimenpiteet.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta hyväksyy myös tarveselvityksen päiväkoti Immolan, daghemmet Staffanin ja leikkipuisto Tervapääskyn korvaavista tiloista. Hankesuunnitelman mukaan uudisrakennus tulisi korvaamaan päiväkoti Immolan (46 tilapaikkaa), daghemmet Staffanin (75 tilapaikkaa) ja leikkipuisto Tervepääskyn nykyiset rakennukset. Uudishanke mahdollistaa varautumisen varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvuun alueella. Tavoitteena on, että hanke valmistuisi heinäkuun 2019 loppuun mennessä.</p><p>&nbsp;</p><p>Käsittelyssä on myös valtuutettujen aloitteita, jotka koskevat esim. erityisopetuspäivien järjestämistä kouluissa, murrosikäisten vanhemmille suunnattua perhevalmennusta ja koulujen kahdeksan aamuista luopumista.</p><p>&nbsp;</p><p>Aika vyyhdiksi muodostunutta koulu- ja päiväkotikuvauksien hankintaa koskevaa päätöstä itseoikaistaan. Normaalisti kuvaukset tehdään syksyn alussa, joten olemme jo kovasti myöhässä aikataulusta!</p><p>&nbsp;</p><p>Vallilaan tulee väliaikaisia uusia päiväkotitiloja osoitteeseen Rautalammintie 2. Kyseessä ovat Vallilan terveysaseman käytöstä vapautuneet tilat. Tiloihin tulee 98-paikkainen päiväkoti, jolla on käytössään kaksi piha-aluetta. Tilat on tarkoitus ottaa käyttöön tammikuussa 2020. Myös Kalasataman Sörnäistenniemelle perustetaan uusi väliaikainen päiväkoti osoitteeseen Arielinkatu 6. Siihen tulee noin 120 tilapaikkaa. Sen pitäisi valmistua heinäkuun 2019 loppuun mennessä. Niin ikään Tapulikaupunkiin tulee uusi noin 100-paikkainen paviljonkipäiväkoti ja leikkipuisto Tapulin rakennus osoitteeseen Moisiontie 18. Myös sen pitäisi valmistua heinäkuun 2019 loppuun mennessä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mustakiven korttelitaloa laajennetaan Vuosaaressa, jotta tiloihin saadaan aine-opetus- ja oppimistilat noin 550 oppilaalle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnan </strong>esityslistalla on kauppakeskus <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-11-20_Kylk_32_El/C824A577-2E88-C73B-BA39-66C43B900000/Liite.pdf">Itiksen</a> vanhimman rakennusosan tarkistettu asemakaavan muutosehdotus. Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi ilmoitetaan kauppakeskus Itiksen vanhimman osan rakennustaiteellisesti arvokkaiden julkisivujen säilyminen. Esteettisistä arvoista voidaan varmasti olla montaa mieltä!</p><p>&nbsp;</p><p>Lauttasaarentien, Lauttasaaren sillan ja Porkkalankadun liikennesuunnitelma on saanut lauttasaarelaiset (aivan syystäkin) takajaloilleen. Koko sillan matkalle on suunniteltu yksisuuntaiset pyörätiet. Jalankulku ja pyöräily erotetaan selkeästä toisistaan, mikä on luonnollisesti hyvä asia. Autoliikenteelle esitetään 1+2 &ndash;kaistaista ratkaisua, jossa kaksi kaistaa johtaa lähteen Lauttasaareen ja yksi itään Helsingin keskustaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta vahvistaa myös Lapinlahden sairaalan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-11-20_Kylk_32_El/A7237F9D-724E-C480-8E47-66D344800000/Liite.pdf">asemakaavamuutoksen</a> periaatteet ja järjestää konseptikilpailun sairaala-alueen rakennusten myymiseksi. Sairaalatoiminta alueella päättyi jo vuonna 2006 eikä kaupunki tarvitse tiloja omaan käyttöönsä. Alueen kehittämiseksi haetaan kilpailumenettelyn kautta omistaja, jolla on kaupungin tavoitteiden mukainen visio alueen ja rakennusten uudesta käytöstä sekä tahto ja taloudelliset edellytykset kunnostaa nykyiset suojellut rakennukset ja huolehtia niiden kunnosta jatkossakin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunnassa </strong>vertaillaan kuuden suurimman kaupungin sote-palvelujen suoritteita ja kustannuksia vuodelta 2017. Myös Kuntaliitto on vertaillut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia. Helsingin terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat yhteensä 1,43 miljardia euroa &ndash; vertailukuntien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa) neljänneksi pienimmät eli 2&nbsp;275 euroa/asukas (edellisenä vuonna 2&nbsp;269 euroa/asukas). Edullisemmin selvisivät vain Espoo, Vantaa ja Pori.</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista alkavaa viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallitus käsittelee valtuutettujen aloitteita. Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa päätetään uusista päiväkotipaikoista Vallilaan, Kalasatamaan ja Tapulikaupunkiin. Kaupunkiympäristölautakunnassa Lauttasaaren silta ja Lapinlahden sairaala. Ja paljon muutakin päätöksenteossa!

 

Maanantai 19.11.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

 

Tiistai 20.11.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Tarkastuslautakunta

 

Keskiviikko 21.11.

Liikennelaitoksen (HKL) johtokunta

 

Perjantai 23.11.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

                                                                                                    

Kaupunginhallitus käsittelee valtuutettujen aloitteita, jotka jäivät viimeksi pöydälle. Aiheina samapalkkaisuusohjelma, vanhuspalvelujen tilanne, puhdas sisäilma, toimielinten kokousten avoimuus, HEKAn vuokrantasausjärjestelmä, anonyymi työnhaku, kansanäänestys Malmin lentokentästä, korttelikohtaiset parkkipaikat kotihoidon työntekijöille, pistorasiat kaupunkitilaan, retkeilyreittien merkitseminen, koulujen vaikutusvallan lisääminen ja kestävän hyvinvoinnin mittaaminen.

 

Lisäksi saadaan sosiaali- ja terveyslautakunnalta selvitys ruoka-aputoiminnan kehittämisestä.

 

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto merkitsee tiedoksi katsauksen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen periaatteista sekä yritysyhteistyöstä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Kaikissa kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa panostetaan yrittäjämäiseen toimintatapaan.

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee toimialan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvausta. Kuvaus koostuu viidestä osiosta, joissa on kuvattu mm. keskeisimmät toiminnassa noudatettavat lait ja säädökset sekä tärkeimmät toimialalla käytössä olevat sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat valvontatoimenpiteet.

 

Lautakunta hyväksyy myös tarveselvityksen päiväkoti Immolan, daghemmet Staffanin ja leikkipuisto Tervapääskyn korvaavista tiloista. Hankesuunnitelman mukaan uudisrakennus tulisi korvaamaan päiväkoti Immolan (46 tilapaikkaa), daghemmet Staffanin (75 tilapaikkaa) ja leikkipuisto Tervepääskyn nykyiset rakennukset. Uudishanke mahdollistaa varautumisen varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvuun alueella. Tavoitteena on, että hanke valmistuisi heinäkuun 2019 loppuun mennessä.

 

Käsittelyssä on myös valtuutettujen aloitteita, jotka koskevat esim. erityisopetuspäivien järjestämistä kouluissa, murrosikäisten vanhemmille suunnattua perhevalmennusta ja koulujen kahdeksan aamuista luopumista.

 

Aika vyyhdiksi muodostunutta koulu- ja päiväkotikuvauksien hankintaa koskevaa päätöstä itseoikaistaan. Normaalisti kuvaukset tehdään syksyn alussa, joten olemme jo kovasti myöhässä aikataulusta!

 

Vallilaan tulee väliaikaisia uusia päiväkotitiloja osoitteeseen Rautalammintie 2. Kyseessä ovat Vallilan terveysaseman käytöstä vapautuneet tilat. Tiloihin tulee 98-paikkainen päiväkoti, jolla on käytössään kaksi piha-aluetta. Tilat on tarkoitus ottaa käyttöön tammikuussa 2020. Myös Kalasataman Sörnäistenniemelle perustetaan uusi väliaikainen päiväkoti osoitteeseen Arielinkatu 6. Siihen tulee noin 120 tilapaikkaa. Sen pitäisi valmistua heinäkuun 2019 loppuun mennessä. Niin ikään Tapulikaupunkiin tulee uusi noin 100-paikkainen paviljonkipäiväkoti ja leikkipuisto Tapulin rakennus osoitteeseen Moisiontie 18. Myös sen pitäisi valmistua heinäkuun 2019 loppuun mennessä.

 

Mustakiven korttelitaloa laajennetaan Vuosaaressa, jotta tiloihin saadaan aine-opetus- ja oppimistilat noin 550 oppilaalle.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on kauppakeskus Itiksen vanhimman rakennusosan tarkistettu asemakaavan muutosehdotus. Asemakaavan muutoksen tavoitteeksi ilmoitetaan kauppakeskus Itiksen vanhimman osan rakennustaiteellisesti arvokkaiden julkisivujen säilyminen. Esteettisistä arvoista voidaan varmasti olla montaa mieltä!

 

Lauttasaarentien, Lauttasaaren sillan ja Porkkalankadun liikennesuunnitelma on saanut lauttasaarelaiset (aivan syystäkin) takajaloilleen. Koko sillan matkalle on suunniteltu yksisuuntaiset pyörätiet. Jalankulku ja pyöräily erotetaan selkeästä toisistaan, mikä on luonnollisesti hyvä asia. Autoliikenteelle esitetään 1+2 –kaistaista ratkaisua, jossa kaksi kaistaa johtaa lähteen Lauttasaareen ja yksi itään Helsingin keskustaan.

 

Lautakunta vahvistaa myös Lapinlahden sairaalan asemakaavamuutoksen periaatteet ja järjestää konseptikilpailun sairaala-alueen rakennusten myymiseksi. Sairaalatoiminta alueella päättyi jo vuonna 2006 eikä kaupunki tarvitse tiloja omaan käyttöönsä. Alueen kehittämiseksi haetaan kilpailumenettelyn kautta omistaja, jolla on kaupungin tavoitteiden mukainen visio alueen ja rakennusten uudesta käytöstä sekä tahto ja taloudelliset edellytykset kunnostaa nykyiset suojellut rakennukset ja huolehtia niiden kunnosta jatkossakin.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa vertaillaan kuuden suurimman kaupungin sote-palvelujen suoritteita ja kustannuksia vuodelta 2017. Myös Kuntaliitto on vertaillut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia. Helsingin terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat yhteensä 1,43 miljardia euroa – vertailukuntien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa) neljänneksi pienimmät eli 2 275 euroa/asukas (edellisenä vuonna 2 269 euroa/asukas). Edullisemmin selvisivät vain Espoo, Vantaa ja Pori.

 

Erinomaista alkavaa viikkoa!

 

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264394-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-472018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunkipolitiikka Kuntapolitiikka Lautakunnat Sun, 18 Nov 2018 21:03:10 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264394-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-472018
Jatkoa piikkihuonekeskusteluun http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264368-jatkoa-piikkihuonekeskusteluun <p>Olin mukana to 15.11 A-talkissa keskustelemassa Helsingin suunnitelmista perustaa huumausaineiden käyttötiloja, joissa voi käyttää huumeita terveydenhuoltohenkilöstön valvonnassa ja jossa voidaan opastaa mm oikeita pistotekniikoita.</p><p><a href="https://areena.yle.fi/1-4233699">https://areena.yle.fi/1-4233699</a></p><p>Olen saanut ohjelmasta runsaasti positiivista palautetta mm. lastensuojelusta, huumetyöntekijöiltä, entisiltä käyttäjiltä, huumausaineiden käyttäjien perheiltä sekä päihdelääketieteen edustajilta. Nähtävästi kyseiset käyttötilat eivät saa varauksetonta ihastelua sen enempää käyttäjäkunnassa kuin ammattilaisissakaan.</p><p>Muutama palaute on käsitellyt kylmää suhtautumistani sekä hymytöntä naamaani. Aiheeseen ei hymyily sopinut. Aihe on kuolemanvakava ja koskettaa rajulla tavalla juuri tälläkin hetkellä suurta joukkoa perheitä aiheuttaen valtavan määrän inhimillistä hätää ja surua.</p><p>On hyvä selventää muutama seikka jos ne eivät tulleet ohjelmassa esiin. Ensinnäkin totean, että Kati Juva on varmasti tehnyt aloitteensa ajatellen vain hyvää. Mutta niin minäkin, kantani lähtee siitä, että haluaisin jokaisella huumeidenkäyttäjällä olevan yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Hyvä elämä ei ole sitä, että ainoa merkitsevä asia on seuraava käyttöannos. Sen vuoksi meidän poliitikkojen on luotava mahdollisuudet päästä pois tuosta sysipimeästä maailmasta. Hoitoa on oltava saatavilla nopeasti ja riittävän pitkään. Tämä on inhimillisyyttä ja ihmisarvoa korostava linja. Linja, joka uskoo ihmiseen ja mahdollisuuksiin. Avun käsi vetää ylös kun ihminen tarttuu ja kiipeää sitä pitkin.</p><p>Ohjelmassa saattoi myös jäädä käsitys että muuta mahdollisuutta ei ole kuin piikkihuoneet. Helsingissä on jo puhtaiden käyttövälineiden vaihtopisteitä, Hiv-positiivisille suonensisäisten huumeiden käyttäjille matalan kynnyksen palveluja ja myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on käytettävissä. Minä tai muutkaan poliitikot eivät ole näitä epäämässä keneltäkään. Tietenkään.</p><p>Ohjelmassa tuli myös esiin halu dekriminalisoida huumausaineiden käyttö ja jakaa huumausainereseptejä tai vieroitushoidossa käytettävää lääkeainetta ilman sitoutumista kuntoutukseen tai hoitoon ja testata laittomat huumausaineet. Tämä on selkeä jatko piikkihuoneille, joiden vaatimuksia tulemme näkemään hyvin pian.&nbsp;</p><p>Usein kuulee, ettei sairaita ihmisiä saa rangaista. Mutta eikö silloin voi olettaa että sairaita ihmisiä tulee hoitaa? Näinhän nyt jo tehdään. Mikäli huumausaineen käyttörikoksesta epäilty valitsee hoidon, jätetään hänet rankaisematta eli jo nyt voi valita rangaistuksen tai hoidon. Näin kai sen pitääkin olla.</p><p>Lopuksi haluan todeta, että tähän kysymykseen ei ole löytynyt yhtään viisasten kiveä, missään. Ei ole yhtä tapaa vastata tähän kysymykseen, on vain arvovalintoja ja valintoja miten yhteiset varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Jos viisasten kivi olisi, olisi keinot käytössä ympäri maailmaa.</p><p>Keskustelu varmasti jatkuu ja hyvä niin. Mutta olisi hyvä myös nostaa keskusteluun vaikkapa Hus:n tilanne, jossa leikkaus- ja anestesiaosastolta puuttuu henkilöstöä, se ettei Hus:lla ole enää 24/7 teho-osastoa jossa jokaiselle potilaalle olisi oma hoitaja. Nämä asiat kun rahoitetaan samasta budjetista kun mahdolliset piikkihuoneet.&nbsp;Toisesta lainsäädäntö vaatii julkisen vallan huolehtivan ja toinen on voimassaolevan lainsäädännön mukaan laitonta.</p><p>Siitä politiikka onkin pirullista, että on laitettava asioita vastakkain ja valittava. Ellei sitten anna epärehelliseen tapaan ymmärtää, että raha tulee seinästä ja mikään lisäys ei ole muualta pois.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin mukana to 15.11 A-talkissa keskustelemassa Helsingin suunnitelmista perustaa huumausaineiden käyttötiloja, joissa voi käyttää huumeita terveydenhuoltohenkilöstön valvonnassa ja jossa voidaan opastaa mm oikeita pistotekniikoita.

https://areena.yle.fi/1-4233699

Olen saanut ohjelmasta runsaasti positiivista palautetta mm. lastensuojelusta, huumetyöntekijöiltä, entisiltä käyttäjiltä, huumausaineiden käyttäjien perheiltä sekä päihdelääketieteen edustajilta. Nähtävästi kyseiset käyttötilat eivät saa varauksetonta ihastelua sen enempää käyttäjäkunnassa kuin ammattilaisissakaan.

Muutama palaute on käsitellyt kylmää suhtautumistani sekä hymytöntä naamaani. Aiheeseen ei hymyily sopinut. Aihe on kuolemanvakava ja koskettaa rajulla tavalla juuri tälläkin hetkellä suurta joukkoa perheitä aiheuttaen valtavan määrän inhimillistä hätää ja surua.

On hyvä selventää muutama seikka jos ne eivät tulleet ohjelmassa esiin. Ensinnäkin totean, että Kati Juva on varmasti tehnyt aloitteensa ajatellen vain hyvää. Mutta niin minäkin, kantani lähtee siitä, että haluaisin jokaisella huumeidenkäyttäjällä olevan yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Hyvä elämä ei ole sitä, että ainoa merkitsevä asia on seuraava käyttöannos. Sen vuoksi meidän poliitikkojen on luotava mahdollisuudet päästä pois tuosta sysipimeästä maailmasta. Hoitoa on oltava saatavilla nopeasti ja riittävän pitkään. Tämä on inhimillisyyttä ja ihmisarvoa korostava linja. Linja, joka uskoo ihmiseen ja mahdollisuuksiin. Avun käsi vetää ylös kun ihminen tarttuu ja kiipeää sitä pitkin.

Ohjelmassa saattoi myös jäädä käsitys että muuta mahdollisuutta ei ole kuin piikkihuoneet. Helsingissä on jo puhtaiden käyttövälineiden vaihtopisteitä, Hiv-positiivisille suonensisäisten huumeiden käyttäjille matalan kynnyksen palveluja ja myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on käytettävissä. Minä tai muutkaan poliitikot eivät ole näitä epäämässä keneltäkään. Tietenkään.

Ohjelmassa tuli myös esiin halu dekriminalisoida huumausaineiden käyttö ja jakaa huumausainereseptejä tai vieroitushoidossa käytettävää lääkeainetta ilman sitoutumista kuntoutukseen tai hoitoon ja testata laittomat huumausaineet. Tämä on selkeä jatko piikkihuoneille, joiden vaatimuksia tulemme näkemään hyvin pian. 

Usein kuulee, ettei sairaita ihmisiä saa rangaista. Mutta eikö silloin voi olettaa että sairaita ihmisiä tulee hoitaa? Näinhän nyt jo tehdään. Mikäli huumausaineen käyttörikoksesta epäilty valitsee hoidon, jätetään hänet rankaisematta eli jo nyt voi valita rangaistuksen tai hoidon. Näin kai sen pitääkin olla.

Lopuksi haluan todeta, että tähän kysymykseen ei ole löytynyt yhtään viisasten kiveä, missään. Ei ole yhtä tapaa vastata tähän kysymykseen, on vain arvovalintoja ja valintoja miten yhteiset varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Jos viisasten kivi olisi, olisi keinot käytössä ympäri maailmaa.

Keskustelu varmasti jatkuu ja hyvä niin. Mutta olisi hyvä myös nostaa keskusteluun vaikkapa Hus:n tilanne, jossa leikkaus- ja anestesiaosastolta puuttuu henkilöstöä, se ettei Hus:lla ole enää 24/7 teho-osastoa jossa jokaiselle potilaalle olisi oma hoitaja. Nämä asiat kun rahoitetaan samasta budjetista kun mahdolliset piikkihuoneet. Toisesta lainsäädäntö vaatii julkisen vallan huolehtivan ja toinen on voimassaolevan lainsäädännön mukaan laitonta.

Siitä politiikka onkin pirullista, että on laitettava asioita vastakkain ja valittava. Ellei sitten anna epärehelliseen tapaan ymmärtää, että raha tulee seinästä ja mikään lisäys ei ole muualta pois. 

]]>
57 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264368-jatkoa-piikkihuonekeskusteluun#comments Helsinki Huumepolitiikka Valvotut huumausaineiden käyttöpaikat Sun, 18 Nov 2018 08:32:45 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264368-jatkoa-piikkihuonekeskusteluun
Helsingin pelastuskoulua ei saa lopettaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264214-helsingin-pelastuskoulua-ei-saa-lopettaa <p>Olemme toistuvasti vedonneet sisäministeriöön sekä ministeri Kai Mykkäseen (kok) ja vaatineet peruuttamaan esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon ja jatkamaan koulutusta pääkaupunkiseudulla. Esitykselle ei ole yhtään kaupunkilaisjärkeen käypää perustelua. Päinvastoin siirto sisältäisi suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat koulutettaisiin jatkossa Kuopiossa, sillä esitys lakkauttaisi Helsingin Pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi siirtyisivät päätöksen myötä Kuopioon.</p><p>&nbsp;</p><p>Koulutuksen keskittäminen ei takaa erityisalojen turvallisuutta eikä ota huomioon alueen erityispiirteitä. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa. Pääkaupunkiseudun kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua.</p><p>&nbsp;</p><p>Lakkauttamisen sijaan koulutusmääriä tulisi pikemminkin kasvattaa Helsingissä, jonka asukasluku kasvaa. Ministeriön on kuultava ja ymmärrettävä pääkaupunkiseudun pelastusalan ammattilaisten huoli ja kritiikki koulutuksen siirtämistä kohtaan. Kritiikille on todelliset perusteet.</p><p>&nbsp;</p><p>Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On kestämätöntä, jos tämän kokoisella alueella ei ole omaa koulutusyksikköä huomioiden metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Pelastuskoululla on myös pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus olisi uhattuna siirron yhteydessä. Toimivan kokonaisuuden rikkomiseen ei ole kestäviä perusteluja.</p><p>&nbsp;</p><p>Metropolialueella on toisenlaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on tärkeä.</p><p>&nbsp;</p><p>Turvallisuus ei saa jäädä aluepolitiikan alle. Pääkaupunkiseudulla on välttämätöntä jatkaa pelastusalan koulutusta.</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>terveydenhuollon maisteri</p><p>helsinkiläinen kansanedustaja</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olemme toistuvasti vedonneet sisäministeriöön sekä ministeri Kai Mykkäseen (kok) ja vaatineet peruuttamaan esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon ja jatkamaan koulutusta pääkaupunkiseudulla. Esitykselle ei ole yhtään kaupunkilaisjärkeen käypää perustelua. Päinvastoin siirto sisältäisi suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle.

 

Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat koulutettaisiin jatkossa Kuopiossa, sillä esitys lakkauttaisi Helsingin Pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi siirtyisivät päätöksen myötä Kuopioon.

 

Koulutuksen keskittäminen ei takaa erityisalojen turvallisuutta eikä ota huomioon alueen erityispiirteitä. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa. Pääkaupunkiseudun kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua.

 

Lakkauttamisen sijaan koulutusmääriä tulisi pikemminkin kasvattaa Helsingissä, jonka asukasluku kasvaa. Ministeriön on kuultava ja ymmärrettävä pääkaupunkiseudun pelastusalan ammattilaisten huoli ja kritiikki koulutuksen siirtämistä kohtaan. Kritiikille on todelliset perusteet.

 

Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On kestämätöntä, jos tämän kokoisella alueella ei ole omaa koulutusyksikköä huomioiden metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Pelastuskoululla on myös pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus olisi uhattuna siirron yhteydessä. Toimivan kokonaisuuden rikkomiseen ei ole kestäviä perusteluja.

 

Metropolialueella on toisenlaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on tärkeä.

 

Turvallisuus ei saa jäädä aluepolitiikan alle. Pääkaupunkiseudulla on välttämätöntä jatkaa pelastusalan koulutusta.

Sari Sarkomaa

terveydenhuollon maisteri

helsinkiläinen kansanedustaja

 

 

]]>
3 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264214-helsingin-pelastuskoulua-ei-saa-lopettaa#comments Helsinki Pelastuskoulu Turvallisuus Thu, 15 Nov 2018 11:24:36 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264214-helsingin-pelastuskoulua-ei-saa-lopettaa
Korkeampi rakentaminen entistä tärkeämpää Helsingille http://tarikahsanullah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264162-korkeampi-rakentaminen-entista-tarkeampaa-helsingille <p>Korkein hallinto-oikeus kumosi viime viikolla Helsingin yleiskaavan merkinnät koskien Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän kaupunkibulevardeja. Helsinki oli suunnitellut kaupunkibulevardien varsille asuntoja yhteensä noin 80&thinsp;000 asukkaalle. Vaikka päätöksellä ei kaupungin mukaan vaaranneta Helsingin lähivuosien kaavoitustavoitteita, tulee päätös ottaa huomioon jo tulevissa asemakaavoissa.</p><p>Helsinkiä tulee kehittää useiden vuosikymmenten perspektiivillä. YK:n ennusteiden mukaan kaupungistumiskehitykselle ei ole näköpiirissä minkäänlaista laantumista missään päin maailmaa. On myös hyvin todennäköistä, että Suomeen suuntautuva maahanmuutto jatkaa kasvuaan tulevina vuosikymmeninä. Tämä kaikki johtaa siihen, että Helsingin on tulevaisuudessa kasvettava kansainväliseksi miljoonakaupungiksi.</p><p>Julkisessa keskustelussa ollaan jatkuvasti huolissaan asumisen kalleudesta pääkaupungissamme. ARA-toimijat esittävät jatkuvasti kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä, mutta taloustieteilijöiden yksiselitteinen vastaus ongelmaan tarttumiseksi on koko asuntotarjonnan lisääminen. Pidän tätä ainoana yhteiskunnan kannalta tehokkaana ja järkevänä ratkaisuna. Tällöin kaupungin ja valtion tehtävänä olisi mahdollistaa huomattavasti nykyistä tiiviimpi rakentaminen kaavoituksella, liikenneinvestoinneilla ja rakentamisen kevyemmällä normituksella.</p><p>Viihtyisässä kaupungissa on asumisen lisäksi riittävästi tilaa luonnolle ja erilaisille virkistys- sekä harrastusalueille. Tornitalot mahdollistavat maa-alueiden käyttöä monipuolisemmin, sillä yksi 30-kerroksinen talo vie huomattavasti vähemmän arvokasta pinta-alaa kuin kymmenen 3-kerroksista taloa. Tornitalojen on arvioitu olevan erityisen soveltuva asumismuoto yksin- ja kaksinasuville. Kun suurin osa helsinkiläisistä kotitalouksista kuuluu jo nyt näihin ryhmiin, tornitalojen tulisikin olla keskeinen osa Helsingin kehittämistä tulevina vuosikymmeninä. The Economist julkaisee vuosittain listaa maailman elävimmistä kaupungeista. Vuoden 2018 listalla Itävallan Wien oli ykkössijalla. Wienissä on asukkaita noin 4600 per neliökilometri kun taas Helsingissä on asukkaita noin 2900 per neliökilometri. Elävä kaupunki voi olla siis huomattavasti tiiviimpääkin.</p><p>Hallitus on antanut tuoreen hyvän esityksen purkavan uusrakentamisen helpottamisesta. Helsingissä myös kaavoittajan tulisi kannustaa huonokuntoisten asunto-osakeyhtiöiden tarttumista tähän mahdollisuuteen. Näin ollen esimerkiksi 70-luvulla auttamatta liian mataliksi rakennetut lähiöt metroasemien lähistöillä voitaisiin nyt korjata niin, että ne toimisivat vielä 2050-luvunkin Helsingissä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tarik Ahsanullah</p><p>Varavaltuutettu (kok.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Korkein hallinto-oikeus kumosi viime viikolla Helsingin yleiskaavan merkinnät koskien Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän kaupunkibulevardeja. Helsinki oli suunnitellut kaupunkibulevardien varsille asuntoja yhteensä noin 80 000 asukkaalle. Vaikka päätöksellä ei kaupungin mukaan vaaranneta Helsingin lähivuosien kaavoitustavoitteita, tulee päätös ottaa huomioon jo tulevissa asemakaavoissa.

Helsinkiä tulee kehittää useiden vuosikymmenten perspektiivillä. YK:n ennusteiden mukaan kaupungistumiskehitykselle ei ole näköpiirissä minkäänlaista laantumista missään päin maailmaa. On myös hyvin todennäköistä, että Suomeen suuntautuva maahanmuutto jatkaa kasvuaan tulevina vuosikymmeninä. Tämä kaikki johtaa siihen, että Helsingin on tulevaisuudessa kasvettava kansainväliseksi miljoonakaupungiksi.

Julkisessa keskustelussa ollaan jatkuvasti huolissaan asumisen kalleudesta pääkaupungissamme. ARA-toimijat esittävät jatkuvasti kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä, mutta taloustieteilijöiden yksiselitteinen vastaus ongelmaan tarttumiseksi on koko asuntotarjonnan lisääminen. Pidän tätä ainoana yhteiskunnan kannalta tehokkaana ja järkevänä ratkaisuna. Tällöin kaupungin ja valtion tehtävänä olisi mahdollistaa huomattavasti nykyistä tiiviimpi rakentaminen kaavoituksella, liikenneinvestoinneilla ja rakentamisen kevyemmällä normituksella.

Viihtyisässä kaupungissa on asumisen lisäksi riittävästi tilaa luonnolle ja erilaisille virkistys- sekä harrastusalueille. Tornitalot mahdollistavat maa-alueiden käyttöä monipuolisemmin, sillä yksi 30-kerroksinen talo vie huomattavasti vähemmän arvokasta pinta-alaa kuin kymmenen 3-kerroksista taloa. Tornitalojen on arvioitu olevan erityisen soveltuva asumismuoto yksin- ja kaksinasuville. Kun suurin osa helsinkiläisistä kotitalouksista kuuluu jo nyt näihin ryhmiin, tornitalojen tulisikin olla keskeinen osa Helsingin kehittämistä tulevina vuosikymmeninä. The Economist julkaisee vuosittain listaa maailman elävimmistä kaupungeista. Vuoden 2018 listalla Itävallan Wien oli ykkössijalla. Wienissä on asukkaita noin 4600 per neliökilometri kun taas Helsingissä on asukkaita noin 2900 per neliökilometri. Elävä kaupunki voi olla siis huomattavasti tiiviimpääkin.

Hallitus on antanut tuoreen hyvän esityksen purkavan uusrakentamisen helpottamisesta. Helsingissä myös kaavoittajan tulisi kannustaa huonokuntoisten asunto-osakeyhtiöiden tarttumista tähän mahdollisuuteen. Näin ollen esimerkiksi 70-luvulla auttamatta liian mataliksi rakennetut lähiöt metroasemien lähistöillä voitaisiin nyt korjata niin, että ne toimisivat vielä 2050-luvunkin Helsingissä.

 

Tarik Ahsanullah

Varavaltuutettu (kok.)

]]>
2 http://tarikahsanullah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264162-korkeampi-rakentaminen-entista-tarkeampaa-helsingille#comments Asuntorakentaminen Helsinki Kaupunkibulevardi Korkea rakentaminen Wed, 14 Nov 2018 11:53:33 +0000 Tarik Ahsanullah http://tarikahsanullah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264162-korkeampi-rakentaminen-entista-tarkeampaa-helsingille
Helsingin kuntapolitiikan viikko 46/2018 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264029-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-462018 <p>Kaupunginhallitus käsittelee Keski-Pasilan tornialueen arkkitehti- ja toteutuskilpailun voittajan valintaa sekä valtuutettujen aloitteita. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ensi vuoden talousarvion sekä kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee viimeksi pöydälle jääneitä Campus Maria- ja UrBaana-hankkeita. Svenska sektionen torde besluta att årskurs 6 i allmän undervisning i Zacharias Topeliusskolan flyttas till Hoplaxskolan, Munksnäs-enheten, som redan har årskurserna 6-9, och Zacharias Topeliusskolan blir en enhet för årskurserna 1-5</p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Maanantai 12.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-11-12_Khs_43_El"><u>Kaupunginhallitus</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-11-12_Koja_14_El"><u>Kaupunginhallituksen konsernijaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Tiistai 13.11.</u></strong></p><p><u>Svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning</u></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2018-11-13_Kylk_31_El"><u>Kaupunkiympäristölautakunta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Keskiviikko 14.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-11-14_Kvsto_20_El"><u>Kaupunginvaltuusto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><strong><u>Torstai 15.11.</u></strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2018-11-15_Khs_44_El"><u>Kaupunginhallituksen aamukoulu</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat"><u>Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-kulttuurijaosto-asiakirja?year=2018&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2018-11-15_Kuja_8_El"><u>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto</u></a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat"><u>Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus </strong>käsittelee Keski-Pasilan tornialueen arkkitehti- ja toteutuskilpailun voittajan valintaa ja maa-alueiden luovuttamista toteutusta varten. Kilpailun voittajaksi esitetään valittavaksi YIT:n Trigoni.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallitus hyväksyy myös Lauttasaaren ala-asteen perusparannusta koskevan hankesuunnitelman. Hienoa, että saadaan hanke eteenpäin.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi esityslistalla on pino valtuutettujen aloitteita, joiden aiheet vaihtelevat huumeiden tunnistuksesta kaupunkitilaan sijoitettaviin pistorasioihin &ndash; ja kaikkea siltä väliltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaupunginhallituksen aamukoulussa käsitellään sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsausta ja saadaan Stadionin perusparannushankkeen tilannekatsaus.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallituksen konsernijaosto </strong>kuulee Palmian ajankohtaiskatsauksen ja saa selvityksen UMO-säätiön toiminnan kehittämisestä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginvaltuuston </strong>kokous alkaa keskiviikkona jo klo 16. Kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden talousarviosta sekä kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteista. Enemmistö on ensi vuoden talousarvion jo hyväksynyt kaupunginhallituksessa, mutta eiköhän aiheesta keskustelu vielä saada.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning </strong>bestämmer det maximala antalet platser för antagningen till årskursen 1 och 7 och nybörjarplatserna i gymnasierna för läsåret 2019-2020.</p><p>&nbsp;</p><p>Svenska sektionen beslutar också att årskurs 6 i allmän undervisning i Zacharias Topeliusskolan flyttas till Hoplaxskolan, Munksnäs-enheten, som redan har årskurserna 6-9, och Zacharias Topeliusskolan blir en enhet för årskurserna 1-5. Direktionen för Zacharias Topeliusskolan ställer sig kritisk till en flytt av årskurs 6 eleverna till Hoplaxsolan och framhåller att specialklassernas elever har eleverna i allmänundervisning som stöd ock förebilder, medan Hoplaxskolans direktion är positivt inställd och ser den mjukare övergången mellan årskurs 6 och årskurs 7 som den viktigaste motiveringen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnan </strong>esityslistalla ovat Mellunkylän ja Vartiokylän aluesuunnitelmat sekä lausunto Uusimaa-kaava 2050 -luonnoksesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta esittää KH:n elinkeinojaostolle <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-11-06_Kylk_30_El/1351D2E1-6DAD-C9C8-8D8D-66AEC0200000/Liite.pdf">Campus Marian</a> varaamista kasvuyrityskampuksen toteutusedellytysten jatkoselvittämistä varten. Asia jäi viimeksi pöydälle. Kaupungin tavoitteena on, että Marian alueesta rakentuu Pohjois-Euroopan suurin ja kansainvälisesti merkittävä kasvuyrityskampus. Saatujen konseptisuunnitelmien ja käytyjen neuvottelujen perusteella varauksensaajiksi esitetään YIT Talo Oy:tä ja Kevaa, jotka ovat yhteistyökumppaneineen tehneet ehdotuksen &rdquo;Maria &ndash; Community Block for Solvers&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Lautakunta esittää, että <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2018/Kymp_2018-11-06_Kylk_30_El/A3A4F3DF-6AD5-CDC7-9461-5BB409A00002/Liite.pdf">Kampista</a> varattaisiin alueita SRV:lle UrBaana-hankkeen toteutusedellytysten selvittämistä ja jatkokehittelyä varten. Tämäkin asia jäi viimeksi pöydälle. SRV Yhtiöt Oyj:n hakemuksen mukaan UrBaanasta on tarkoitus muodostua ainutlaatuinen rakennus- ja puistotilakokonaisuus, joka esittelee suomalaista rakennusosaamista maailmanlaajuisesti. UrBaana kehittää edelleen suosittua Baana-kulkuväylää myötäillen sen kulkua Mannerheimintieltä länteen Malminkadulle asti. Baanan varteen on tarkoitus toteuttaa hankkeen myötä kolme uutta rakennusta (yhteensä noin 50 000 k-m&sup2;). Mielenkiintoista!</p><p>&nbsp;</p><p>Erinomaista alkavaa viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallitus käsittelee Keski-Pasilan tornialueen arkkitehti- ja toteutuskilpailun voittajan valintaa sekä valtuutettujen aloitteita. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ensi vuoden talousarvion sekä kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee viimeksi pöydälle jääneitä Campus Maria- ja UrBaana-hankkeita. Svenska sektionen torde besluta att årskurs 6 i allmän undervisning i Zacharias Topeliusskolan flyttas till Hoplaxskolan, Munksnäs-enheten, som redan har årskurserna 6-9, och Zacharias Topeliusskolan blir en enhet för årskurserna 1-5

 

Maanantai 12.11.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

 

Tiistai 13.11.

Svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning

Kaupunkiympäristölautakunta

 

Keskiviikko 14.11.

Kaupunginvaltuusto

 

Torstai 15.11.

Kaupunginhallituksen aamukoulu

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

 

                                                                                                    

Kaupunginhallitus käsittelee Keski-Pasilan tornialueen arkkitehti- ja toteutuskilpailun voittajan valintaa ja maa-alueiden luovuttamista toteutusta varten. Kilpailun voittajaksi esitetään valittavaksi YIT:n Trigoni.

 

Kaupunginhallitus hyväksyy myös Lauttasaaren ala-asteen perusparannusta koskevan hankesuunnitelman. Hienoa, että saadaan hanke eteenpäin.

 

Lisäksi esityslistalla on pino valtuutettujen aloitteita, joiden aiheet vaihtelevat huumeiden tunnistuksesta kaupunkitilaan sijoitettaviin pistorasioihin – ja kaikkea siltä väliltä.

 

Kaupunginhallituksen aamukoulussa käsitellään sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsausta ja saadaan Stadionin perusparannushankkeen tilannekatsaus.

 

Kaupunginhallituksen konsernijaosto kuulee Palmian ajankohtaiskatsauksen ja saa selvityksen UMO-säätiön toiminnan kehittämisestä.

 

Kaupunginvaltuuston kokous alkaa keskiviikkona jo klo 16. Kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden talousarviosta sekä kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteista. Enemmistö on ensi vuoden talousarvion jo hyväksynyt kaupunginhallituksessa, mutta eiköhän aiheesta keskustelu vielä saada.

 

Svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning bestämmer det maximala antalet platser för antagningen till årskursen 1 och 7 och nybörjarplatserna i gymnasierna för läsåret 2019-2020.

 

Svenska sektionen beslutar också att årskurs 6 i allmän undervisning i Zacharias Topeliusskolan flyttas till Hoplaxskolan, Munksnäs-enheten, som redan har årskurserna 6-9, och Zacharias Topeliusskolan blir en enhet för årskurserna 1-5. Direktionen för Zacharias Topeliusskolan ställer sig kritisk till en flytt av årskurs 6 eleverna till Hoplaxsolan och framhåller att specialklassernas elever har eleverna i allmänundervisning som stöd ock förebilder, medan Hoplaxskolans direktion är positivt inställd och ser den mjukare övergången mellan årskurs 6 och årskurs 7 som den viktigaste motiveringen.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla ovat Mellunkylän ja Vartiokylän aluesuunnitelmat sekä lausunto Uusimaa-kaava 2050 -luonnoksesta.

 

Lautakunta esittää KH:n elinkeinojaostolle Campus Marian varaamista kasvuyrityskampuksen toteutusedellytysten jatkoselvittämistä varten. Asia jäi viimeksi pöydälle. Kaupungin tavoitteena on, että Marian alueesta rakentuu Pohjois-Euroopan suurin ja kansainvälisesti merkittävä kasvuyrityskampus. Saatujen konseptisuunnitelmien ja käytyjen neuvottelujen perusteella varauksensaajiksi esitetään YIT Talo Oy:tä ja Kevaa, jotka ovat yhteistyökumppaneineen tehneet ehdotuksen ”Maria – Community Block for Solvers”.

 

Lautakunta esittää, että Kampista varattaisiin alueita SRV:lle UrBaana-hankkeen toteutusedellytysten selvittämistä ja jatkokehittelyä varten. Tämäkin asia jäi viimeksi pöydälle. SRV Yhtiöt Oyj:n hakemuksen mukaan UrBaanasta on tarkoitus muodostua ainutlaatuinen rakennus- ja puistotilakokonaisuus, joka esittelee suomalaista rakennusosaamista maailmanlaajuisesti. UrBaana kehittää edelleen suosittua Baana-kulkuväylää myötäillen sen kulkua Mannerheimintieltä länteen Malminkadulle asti. Baanan varteen on tarkoitus toteuttaa hankkeen myötä kolme uutta rakennusta (yhteensä noin 50 000 k-m²). Mielenkiintoista!

 

Erinomaista alkavaa viikkoa!

 

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264029-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-462018#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Sun, 11 Nov 2018 20:51:47 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264029-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-462018
Tekojää Lauttasaareen http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263818-tekojaa-lauttasaareen <p>Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.</p><p>Liikuntapaikkarakentamissuunnitelmissa mainittu Jätkäsaaren liikuntapuisto ei ole ratkaisu Lauttasaaren ja asukkaiden tarpeisiin. Kasvava Lauttasaari on kärsinyt laahaavista palveluista, erityisesti lapsiperheet, joita tekojää myös palvelisi.&nbsp;Lauttasaaressa on Helsingin suurin ala-aste, LYK ja monet päiväkodit vailla luistelumahdollisuutta.</p><p>Toimivan Helsingin nimissä meidän tulisi edistää asukkaidemme liikuntamahdollisuuksia laajalla rintamalla. Kaupunki onkin käynnistänyt liikkumisohjelman, ja liikkumisohjelma on yksi Helsingin strategisista kärkihankkeista. Liikkumattomuus on tiettävästi neljänneksi merkittävin ennenaikaisen kuoleman riskitekijä.</p><p>Aktiivit asukkaat ovat tehneet ansiokkaasti lisäselvitystä tekojään puolesta. Luistelukausi käynnistyi Lauttasaaressa viime kaudella vasta tammikuun puolivälissä 2018. Tekojäätä voidaan tehdä, ja kaukaloa pitää luistelukunnossa jo muutaman asteen olosuhteissa.</p><p>Tässä yhteydessä on hyvä hetki iloita jälleen ensi vuoden budjettivalmisteluista, joissa kaupunginhallituksessa linjattiin liikuntapaikkarakentamisen investointimäärärahoista, pitäen sisällään liikuntapaikkoja vähintään 10 koulun pihalle sekä Lauttasaaren tekojään.</p><p>Lauttasaaren tekojään suunnittelusta on alustavasti vaihdettu jo viestejä kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä kaupunkiympäristön toimialojen välillä, joten on hienoa seurata, miten vauhdilla asia etenee.&nbsp;Kiitos.&nbsp;</p><p>Tekojäätä olen vienyt eteenpäin läpi vuoden, ja hyvä työ palkitaan!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>#helvaltuusto #lähiliikunta</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Liikuntapaikkarakentamissuunnitelmissa mainittu Jätkäsaaren liikuntapuisto ei ole ratkaisu Lauttasaaren ja asukkaiden tarpeisiin. Kasvava Lauttasaari on kärsinyt laahaavista palveluista, erityisesti lapsiperheet, joita tekojää myös palvelisi. Lauttasaaressa on Helsingin suurin ala-aste, LYK ja monet päiväkodit vailla luistelumahdollisuutta.

Toimivan Helsingin nimissä meidän tulisi edistää asukkaidemme liikuntamahdollisuuksia laajalla rintamalla. Kaupunki onkin käynnistänyt liikkumisohjelman, ja liikkumisohjelma on yksi Helsingin strategisista kärkihankkeista. Liikkumattomuus on tiettävästi neljänneksi merkittävin ennenaikaisen kuoleman riskitekijä.

Aktiivit asukkaat ovat tehneet ansiokkaasti lisäselvitystä tekojään puolesta. Luistelukausi käynnistyi Lauttasaaressa viime kaudella vasta tammikuun puolivälissä 2018. Tekojäätä voidaan tehdä, ja kaukaloa pitää luistelukunnossa jo muutaman asteen olosuhteissa.

Tässä yhteydessä on hyvä hetki iloita jälleen ensi vuoden budjettivalmisteluista, joissa kaupunginhallituksessa linjattiin liikuntapaikkarakentamisen investointimäärärahoista, pitäen sisällään liikuntapaikkoja vähintään 10 koulun pihalle sekä Lauttasaaren tekojään.

Lauttasaaren tekojään suunnittelusta on alustavasti vaihdettu jo viestejä kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä kaupunkiympäristön toimialojen välillä, joten on hienoa seurata, miten vauhdilla asia etenee. Kiitos. 

Tekojäätä olen vienyt eteenpäin läpi vuoden, ja hyvä työ palkitaan! 

 

#helvaltuusto #lähiliikunta

 

]]>
6 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263818-tekojaa-lauttasaareen#comments Helsinki Helvaltuusto Lähiliikunta Lauttasaari Tekojää Wed, 07 Nov 2018 20:06:33 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263818-tekojaa-lauttasaareen
Pelastuskoulu tulee säilyttää Helsingissä http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263764-pelastuskoulu-tulee-sailyttaa-helsingissa <p>On tärkeää, että Helsingissä koulutetaan pelastusalan ammattilaisia vastaamaan Helsingin ja Uudenmaan suuren väestökeskittymän pelastustoiminnan haasteisiin.&nbsp;</p> <p>Pääkaupunkiseudulta löytyvät muun muassa metro, öljysatama, ydinvoimala ja lentokentät. Täältä löytyy myös useita yhteiskunnan hallinnon ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiä kohteita. Näiden pelastusvarmuus on tärkeää, ei vain Helsingin seudun, vaan koko Suomen kannalta. Toimiva ja turvallinen infrastruktuuri luovat arjen turvallisuutta jokaiselle suomalaiselle. Toimivan valtion yksi keskeisimpiä tehtäviä ovat erinäiset turvallisuustehtävät, koko yhteiskunnan turvaksi.</p> <p>Olisi hyvin lyhytnäköistä aluepolitiikkaa siirtää Pelastusalan koulutusyksikkö pois Suomen suurimmasta kaupungista, jossa kysyntää pelastushenkilökunnalle on suuren väkimäärän vuoksi eniten.&nbsp;Väkimäärä kasvaa niin suhteellisesti kuin absoluuttisesti koko ajan, joten pelastusalan koulutusmääriä pitäisi pikemminkin lisätä.&nbsp;</p> <p>Kustannusten säästö on tärkeää. Tämä on myös se peruste, jonka vuoksi oppilaitoksen toimintoja ollaan nyt keskittämässä yhteen yksikköön. Kansallinen huolto- ja pelastusvarmuus on mielestäni tässä tapauksessa silti tärkeämpää, kuin hajasijoittamisesta saatavat epävarmat kustannussäästöt.</p> <p>Helsingin kaupungin tulisi ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että Palo- ja pelastusalan sekä ensihoidon ammattilaisten koulutus säilyy Helsingissä myös tulevaisuudessa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On tärkeää, että Helsingissä koulutetaan pelastusalan ammattilaisia vastaamaan Helsingin ja Uudenmaan suuren väestökeskittymän pelastustoiminnan haasteisiin. 

Pääkaupunkiseudulta löytyvät muun muassa metro, öljysatama, ydinvoimala ja lentokentät. Täältä löytyy myös useita yhteiskunnan hallinnon ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiä kohteita. Näiden pelastusvarmuus on tärkeää, ei vain Helsingin seudun, vaan koko Suomen kannalta. Toimiva ja turvallinen infrastruktuuri luovat arjen turvallisuutta jokaiselle suomalaiselle. Toimivan valtion yksi keskeisimpiä tehtäviä ovat erinäiset turvallisuustehtävät, koko yhteiskunnan turvaksi.

Olisi hyvin lyhytnäköistä aluepolitiikkaa siirtää Pelastusalan koulutusyksikkö pois Suomen suurimmasta kaupungista, jossa kysyntää pelastushenkilökunnalle on suuren väkimäärän vuoksi eniten. Väkimäärä kasvaa niin suhteellisesti kuin absoluuttisesti koko ajan, joten pelastusalan koulutusmääriä pitäisi pikemminkin lisätä. 

Kustannusten säästö on tärkeää. Tämä on myös se peruste, jonka vuoksi oppilaitoksen toimintoja ollaan nyt keskittämässä yhteen yksikköön. Kansallinen huolto- ja pelastusvarmuus on mielestäni tässä tapauksessa silti tärkeämpää, kuin hajasijoittamisesta saatavat epävarmat kustannussäästöt.

Helsingin kaupungin tulisi ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että Palo- ja pelastusalan sekä ensihoidon ammattilaisten koulutus säilyy Helsingissä myös tulevaisuudessa. 

]]>
1 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263764-pelastuskoulu-tulee-sailyttaa-helsingissa#comments Helsinki Koulutus Kuopio Pelastuskoulu Tue, 06 Nov 2018 15:55:52 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263764-pelastuskoulu-tulee-sailyttaa-helsingissa