*

AnttiJuhaniKasvio

Kaikki blogit puheenaiheesta Ydinsodan uhka

Loppu järjettömyydelle

Ydinaseen kehittämisen tähtäävän Manhattan-projektin käynnistäminen vuonna 1939 vei ihmiskunnan kollektiivisen itsetuhon partaalle. Sen tuloksena suurvaltojen päättäjien yksi napinpainallus – tai minkä tahansa triviaalin syyn aiheuttama virhehälytys – riittää nykyisin käynnistämään ketjureaktion, joka pahimmillaan hävittää ihmiskunnan itsensä ohella myös kutakuinkin kaiken muunkin biologisen elämän maapallolta.

Kahdenlaista suvereniteettia

Kenraali jännityskirjailijana

Monelle on jäänyt mieleen Suomen ja Venäjän äskettäisestä ulkoministeritapaamisesta ulkoministeri Sergei Lavrovin painokkaasti esittämä toteamus siitä, että hänen maansa ei tule koskaan hyökkäämään yhdenkään NATO-maan alueelle. Hiukan yllättävä lausunto herättää kysymyksen siitä, onko Moskovassakin lueskeltu entisen brittikenraalin Richard Shirreffin esikoisromaania. Vaikkei kyse ole mistään kaunokirjallisesta mestariteoksesta, kirjan tulevaisuuskuvat antavat miettimisen aihetta myös meille suomalaisille.  

Realistista fiktiota

Ydinsota

 

(Evoluutioon on aina kuulunut väkivalta |1, tavoiteltaessa tai puolustettaessa reviiriä |2 tai jopa sille lisää elintilaa – näin ihmiskunta tarvitsee aina aika-ajoin annoksen sotaa |3, jotta keskeneräinen henkisyytemme saa tasapainonsa)

 

Sienipilven varjo

Taivaalle kohoava sienipilvi oli kylmän sodan aikaan samankaltainen painajaisnäky kuin mereen romahtavat jäämassat nykyisin. Välillä uhka painui lähes unohduksiin, mutta nyt ydinsodan vaara on kasvanut suuremmaksi kuin ehkä kertaakaan kylmän sodan vuosikymmeninä. Tärkeimpänä syynä tähän on Venäjän johdon entistä vainoharhaisempi suhtautuminen todellisiin ja kuviteltuihin vastustajiinsa, mutta uhkia löytyy muualtakin. Niihin on syytä reagoida niin kauan kuin tähän on vielä mahdollisuus.

Tuomiopäivän teknologiaa

Tarvitsemme jälleen ydinsodan vastaista liikettä

Kylmän sodan aikana ihmiskunta joutui elämään kahden supervallan välisen ydinsodan uhan varjossa. Vaikka tieto aseiden käytön tuottamasta totaalituhosta hillitsi molempien osapuolen hyökkäysaikeita, yllätyksen mahdollisuutta ei voitu sulkea kokonaan pois. Riskeinä olivat myös sodan syttyminen vahingossa tai pommin joutuminen vääriin käsiin. Neuvostoliiton hajoaminen poisti hetkeksi vastakkainasettelun, mutta valtaosa suurvaltojen ohjuksista jäi edelleen laukaisuasemiinsa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä