Onko globalisaation aikakausi päättynyt?

1990-luvulla Suomessa ja muualla puhuttiin paljon globalisaatiosta eli siitä, miten kansalliset rajat alkoivat menettää merkitystään rahamarkkinoiden ja yritysten toimintojen kansainvälistymisen seurauksena. Minulla oli tuolloin mahdollisuus osallistua Sitran rahoittamaan ja Raimo Väyrysen ansiokkaasti johtamaan laajaan globalisaatiota käsittelevään tutkimukseen. Yksi sen keskeisistä havainnoista oli Suomen saama suuri hyöty globalisaatiosta. Nokia ei olisi millään voinut nousta isoksi maailmanluokan toimijaksi Suomen kaltaisessa pienessä maassa, jos suuret maat olisivat vielä tuolloin vahtineet omia markkinoitaan yhtä mustasukkaisesti kuin ennen (ks. linkki).

Globalisaatio ei kulminoitunut vielä 1990-luvulla, vaan Kiina on sittemmin noussut maailman suurimmaksi teollisuustuotteiden valmistajaksi ja viejäksi. Yritysten toimintojen kansainvälistyminen on edennyt niin, että sijaintipaikkakilpailua ei käydä enää vain kokonaisista tuotantolaitoksista, vaan entistä useammin jopa yksittäisten työtehtävien tasolla (ks. linkki). Verkkokauppa on kasvanut huimasti, Googlen ja Facebookin kaltaiset jättiyritykset keräävät valtavasti tietoa meistä markkinoijien käyttöön ympäri maailman ja kryptovaluutat kilpailevat maksuvälineinä kansallisten valuuttojen kanssa. Myös toimintojemme kielteiset seuraukset – kuten ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen ja valtamerissä vellovat jättimäiset muovilautat – haittaavat nykyisin elämäämme kansallisista rajoista välittämättä.

Nyt kuitenkin kehityksen suunta näyttää muuttuneen. Yhdysvallat on irtisanoutunut Donald Trumpin valtakaudella jo monista kansainvälisistä kauppasopimuksista, ja maa on asettanut Kiinalle ja monille muille maille suuren määrän rankaisutulleja ja vientirajoituksia. Kehitys näyttää kulkevan kohti laajamittaisen kauppasodan puhkeamista USA:n ja Kiinan välille. Protektionismi on nousussa myös monissa muissa maissa, minkä seuraukset näkyvät jo muun muassa kansainvälisen kaupan kasvun pysähtymisenä ja yritysten tekemien ulkomaisten investointien vähenemisenä.

Kyse ei ole vain politiikasta. Kuten The Economist toteaa tuoreessa raportissaan (ks linkki), kilpailu ajaa yritykset reagoimaan kysynnän muutoksiin ja toimittamaan asiakkaiden tilaukset yhä nopeammin. Tämä onnistuu parhaiten silloin, kun tuotteiden valmistus tapahtuu lähellä asiakkaita. Ympäristötietoiset asiakkaat ostavat mieluummin lähellä kuin kaukana valmistettuja tuotteita, eivätkä yrityksetkään halua kasvattaa tarpeettomasti tuotteidensa kuljetussisältöjä. Automaation eteneminen vähentää halpojen työkustannusten merkitystä kilpailutekijänä.

Olemmeko siis edenneet deglobalisaatioon niin, että ympäri maailman ulottuneet toimitusketjut korvautuvat alueellisesti rajatummalla tuotannolla samalla kun valtiot suojelevat yrityksiään ja työpaikkojaan yhä tehokkaammin ulkoapäin tulevalta kilpailulta?

Näin varmasti on joiltakin osin tapahtumassa. Maailma voi myös muodostua kaksinapaiseksi niin, että yhdysvaltalaiset alustatalouden yritykset ja amerikkalaisvalmisteinen teknologia nousevat hallitseviksi osassa maailmaa, kun taas muualla nojaudutaan niiden kiinalaisiin vastineisiin. Mutta pohjimmaltaan niin tietoa kuin rahaakin voidaan liikuttaa yhä helpommin ympäri maailman, alustatalouden sovellukset toimivat parhaiten globaalissa mittakaavassa ja sovittautuminen koko ajan ahtaammiksi käyviin kestävän kehityksen rajoihin voi onnistua vain ihmiskunnan yhteisin ponnistuksin. Globaali työpaikkakilpailukaan ei häviä minnekään, vaan esimerkiksi Apple joutuu nykyisin tutkimaan mahdollisuuksia siirtää tuotteidensa valmistus Kiinan sijasta joihinkin muihin Yhdysvaltoja halvempien työkustannusten maihin.

Siksi uskon globalisaation jatkuvan edelleen tilapäisistä takapakeista huolimatta, vaikka sen konkreettiset ilmenemismuodot voivat muuttua merkittävästikin. Suomen kaltaisten pienten kansantalouksien ja koko EU:n kannattaa seurata tätä kehitystä tarkkaan ja valmistautua sen ohjaamiseen sekä oman tulevaisuutemme että koko ihmiskunnan yhteisen tulevaisuuden kannalta mahdollisimman järkeviin suuntiin. Sisäänpäin kääntymisellä aiheuttaisimme lähinnä vahinkoa itsellemme ja muille.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu