Trump talouden painolastina

Yhdysvaltojen talouden ajoittain melko vaivalloinen nousukausi on jatkunut ylikeveän rahapolitiikan tukemana jo poikkeuksellisen pitkään. Nyt kuitenkin esimerkiksi yhdysvaltalainen investointipankki Morgan Stanley ilmoittaa ekspansiovaiheen päättyneen ja talouskehityksen olevan parhaillaan kääntymässä alaspäin (ks. linkki).

Yksikään presidentti ei ole tähän saakka kyennyt estämään Yhdysvaltain taloutta ajautumasta taantumaan nousukauden eväiden loputtua, vaikka harjoitetulla politiikalla on voinut olla ongelmia lieventävä tai niitä syventävä vaikutus. Tämä nostaa kysymyksen siitä, mikä vaikutus Donald Trumpin toimilla on ollut ja tulee olemaan USA:n talouden nykykehitykseen.

Trump itse maalasi presidentiksi pyrkiessään äärimmäisen synkän kuvan maansa taloudesta, jonka hän lupasi valituksi tultuaan nostaa oitis ennennäkemättömään kukoistukseen. Tiettyjä odotuksia asetettiinkin alkuvaiheessa esimerkiksi Trumpin lupauksiin puolustusmäärärahojen ja infrastruktuuri-investointien kasvattamisesta, verojen alentamisesta, yritysten toimintaa rajoittavien ympäristö- ja muiden säädösten purkamisesta ja amerikkalaisten yritysten ulkomaisten toimintojen palauttamisesta takaisin Yhdysvaltoihin. Lisäksi Trump on ulkomaisia valtiojohtajia tavatessaan painostanut näitä varsin brutaalisti suosimaan amerikkalaisia toimittajia esimerkiksi energia- ja puolustushankinnoissa.

Markkinat uskoivat näihin lupauksiin ja niiden pohjalta tehtyihin käytännön toimiin – ennen kaikkea verouudistukseen – sen verran, että osakekurssit nousivat melko reippaasti noin yhden vuoden ajan Trumpin astuttua virkaansa.

Kääntöpuolelle tulee kuitenkin Trumpin täysin vastuuton suhtautuminen liittovaltion velkaantumistahdin kiihtymiseen. Trump on ajanut valtavia määrärahalisäksiä hyödyttömän rajamuurin rakentamiseksi, ja niin maahanmuuton kiristäminen kuin asenneilmapiirin huonotuminen ovat hillinneet varsinkin teknologiayrityksille tärkeää osaajien virtaa Yhdysvaltoihin.

Ennen kaikkea Trumpin hallinto on käynnistänyt pakotteita ja julistanut kauppasotia eri suuntiin tavalla, joka haittaa vakavasti yritysten normaalia taloudellista kanssakäymistä. Amerikkalaiset yritykset menettävät asiakkaitaan samalla kun amerikkalaiset kuluttajat joutuvat maksamaan enemmän hankkimistaan tuotteista. Amerikkalaiset viranomaiset joutuvat valvomaan koko ajan kattavammin taloudellisia transaktioita kaikkialla maailmassa pystyäkseen identifioimaan sanktioiden rikkojat ja käynnistämään rankaisutoimet.

Päälle tulee Yhdysvaltojen imagon huonontuminen maailmalla, mikä vähentää ilman sanktioitakin ihmisten halukkuutta ostaa amerikkalaisia tuotteita ja asioida amerikkalaisten yritysten kanssa.

Markkinat ovat alkaneet oivaltaa Trumpin politiikan tuomien etujen olevan suureksi osaksi tilapäisiä ja mittakaavaltaan lähinnä symbolisia, kun taas haitat ovat mittavia ja pitkävaikutteisia. Vielä suuremmiksi kustannusten nähdään muodostuvan, jos Trumpin ulkopoliittisen pullistelun riskit toteutuvat jossakin ja USA ajautuu uusiin sotilaallisiin konflikteihin esimerkiksi Venezuelassa, Persianlahdella tai itä-Aasassa.

Yksi keskeinen seuraus tästä on se, että osakekurssit ovat kääntyneet laskuun opportunististen odotusten sävyttämän Trumpin ensimmäisen presidenttivuoden jälkeen. Nyt sijoittajat ovat alkaneet keventää isommin osakesalkkujaan ja lisätä velkakirjojen painotusta, mikä on ajanut korot ennätysmäisen alhaiselle tasolle. Myös kulta on jälleen alkanut kiinnostaa sijoittajia.

Näden näköalojen valossa on kaikki syy pitää tervetulleina Rinteen hallituksen ohjelmaan sisällytettyjä varasuunnitelmia siltä varalta, että talouskehitys ei etene seuraavien neljän vuoden aikana odotetusti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu