Trump talouden painolastina
Yhdysvaltojen talouden ajoittain melko vaivalloinen nousukausi on jatkunut ylikeveän rahapolitiikan tukemana jo poikkeuksellisen pitkään. Nyt kuitenkin esimerkiksi yhdysvaltalainen investointipankki Morgan Stanley ilmoittaa ekspansiovaiheen päättyneen ja talouskehityksen olevan parhaillaan kääntymässä alaspäin (ks. linkki).
Yksikään presidentti ei ole tähän saakka kyennyt estämään Yhdysvaltain taloutta ajautumasta taantumaan nousukauden eväiden loputtua, vaikka harjoitetulla politiikalla on voinut olla ongelmia lieventävä tai niitä syventävä vaikutus. Tämä nostaa kysymyksen siitä, mikä vaikutus Donald Trumpin toimilla on ollut ja tulee olemaan USA:n talouden nykykehitykseen.
Trump itse maalasi presidentiksi pyrkiessään äärimmäisen synkän kuvan maansa taloudesta, jonka hän lupasi valituksi tultuaan nostaa oitis ennennäkemättömään kukoistukseen. Tiettyjä odotuksia asetettiinkin alkuvaiheessa esimerkiksi Trumpin lupauksiin puolustusmäärärahojen ja infrastruktuuri-investointien kasvattamisesta, verojen alentamisesta, yritysten toimintaa rajoittavien ympäristö- ja muiden säädösten purkamisesta ja amerikkalaisten yritysten ulkomaisten toimintojen palauttamisesta takaisin Yhdysvaltoihin. Lisäksi Trump on ulkomaisia valtiojohtajia tavatessaan painostanut näitä varsin brutaalisti suosimaan amerikkalaisia toimittajia esimerkiksi energia- ja puolustushankinnoissa.
Markkinat uskoivat näihin lupauksiin ja niiden pohjalta tehtyihin käytännön toimiin – ennen kaikkea verouudistukseen – sen verran, että osakekurssit nousivat melko reippaasti noin yhden vuoden ajan Trumpin astuttua virkaansa.
Kääntöpuolelle tulee kuitenkin Trumpin täysin vastuuton suhtautuminen liittovaltion velkaantumistahdin kiihtymiseen. Trump on ajanut valtavia määrärahalisäksiä hyödyttömän rajamuurin rakentamiseksi, ja niin maahanmuuton kiristäminen kuin asenneilmapiirin huonotuminen ovat hillinneet varsinkin teknologiayrityksille tärkeää osaajien virtaa Yhdysvaltoihin.
Ennen kaikkea Trumpin hallinto on käynnistänyt pakotteita ja julistanut kauppasotia eri suuntiin tavalla, joka haittaa vakavasti yritysten normaalia taloudellista kanssakäymistä. Amerikkalaiset yritykset menettävät asiakkaitaan samalla kun amerikkalaiset kuluttajat joutuvat maksamaan enemmän hankkimistaan tuotteista. Amerikkalaiset viranomaiset joutuvat valvomaan koko ajan kattavammin taloudellisia transaktioita kaikkialla maailmassa pystyäkseen identifioimaan sanktioiden rikkojat ja käynnistämään rankaisutoimet.
Päälle tulee Yhdysvaltojen imagon huonontuminen maailmalla, mikä vähentää ilman sanktioitakin ihmisten halukkuutta ostaa amerikkalaisia tuotteita ja asioida amerikkalaisten yritysten kanssa.
Markkinat ovat alkaneet oivaltaa Trumpin politiikan tuomien etujen olevan suureksi osaksi tilapäisiä ja mittakaavaltaan lähinnä symbolisia, kun taas haitat ovat mittavia ja pitkävaikutteisia. Vielä suuremmiksi kustannusten nähdään muodostuvan, jos Trumpin ulkopoliittisen pullistelun riskit toteutuvat jossakin ja USA ajautuu uusiin sotilaallisiin konflikteihin esimerkiksi Venezuelassa, Persianlahdella tai itä-Aasassa.
Yksi keskeinen seuraus tästä on se, että osakekurssit ovat kääntyneet laskuun opportunististen odotusten sävyttämän Trumpin ensimmäisen presidenttivuoden jälkeen. Nyt sijoittajat ovat alkaneet keventää isommin osakesalkkujaan ja lisätä velkakirjojen painotusta, mikä on ajanut korot ennätysmäisen alhaiselle tasolle. Myös kulta on jälleen alkanut kiinnostaa sijoittajia.
Näden näköalojen valossa on kaikki syy pitää tervetulleina Rinteen hallituksen ohjelmaan sisällytettyjä varasuunnitelmia siltä varalta, että talouskehitys ei etene seuraavien neljän vuoden aikana odotetusti.
Verouudistuksenkin vaikutus talouteen jäi yllättävän vähäiseksi, kuten Kongressin teettämä tutkimus osoitti. Superrikkaat ja suuryritykset tosin rikastuivat entisestään.
https://www.forbes.com/sites/howardgleckman/2019/0…
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää siltä, että Fed aloittaa kohta korkojen laskemisen.
Ongelma on vain siinä, että sekä raha- että finanssipoliitiinen elvytysvara on enää hyvin pieni: USA:n julkinen vaje (= julkinen elvytys) on jo n. 5% vaikka ollaan noususuhdanteen huipulla.
Edellistä QE-velkakirjojen tukiohjelmaa ei olla vielä purettu kun seuraava (QE4) pitää jo kohta aloittaa.
Käytännössä Fed on jo siirtynyt osittaiseen suoraan setelirahoitukseen EKP:n tavoin ts. keskuspankki rahoittaa osaksi suoraan valtion budjettia.
Keskuspankkien epäonnistumisten sarja (dotcom, subprime, eurokriisi) tulee saamaan jatkoa, mahdollisesti rahajärjestelmäkriisin muodossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmana on todella se, että keskuspankki on Trumpin ankarasti painostamana pumpannut markkinoille runsaasti lisää likviditeettiä vielä nousukauden edettyä kypsään vaiheeseen. Tämä on nostanut osakekurssit epärealistisen korkeille tasoille, mikä väistämättä kasvattaa myös edessä olevan korjausliikkeen mittakaavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä lisäpointti!
Osakekursseilla on erittäin tärkeä singalointivaikutus, joka luo ns. wealth effectin: ihmisten luottamus talouteen säilyy korkeana kun omaisuusarvot kohoavat.
Tietysti jossain vaiheessa köydenpää tulee kuitenkin vetävän käteen. Jatkuvaa kokonaisvelkaantumista pyritään kuitenkin epätoivoisesti ylläpitämään yhä eksoottisimiksi käyvin keinoin.
Velkaantumisen taittuminen aiheuttaa taantuman/laman ja sitä kautta huonojen velkojen kaatumisen ja dominoefektin myös parempiin velkoihin. Jostain kohtaa velkasauma kuitenkin jossain vaiheessa repeää ja kupla vihdoin puhkeaa. Yhtenä ehdokkaana on tälläkertaa pidetty yrityslainoja. Viimeksihän sauma repesi asuntoluotoista.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät nuo määrärahat muurin rakentamiseksi niin valtavia ole kuin saattaa kuvitella.
Kokonaissumma, onko $ 10 mrd. jos niin Suomen oloihin muutettuna kyse on vain n. 150 milj. kun huomioidaan maan koko. n. 70 kertainen väkiluvultaan ja taloudeltaan vieläkin suurempi.
Onhan se totta että Donald Trump on hillinnyt halpatyövoiman tuloa latinalaisesta Amerikasta.
Osaajat sinne pääsevät aivan varmasti kuten ennenkin.
Ns. kauppasota on aivan oikeutettua esim. Kiinaa kohtaan. Koko muun maailman pitäisi välittömästi lopettaa kaikki kaupankäynti Kiinan kanssa kunnes siellä otetaan käyttöön edes jonkinlaiset ihmisoikeudet, työväen oikeudet ym. joita siellä nyt poljetaan. Kiina pärjää vain siksi että se viis veisaa työväestön oikeuksista.
Tuo ”imago” on täyttä höttöä. Ei kauppaa käydä ”imagolla” vaan tavaralla ja rahalla.
Ilmoita asiaton viesti
Muuri sinänsä ei juuri heiluta USA:n taloutta, mutta Trumpin vaatimusten mukaan rakennettuna se veisi kuitenkin useita kymmeniä miljardeja dollareita. Tuolla summalla saisi aikaan paljon hyvää, jos se käytettäisiin muurin sijasta johonkin hyödylliseen.
Osaajien tuloa ei hillitse niinkään se, etteivät he pääsisi maahan, vaan se etteivät esimerkiksi muslimimaista lähtevät koe Trumpin ajan ilmapiirissä enää itseään tervetulleiksi.
Trump käy kauppasotaa muitakin kuin Kiinaa vastaan. Valkoisen talon aggressioiden erityisen voimakas kohdistuminen Kiinaan ei edistä millään tavoin Kiinan oikeusvaltiokehitystä, vaan vie maata pikemmin entistä autoritaarisempaan suuntaan.
Minkä muun kuin imagon vuoksi ihmiset ovat valmiit maksamaan niin paljon enemmän arvostetuista merkkituotteista kuin vastaavilla ominaisuuksilla varustetuista muiden valmistajien tuotteista?
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko ”hyvää” saa aikaan 150 milj. Suomessa?
Saako sillä yhden sairaalan ilman käyttökustannuksia.
Tuleeko muslimimaista osaajia USA:n? Olisi kai parempi että pysyisivät omassa maassaan ja kehittäisivät sitä?
Ketä vastaan Donald Trump käy kauppasotaa?. USA pyrkii vain siihen että samat säännöt koskevat kaikkia.
Pitäisikö siis Kiinan antaa edelleen vapaasti myydä lähes orjatyöllä tuotettua rojua Lännessä?
Sekoitat asioita. Valtion ”imagolla” ei käydä kauppaa. Vaan rahalla. Johan sen osoittaa se että me, hurskaasti täällä ”rikkaassa” lännessä ostamme surutta lapsityövoimalla tuotettua rojua, lähes orjatyövoimalla tuotettua rojua ja orjatyövoimalla tuotettua rojua. Kunhan se vain on halpaa.
Että tuolla ”imagolla” olisi edes vähän pohjaa, pitäisi ns. halpatuonti lopettaa kunnes työntekijöiden olosuhteet täyttäisivät edes alkeelliset ihmisoikeudet.
Muu on hurskastelua joka oikeutetaan sillä että joku, Donald Trump, uskaltaa kyseenalaistaa hurskastelun.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa Trump olla yllättävän johdonmukainen kaveri kun ajattelee USA:n presidentin roolia valtion vetäjänä. USA on nyt kohdannut ensimmäisen vakavasti otettavan kilpailijan sitten Sputnik-ajan Neuvostoliiton. Kyseessä on tietenkin Kiina.
USA:n on torpattava Kiinan nousu nyt kun se saattaa vielä olla mahdollista. Yksi raju lama läntisessä maailmassa on USA:n kannalta pieni hinta siitä, että USA pysyy maailman johtavana valtiona.
Euroopan kanssa kipuilu on hyvin ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että USA:n pitää panostaa Aasiaan. Kun EU on taloudeltaan käsittämättömän paljon suurempi kuin jokin Venäjä, niin onhan lähinnä huono vitsi, että USA maksaa NATO:n kustannuksista niin suuren osan kuin maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse veikkaan Trumpin jäävän historiaan yhtenä maan huonoimmista presidenteistä, jonka tumpelointi nopeuttaa oleellisesti USA:n putoamista maailman ehdottoman johtovaltion asemasta.
Paljon jää tietenkin kiinni myös siitä, milloin kiinalaiset onnistuvat vapautumaan omista kahleistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Antti, esitit väitteitä omassa kommentissa edellä.
Vastasin niihin ja asetin vastakysymyksiä.
olisitko hyvä ja hyvän tavan mukaan vastaisit kysymyksiini?
Sen sijaan että jatkat vain räksytystä.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus keskustelu vain tuntuu menevän inttämisen puolelle, jolloin siitä ei ole sen enempää hyötyä kuin Meksikon rajamuuristakaan.
Halpatuonnin ongelmista päästään eroon kestävästi vähentämällä globaalia eriarvoisuutta. Trumpia asia ei kiinnosta.
Ilmoita asiaton viesti
Siis kun sinun väitteesi kumoaa niin se on ”inttämistä”?
Kuinka tämä ”globaali eriarvoistuminen” vähennetään?
Alennetaanko meidän elintasomme ja demokratiamme Kiinan tasolle vai pitäisikö kuitenkin tehdä päinvastoin?
Ja jos niin millä tavalla?
Jatketaan orjatyövoimalla tuotetun tavaran halpatuontia?
Juuri tätä Donald Trump yrittää tehdä. Pakottaa Kiinaa korjaamaan asioita joka sitten johtaa siihen että siellä, kun asiat paranevat ja työväestön olot paranevat, myös kustannukset nousevat ja kilpailuehdot samalla.
Ilmoita asiaton viesti