Mikä on eurovaalin olennaisin tulos?
Vaikka oikeistopopulistit lisäsivät jonkin verran kannatustaan edellisiin eurovaaleihin verrattuna, mistään maanvyörystä ei voida puhua. Pikemmin oikeistopopulismin varsinaisen etenemisvaiheen voidaan tulkita menneen jo ohitse, ja ihmiset alkavat pikku hiljaa jo väsyä heidän retoriikaansa. Selkeämmin näkyy ihmisten huoli tulevaisuudesta ja heidän halunsa tukea selvästi toisenlaista politiikkaa, mikä näkyy etenkin vihreiden kannatuksen kasvuna.
Nykyisillä voimasuhteilla oikeistopopulistit eivät pysty vaikuttamaan oleellisesti EU:n politiikan pääsuuntiin, vaikka jonkinasteiseen kiusantekoon mahdollisuuksia onkin. Ennen kaikkea vaalit eivät tuo USA:n nykyhallintoa ja Euroopan Unionia juurikaan lähemmäs toisiaan Trumpin vielä jäljellä olevan presidenttikauden aikana. Siten tämä mahdollisuus reaktiivisen pyhän allianssin rakentamiseen – josta myös Putin olisi ollut ikionnellinen – jää toteutumatta. Samalla Eurooppaan toimintansa painopisteen siirtänyt Trumpin entinen kampanjapäällikkö Steve Bannon joutuu rukkaamaan vallankumousaikataulunsa uusiksi.
Britanniassa eurovaalit voidaan nähdä eräänlaisena brexit-kansanäänestyksen toisintona. Tältä osin on kiinnostava nähdä, että selvät Britannian EU-jäsenyyden kannattajat saivat yhtä suuren osuuden äänistä – 37 prosenttia – kuin brexitööritkin.
Ehkä kaikkein oleellisinta on kuitenkin se, että kansalaiset tunsivat tällä kertaa enemmän kiinnostusta eurovaaleja kohtaan kuin aiemmin, äänestysprosentti nousi ja eurooppalaiset puolueryhmittymät alkavat pikku hiljaa tulla ihmisille tutuiksi. Eli kyllä euroopanlaajuinen demokratia alkaa sittenkin toimia kaikista vaikeuksista ja vähättelyistä huolimatta.
Tässä eurovaalien yksi oleellinen tulos, jota blogikirjoituksessakin sivuttiin:
Vihreät on tämän hetken tietojen mukaan saamassa peräti 68 paikkaa Euroopan parlamenttiin, mikä on 16 paikkaa enemmän kuin viime vaaleissa. Käsillä on siis toistaiseksi suurin voitto koskaan vihreille EU:ssa. Vihreä aalto oli vahvin Saksassa, missä Die Grünen ylsi toiseksi Angela Merkelin CDU:n jälkeen. Myös Suomessa vihreät kiilasi toiseksi kokoomuksen perään.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/281340-valta-pirs…
Ilmoita asiaton viesti
”Ehkä kaikkein oleellisinta on kuitenkin se, että kansalaiset tunsivat tällä kertaa enemmän kiinnostusta eurovaaleja kohtaan kuin aiemmin”
Kun äänestysprosentit olivat nyt 42,7 ja edellisissä vaaleissa 41,0 niin se ei kerro sen enempää kiinnostuksesta kuin mistään oleellisesta kiinnostuksen nousustakaan. Äänestysaktiivisuuden ollessa tuota luokkaa, tuloksen edustavuudestakaan ei kannata paljoa puhua.
Ilmoita asiaton viesti
Tämänkertaisten eurovaalien äänestysprosentiksi koko EU:n mittakaavassa on arvioitu 50,5, kun vuonna 2014 se oli 42,6. Ensimmäisissä europarlamenttivaaleissa päästiin jonkin verran korkeampiin lukuihin – vuonna 1979 lähes 62 prosenttiin -, mutta silloin EU:kin oli aika paljon nykyistä pienempi.
Ilmoita asiaton viesti
Omalla tavallaan hyvin merkittävä tulos on, että Britannian Labour-johtajat Keir Starmer ja John McDonnell ilmoittivat nyt venkoilematta kannattavansa uutta kansanäänestystä brexitistä. Liian myöhään?
Ilmoita asiaton viesti
Saksan hallituspuolueiden asema europarlamentissa ja omissa puolueryhmissä heikkeni. ALDEn asema vahvistuu, ja Macronin Liike pääse ALDEn kautta ajamaan Ranskan tavoitteita tulonsiirtounionista ja komission talouspoliittisten valtaoikeuksien kasvattamisesta, mitä Suomen EU-myönteiset voimat karsastavat.
EU-vastaiset oikeistopopulistiset autoritaariset uusnationalistit eivät etene, jos eivät katoakaan. Ikävää, että Unkarissa Fidesz sai 52 prosenttia äänistä. EU-myönteiset vihreät autoritaariset uuspaternalistit etenivät jonkin verran (70 paikkaan) mutta eivät prosentuaalisesti kovin paljoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kärkiehdokkaiden Timmermansin ja Weberin järkevät kommentit löytyvät täältä:
http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276591-b…
Ei syytä kummempaan huoleen, sanoisin.
Ilmoita asiaton viesti
Venäläinen Vesti.ru erittelee tänään eurovaalien tuloksia ennen kaikkea oikeistopopulististen puolueiden näkökulmasta valittaen, että näiden puolueiden etenemisestä huolimatta maltilliset keskiryhmät säilyttävät edelleen asemansa parlamentin vahvimpana voimana. Trendinä näyttää kuitenkin olevan eurospektikoiden asemien vahvistuminen ja ”monet eurooppalaiset pitävät sitä ainoana toivona positiivisista muutoksista”, Kremlin media toteaa.
Ilmoita asiaton viesti