AnttiJuhaniKasvio

Politiikka kutsumuksena ja ammattina

Politiikassa me ihmiset ryhmitymme eri leireihin sen mukaan, millaisia arvoja ja maailmankuvia me olemme omaksuneet. Osa lähtee mukaan politiikkaan ennen kaikkea voidakseen edistää itselleen tärkeitä päämääriä. Jotkut voivat olla valmiita suuriinkiin henkilökohtaisiin uhrauksiin kamppaillessaan oikeina pitämiensä asioiden puolesta.

Politiikka on kuitenkin aina samalla kamppailua yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta. Menestyminen politiikassa tarjoaa myös huomattavia sosiaalisen nousun mahdollisuuksia. Jos on esimerkiksi hyvä esiintymään, osaa käsitellä ihmisiä, on saanut jotakin kautta jo valmiiksi jonkin verran julkisuutta tai kykenee esittämään ihmisten tuntoja koskettavan elämäntarinan, politiikka voi tarjota aivan varteenotettavan etenemiskanavan.

Laskelmoiva poliitikko ei välttämättä lähde mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ihanteidensa ohjaamana. Hän voi myös perehtyä yhteiskunnassa vallitsevaan asenneilmastoon ja sen ajankohtaisiin muutostrendeihin. Tämän pohjalta hän voi yrittää päätellä, onko mahdollisesti olemassa sellaisia sosiaalisia tilauksia, joihin vakiintuneet puolueet eivät ole vielä kyenneet reagoimaan riittävän voimakkaasti. Tällöin omaa poliittista uraa voi ryhtyä rakentamaan näiden markkina-aukkojen varaan riippumatta siitä, mitä itse varsinaisesti ajattelee tai mihin uskoo.

Opportunismia ei kuitenkaan pidä päästää koskaan paljastumaan, vaan poliitikon on kyettävä esiintymään uskottavasti liikkeensä tavoitteisiin sitoutuneena toimijana. Hyvälle ihmisten käsittelijälle tämä ei ole välttämättä mikään erityisen vaikea tehtävä.

Joustava suhde oman poliittisen liikkeen tavoitteisiin ja arvoihin tulee hyödylliseksi varsinkin silloin, kun poliitikko on jo hankkinut itselleen kohtuullisen paljon yhteiskunnallista vaikutusvaltaa ja kun hän joutuu tekemään työkseen diileja erityyppisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Tällöin poliitikko voi tehdä vapaammin omia intressejään palvelevia ratkaisuja, kunhan hän osaa salata niiden varsinaisen tarkoituksen riittävän hyvin omilta kannattajiltaan. 

Poliitikko voi myös muuttua ajan kuluessa niin, että hän on ehkä lähtenyt aluksi mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan hyvinkin intomielisesti ja aidosti asiaansa uskoen. Mutta menestystä saavutettuaan ja tutustuttuaan paremmin vallankäytön raadollisuuteen hän etääntyy juuristaan, jolloin etusijalle nousevat omien asemien puolustaminen ja henkilökohtaisten etujen tavoittelu.

Olisi kiinnostavaa tietää esimerkiksi suomalaisen politiikan nykyisistä toimijoista, ketkä heistä ovat aitoja arvopoliitikkoja ja ketkä puolestaan politiikan yrittäjiä, joita kiinnostavat ensisijaisesti politiikan mukanaan tuomat edut heille itselleen ja heidän lähipiirilleen.

Tähän kysymykseen ei saa vastausta vaalikoneisiin perehtymällä. Mutta aina voi yrittää käyttää psykologista silmää, katsoa retoriikan läpi itse ihmistä sekä arvioida hänen puheidensa ja esiintymistensä aitoutta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Yleisesti ottaen ainakin Kokoomus edustaisi varmaan mielellään vieläkin amerikkalaisempaa talouspolitiikkaa, josta on pohjoismainen hyvinvointivaltio kauempana, mutta ennen kaikkea he tarvitsevat valtaa eli äänestäjiä saavuttaakseen yhtään mitään. Sen takia he seuraavat suomalaista asenneilmapiiriä tarkasti, ja ilmaisevat itseään paljon vasemmistolaisemmin kuin amerikkalaiset valtapuolueet. Lopputuloksena on vaalilupauksia ja käytännön politiikkaakin, joka voi joskus olla tarpeettoman vasemmistolaista jopa kokoomuslaisten itsensä mielestä. Mutta kun se valtaan oikeuttava äänimäärä on pakko kerätä, muuta vaihtoehtoa ei ole.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset