AnttiJuhaniKasvio

Perussuomalaista globalismia

  • Wc-paperin hamstrausta Etelä-Afrikassa
    Wc-paperin hamstrausta Etelä-Afrikassa
  • Suomalainen avohakkuu
    Suomalainen avohakkuu

Perussuomalaiset katsovat, ettei Suomen omilla toimilla ole juurikaan vaikutusta maailman hiilidioksidipäästöihin tai luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Liialla kansallisella kunnianhimolla ajetaan vain teollisuutta Suomesta saastuttavampiin maihin.

Myös suomalainen metsänhoito on perussuomalaisten mielestä laadukasta ja kestävää eikä suojeltujen metsien lisäämiseen ole tarvetta. Tämän logiikan pohjalta perussuomalaiset tukevat voimakkaasti uusia tehdashankkeita ja niiden edellyttämiä infrastruktuuri-investointeja.

Linjaus tekee perussuomalaisista suomalaisen puoluekentän kovimpia globalisteja.

Puolueen tukemien investointisuunnitelmien taustalla on havainto siitä, että maapallon väestön kasvaessa ja elintason noustessa paperin ja kartongin kysyntä kasvaa vauhdilla etenkin Aasiassa ja Afrikassa. Länsimaissahan kehitys etenee päinvastaiseen suuntaan sen vuoksi, että lehtien ja kirjojen lukemisesta siirrytään digilaitteiden käyttöön ja asioiden hoito alkaa muutoinkin tapahtua paperittomasti. Kysyntää Kiinassa ja muualla kehittyvissä maissa kasvattaa etenkin pehmopaperin ja pakkausmateriaalien lisääntyvä kulutus.

Paperi ja kartonki valmistetaan sellusta, joka tarvitsee raaka-aineekseen puuta. Pohjoisissa metsissä puu kasvaa hitaammin kuin latinalaisen Amerikan eucalyptusplantaasheilla, mutta kysynnän kasvaessa nopeasti pohjoisia metsiäkin kannattaa vielä käyttää hyväksi. Edellytyksenä tietenkin on, että kustannukset saadaan painettua riittävän alas tehometsänhoidon sekä yhteiskunnan tukemien eli paikallisten veronmaksajien rahoittamien infrastruktuuri-investointien avulla.

Kovin pitkälliseksi tämä mahdollisuus ei muodostu, sillä tehometsänhoito tekee nopeasti lopun pohjoisista luonnonmetsistä ja kaventaa niiden lajirikkauden murto-osaan entisestään. Lisäksi ilmaston lämpeneminen etenee vauhdilla, joka ylittää moninkertaisesti köyhtyvien metsäisten ekosysteemiemme sopeutumiskyvyn rajat. Talousmetsien tuotto voi kuitenkin pysyä riittävänä vielä yhden investointisyklin verran, mikä sinänsä riittää metsäteollisuuden tarpeisiin. Jos hyödyntämismahdollisuudet pienenevät jatkossa, tarvittava puu voidaan hankkia sieltä missä se on kannattavampaa. Tämä määrää tietenkin myös tulevien tehdasinvestointien sijaintipaikat.

Perussuomalaisten saavutukseksi muodostuu tällöin se, että yksi sukupolvi aasialaisia ja afrikkalaisia pääsee pyyhkimään takapuolensa Suomen metsäluonnon kustannuksella joutumatta maksamaan tästä toimesta kohtuuttomia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Sepe T Törrönen

Ns nollavaihtoehto ei taida ollakkaan, kiinalaiset rakentavat pääosin omalla rahallaan tehtaita jonnekkin. Jos ei Suomeen niin sitten vaikka Venäjälle. Toivottavasti eivät kuitenkaan venäjän karjalaan sillä sieltä tulee noin 10% meidänkin sellupuista ja jos Venäjä käyttääkin ne itse niin ymmärtänette mitä tapahtuu.
Ps. Kuva ei näy, en ymmärrä miksi ei.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Kuka mitäkin ehdotustaa ottaa hoidettavakseen.

Kun maahanmuuttatjat eivät ihan käy, ja muut hoitavat tätä puolta, niin perussuomalaiset voivat tarjota osuutta jostain muusta, joka käy vielä kivasti kaupaksi.

Ymmärtävätkö perussuomalaiset itse, millä asialla saattavat olla? Vai vaihteleeko tietämys?

Miten osuvaa sitten tällainen on, en ole varma. Mainita ehkä kannattaa.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Kyllä länsimaissakin verkkokaupan ja normaalin kaupan tavarat pakataan kartonkiin, ja parempi paperiin kuin muoviin. Nythän on kyse sellusta josta voidaan kehittää (myös) muovia korvaavia tuotteita. Esim mikro-sellu on kuuminta tutkimuksen alaa nykyisin.

Eikös Suomen pitänyt olla johtava innovaatio maa öljypohjaisten tuotteiden korvaamisessa?
Korvaamalla globaalisti muovituotteet sellupohjaisilla innovaatioilla kansakunta nimeltään Suomi pelastaa maapallon. Ja puuhan on uusiutuva luonnonvara, toisin kuin öljy ja sementti, rauta ja akkujen materiaalit.

Sellutehdas Suomessa on ympäristöteko ja hyvä sellainen....

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

"Sellutehdas Suomessa on ympäristöteko ja hyvä sellainen...."

Voi olla, tietyin edellytyksin. Tuskin itsestäänselvää, kun oletusarvo menee toisin.

Itseä kiinnostaa vaikuttavuus, ja silloin kokonaislinja merkitsee. Jos sitä ei ole selkeästi seurattavana, voi epäillä merkityksellistä ongelmaa, vaikka jotain selkeän hyvää olisi osoittaa etukäteen, ja myöhemmin toteutuneena.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

On totta, että sellupohjaisia tuotteita käytetään kaikkialla maailmalla, vaikka käyttötavat etenkin kehittyneissä maissa muuttuvatkin.

Kannatan ehdottomasti sitä, että metsän tuottamia uusiutuvia varantoja hyödynnetään ja että teemme kaikkemme pystyäksemme korvaamaan muovia ja muita fossiilisia tuotteita puupohjaisilla. Mutta varantoja on opittava hyödyntämään kestävästi, mikä ei voi onnistua, ellei myös metsäluonnon biologisen monimutoisuuden varjelemiseen kiinnitetä riittävästi huomiota.

Näillä rajaehdoilla sellutehdas - tai biojalostamo - Suomessa voi todella muodostua ympäristöteoksi. Jonkun pitäisi vain saada perussuomalaisetkin ymmärtämään tämä asia sen sijaan että toimittaisiin vain globaalin bisneksen välittömästi tuoman rahan kiilto silmissä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Noin pitkälle mennyt pohdinta persujen politiikasta täytyy johtua siitä, että sinä huomaat sen seuraukset. Persujen politiikan motiivit ovat paljon yksinkertaisemmat. Tehdään esityksiä, jotka tuntuvat tutuilta ja turvallisilta viime vuosituhannelle jääneistä ihmisistä. Sillä mitä seurauksia noilla on, ei ole väliä. Oppositiossa voi huudella mitä vaan ilman vastuuta. Oleellista on vain äänimäärä ja kansanedustajien puoluetuet. Ja että voi äänekkäästi vastustaa maahanmuuttoa.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Kun ihmiskunta tuottaa vajaat 5 % maapallolla syntyvästä hiilidioksidista, ja suomalaiset 0,1 % tästä 5 %:sta, eli 0,005 % hiilidioksidin kokonaistuotannosta, niin millä matematiikalla blogisti (ja 8 puolueen pölhöpopulistit) päättelee suomalaisten ilmastotoimilla voivan olla jotakin vaikutusta ilmakehän hiilidioksiditasoon tai maapallon lämpötilaan?

Ja mitä suomalaisten metsänhoidon tasoon tulee, niin onko mielestäsi jokin muu maa tässä suhteessa parempi, ja millähän perusteella?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Me suomalaiset tuotamme hiilidioksidia henkeä kohti selvästi yli maailmanlaajuisen keskimäärän ja noin kymmenkertaisesti esimerkiksi Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaisiin verrattuna.

Jussi Halla-aho haluaa hiilitullit maille, jotka eivät huolehdi riittävän hyvin päästöistään. Paljonkohan meidän tulisi hänen mielestään maksaa niitä pienempipäästöisille maille?

Meillä on myös levinnyt aika laajalle kuvitelma, että vain me suomalaiset ymmärrämme kuinka metsiä tulisi hoitaa. Kyllä metsät koetaan tärkeiksi muuallakin maailmassa. Varsinkin viime vuosina metsätietämys on kehittynyt maailmalla nopeasti samalla kun me olemme jämähtäneet perinteisen metsäteollisuuden kukoistusajoilta periytyneeseen ajatteluun. Tässä suhteessa meillä on iso ryhdistäytymisen paikka.

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

No ilmastotiedostavana ihmisenä varmaan olet muuttamassa lämpimämpään maahan perheinesi ja sukulaisine heti huomenna, jotta maailma pelastuu. Ai et vai? Eikö sillä hiilijalanjäjellä moraaliposeeraus olekaan kivaa, jos sen eteen pitää jotain konkreettista tehdäkin?

Jokaisen etelämpää Suomeen muuttavan hiilijalanjälki kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauempaa tullaan, eikö moinen muuttoliike huolestuta ilmastotiedostavaa henkilöä lainkaan?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Meidän ihmisten lukumäärä on kasvanut yli seitsemään ja puoleen miljardiin samalla kun olemme levittäytyneet kaikkiin maanosiin ja kaikille leveysasteille. Se kuormittaa raskaasti planeettaamme eikä asia parane siirtelemällä ihmisiä paikasta toiseen. On pääsääntöisesti parempi hillitä tulevaa väestönkasvua sekä pienentää ekologista jalanjälkeä siellä missä ihmiset ovat ja niillä keinoilla, jotka parhaiten soveltuvat paikallisiin olosuhteisiin.

Konkreettisuudesta: omassa vapaa-ajan paikassamme lämpö ja energia tulevat pääosin vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetusta sähköstä sekä metsästä tehdyillä polttopuilla. Ei siinä fossiilisia polttoaineita tarvita, vaikka pakkanen joskus talvella paukkuukin.

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen Vastaus kommenttiin #10

Jolloin seuraus on, että entistä rivakammin saadaan enemmän uutta käyttöön.

On kuin vaihteisto, jota löydään silmää, kun kiihdytetään sitä ongelmaa, joka räjähtää käsiin, milloin mitenkin, ja viimein varmaan niin pahasti, että saa jatkaa samalla tapaa, mitään ajattelmatta, joko lepäillen autuaasti, tai kiivaasti, kuten paljon nyt, vaikka aktivointi ei ole ihan kattavaa.

Säästöjuttu toimii, jos kokonaisuudelta ummistaa sopivasti silmiään. Tai jos haluaa kiillottaa vaikka jotain kuvaa toimijana, oli yksilö, tai häntä suurempi hyväntekijäkuvan kalastatelija.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Perussuomalaisten lisäksi myös Kokoomus, Keskusta, KD ja RKP antavat ja ovat aina antaneet tukensa ja tunnustuksensa suomalaiselle metsätaloudelle ja puunjalostusteollisuudelle. Tällä linjalla on pienen haparoinnin jälkeen myös SDP -saatuaan luultavasti hieman realismin oppituntia Hakaniemen suunnasta.

Vihreiden kanssa Suomen johtavan populistipuolueen kanssa kilpaileva Vasemmistoliitto ei omaa asiaan enää mitään kantaa, koska sillä on varjeltavanaan toisaalta puheenjohtajansa kasvot, toisaalta 34 %:n kannatus Kemissä.

Suomen metsäteollisuuden investointisuunnitelmien taustalla ei ole havainto vessapaperin kysynnän kasvusta Aasiassa ja Afrikassa, vaikka sitäkin epäilemättä tapahtuu.

Taustalla on ennen kaikkea tieto siitä, että maailma pyrkii eroon fossiilitaloudesta ja siinä on tuhannen taalan paikka tehdä bisnestä suomalaisella osaamisella, kestävällä tavalla. Sellusta on moneksi ja sen käyttötavat laajenevat kaiken aikaa. Lähes kaikki, mitä nyt teemme muovista, voidaan tulevaisuudessa tehdä sellusta - ja lisäksi paljon muuta.

Vihreiden, jotka tässä asiassa tuntuvat ny jääneen yksin menneisyytensä vangeiksi tulisikin uskottavuutensa rippeet säilyttääkseen kiireen vilkkaa kertoa, mikä on parempi materiaali tulevaisuuden tarpeisiin, kun kerran suomalainen puu ja siitä jalostetut selluloosapohjaiset tuotteet eivät kelpaa?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

En ole ymmärtänyt vihreiden vaativan kaikkien hakkuiden lopettamista - kuten Juha Sipilä meni onnettomasti väittämään - eikä sellusta irtautumistakaan. Kannattaisi ehkä perehtyä heidän omiin linjauksiinsa tai keskustella heidän kanssaan, jolloin voisi löytyä vähän todellisuuspohjaakin.

Suomessa vallitsee retoriikan tasolla nykyisin hyvin laaja yksimielisyys siitä, että metsävarojamme pitäisi hyödyntää kestävällä tavalla. Sellupohjaiset tuotteet sopivat periaatteessa ihan hyvin tuohon yhtälöön. Mutta myös kestävyyden vaatimus pitäisi jatkossa ottaa tosissaan.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Ei tietenkään kukaan ole vaatinut hakkuiden täydellistä lopettamista. Taitaa vain olla katteet puunjalostusteollisuudessakin sen verran ohkaiset, ettei laitoksia voi pitkän päälle ajaa vajaalla kapasiteetilla. Tietysti investoinnit voisi mitoittaa pienemmiksi, mutta kai ne nykymitoitukset joihinkin laskelmiin perustuvat.

Kestävyyden vaatimus on tietenkin paikallaan. Siitä sitten ei enää vallitsekaan yksimielisyyttä, missä se oikea paikka on. Pitäisi asettaa riippumaton komitea ratkaisemaan asia. Jäsenet olisivat alan* rautaisia asiantuntijoita ilman sidoksia yrityksiin, järjestöihin ja puolueisiin. Ei taida vain löytyä montaa, jotka täyttäisivät kriteerit.

* metsä, teollisuus, kv kauppa, biologia, ekologia, talous, ilmasto, maisema...

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen Vastaus kommenttiin #15

Lähtökohtaisesti tehokas resurssien hyödyntäminen on minusta se, mikä tuntuu kivalta.

Reunaehdot nykytoiminnassa kun tietää, niin pelivaraa ei tällaiseen taiteiluun ole, ja tulostodennettavuus on sitä luokkaa, että naurua voi enemmän saada aikaan.

Kunnon tuloksentekoalueetkin ovat minusta sitä, joihin voi liittää laadun, ja näin tulee tehdä.

Ympäristö on tässä se, mihin en luota. Se määrää myös sitä, millä tavoin rynnätään sinne, missä jotain potetentiaaliselta vaikuttavaa todennäköisesti voi ilmetä.

Laatu on taloudessa se, mikä vähenee sitä mukaa kun tiukempaa tilannetta ilmenee. Tiukka tilanne laadun synnyttämisessä on tietysti tärkeää, mutta sitä ei tässä kätilöidä, vaan vakuuttavampaa, eikä kovin kaukaisesti, kun ei tosiaan varaa kellään, ellei halua karikkokurssittautua toimissaan.

Arvi Hagelin

En ymmärtänyt. Miten kansallismielisyys on yhtäkkiä muuttunut globalismiksi? Epäsuoralla kuvailemisen tavalla voidaan musta muuttaa valkoiseksi ja päinvastoin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset