AnttiJuhaniKasvio

Mistä EU-vaalissa on kyse?

EU-parlamentin vaalin lähestyessä unionin tilanne on hyvin erilainen kuin edellisten vaalien aikaan viisi vuotta sitten. Tuolloin kamppailtiin vielä velkakriisin kanssa ja mietittiin, mitä pahiten ahdinkoon joutuneen Kreikan kanssa tulisi tehdä. Keskustelua hallitsivat myös Venäjän tuore hyökkäys Krimille ja Kremlin mobilisoima separatistikapina Itä-Ukrainassa.

Jo silloin näkyi kuitenkin selkeä jako yhtäältä eurooppalaisen valistuksen arvoja kunnioittavien, yhdentymistä eteenpäin vievien ja kestävää kehitystä tavoittelevien sekä toisaalta ahtaita kansallisia etuja puolustavien, EU-kriittisten ja Kremlin kanssa flirttailevien voimien välillä. Vaikka unionin uudistumisen tarpeet olivat ilmeisiä, uuden komission johtoon valittiin Jean-Claude Juncker aivan kuin signaalina siitä, että totuttua asioiden hoitamisen tapaa ei oltu valmiita muuttamaan.

Pian sen jälkeen koimme Eurooppaan suuntautuneen pakolais- ja turvapaikanhakijavirran kasvun ja maahanmuuttovastaisten voimien selvän vahvistumisen useissa maissa. Britit päättivät kesällä 2016 lähteä EU:sta, ja marraskuussa Donald Trump valittiin Kremlin aktiivisella sivustatuella USA:n presidentiksi. Kansallinen poliittinen elämä on ollut voimakkaassa käymistilassa eri puolilla Eurooppaa, ja vanhat valtapuolueet ovat saaneet antaa tilaa uusille poliittisille muodostumille muun muassa Italiassa ja Ranskassa.

Nyt edessä olevissa vaaleissa parlamenttiin pyrkii kolme tai neljä profiililtaan selkeästi eroavaa poliittista ryhmää. Yhden muodostavat perinteiset konservatiivisia arvoja edustavat oikeistopuolueet, joihin myös Suomen Kokoomus ja kristilliset voidaan lukea. Toisen ryhmän muodostavat maallisempia ja liberaalimpia arvoja edustavat ei-vasemmistolaiset puolueet, joihin myös Suomen RKP ja Keskusta kuuluvat. Kolmantena on eurooppalaisia arvoja puolustava punavihreä vasemmisto – Suomessa SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Neljännen merkittävän ryhmän muodostavat oikeistopopulistit – Suomessa ennen kaikkea Perussuomalaiset -, jotka pyrkivät systemaattisesti heikentämään EU:ta ja jotka ovat useimmissa asioissa henkisesti samoilla aaltopituuksilla Vladimir Putinin ja Donald Trumpin kanssa. Tämän lisäksi on laitavasemmistoryhmiä, jotka ovat esimerkiksi EU- ja globalisaatiokriittisyydessään sekä Putin-myönteisyydessään samoilla linjoilla oikeistopopulistien kanssa.

Sikäli eurooppalaisia oikeistopopulisteja ei voida pitää yhtenäisenä ryhmänä, että osa varsinkin itäeurooppalaisista puolueista – kuten Puolan Laki ja oikeudenmukaisuus – suhtautuu hyvin epäluuloisesti Venäjään, kun taas esimerkiksi Italian Matteo Salvini, Ranskan Marine Le Pen ja Unkarin Viktor Orbán fanittavat avoimesti Putinia. Tästä huolimatta on ilmiselvää, että sekä Donald Trump että Vladimir Putin toivovat hartaasti illiberaalien voimien selvää vahvistumista edessä olevissa europarlamenttivaaleissa. Kreml on valmis käyttämään myös rahaa ja hybridiosaamistaan tuon päämäärän saavuttamiseksi. Toiveissa on, että oikeistovoimien vahvistuessa EU joutuu luopumaan Venäjää vastaan suunnattavista pakotteista, integraatiokehityksessä otetaan taka-askelia ja ettei myöskään yhteistä eurooppalaista puolustusta tai Nato-yhteistyötä kyetä vahvistamaan.

Tätä projektia pidetään myös Suomen perussuomalaisten keskuudessa tärkeänä. Jussi Halla-aho on ilmoittanut osallistuvansa europarlamentin työskentelyyn sekä ennen parlamenttivaalia että sen jälkeen niin, että hän voi olla täysipainoisesti mukana tulevien parlamenttiryhmien muodostamista koskevissa neuvotteluissa. Laura Huhtasaari puolestaan on päättänyt valituksi tullessaan asettaa europarlamentin kansanedustajuuden edelle siinä toivossa, että hän pääsee ison ”kansallismielisen” ryhmän osana aloittamaan hallitun integraation purkamisen. Kremlissä ollaan varmasti oikein tyytyväisiä molemmista ratkaisuista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Euroopan parlamentissa demarit, vihreät eikä vasemmisto eivät ole löytäneet kuitenkaan tyhteishenkeä riittävästi yhteisen parlamenttiryhmän perustamiesksi.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Eikä pidäkään löytää. Vasemmistoliitto on väärässä ryhmässä parlamentissa, eikä se oikea ryhmä ole S&D.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Onnistuneen ryhmittelyn teit. SDP:tä pidän kyllä konservatiivisena perinteisenä työväenpuolueena.

Nykyistä Vasemmistoliittoa luonnehtisin vihreäksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolueeksi, enkä enää työväenpuolueeksi. Puolueen suunta on oikea, joskin taantumuksellista aatemaailmaa on vielä jäljellä ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolella.

Koska muita ei voi äänestää, kuin kotimaan poliitikoita, on ehdolla olevista valittava. Teen samoin kuin eduskuntavaaleissa. Tuoreita ajatuksia tarvitaan, sillä yksi on varma, menneisyydellä ei ole tulevaisuutta.

Käyttäjän TaskinenMika kuva
Taskinen Mika

Näissä vaaleissa valitaan hajoamisen pelisäännöistä vastaavat.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Onneksi kaima on nähnyt EU tilannetta laajemmalti, kuin ainoastaan seuraavia vaaleja koskevia sekotteita. Asiahan on just niin, että nykyisessä muodossaan EU kääpiöityy ja putoaa mustaan aukkoon. Vai onko EU:lla sittenkin mahdollisuus omaan tulevaisuuteen ja vaikuttavuuteensa maailman tilanteissa.

Nykyisellä hallinto- ja toimintamallilla ei ole tulevaisuutta. Kun veli Putin, herra trump, tai toveri Xi haluavat ottaa yhteyttä EU:n valtiaaseen, niin yksi puhelinnujmero ei riitä. Aina poikien pitää heittää noppaa numerosta, tai uhriutua soitteleen sinne ja tänne, eivätkä siis soittele.

Toinen vaihtoehto taitaisi sittenkin olla parempi. Ainakin joidenkin jopa älykköjen mielsestä olisi syytä palata edeltävään tilaan pienei lisäyksin ja muutoksin. Eli ei EU:ta.

Kolmas tie, Federaatio, on monelle kansallisvaltiolle ylikäymätön ratkaisu. Muutama suhtautuu harkitsemaan ja suvakkejakin löytyy. Ei tulle onnistumaan kaikkien 27 yhteistoimena.

Ellei noista mikään anna ratkaisua, jolla EU voisi kehittyä ja nostaa itsensä suurusluokkaansa kuuluvaan arvoon, niin entä sitten.
Sortuuko EU ja korvataan pienemmillä unioneilla, joilla yksimielisyys on helpommin saavutettavissa.
Ettei vaan EU:ta jaeta ulkoisten mahtivaltioiden sopimuksilla etupiireihin.
EU:n mahtivaltiot nostavat itselleen hallitsijan, jota ohjaamalla laitetaan muita kansallisvaltioita rotiin. Ellei hyvällä, niin sitten voimalla.
Toteutetaan uusi kevennetty hallintomalli EU:lle. Kukin kasallisvaltio saa jyvvitetyn määrän edustajiaan EU:n uusparlamenttiin.
Nuppilukumäärä voi olla vaikka 100, jotka eivät liittoudu polliittisen puoluekannan mukaan, vaan oman kansallisvaltionsa ja EU:n edustajana.
Parlamentti säätää lait ja valvoo niiden toteutumista EU:n kansallisvaltioiden alotteiden ja toiveiden toteuttamiseksi. Ratkaisuissa mennään mies-ääni periaatteella.
Parlamentti valitsee pääministerin joko keskuudestan, tai ulkopuolelta. Pääministerillä on riittävä valta tarttua epäkohtiin sopivilla työkaluilla. Mm. paimenkirjeet, nootit, saunapalaverit ja tietenkin vahva veto-oikeus.

Jaahas ja nyt siirrytään seuraamaan Kärppien ja HPK:n pitkää vetoa.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos kommenteista!

Omanlaistaan täydennystä eurovaalin asetelmiin antoi tänään Italian äärioikeiston johtaja Matteo Salvini toivottamalla Venäjän monin verroin Turkkia tervetulleemmaksi Euroopan Unioniin.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

En olen tuota populistien EU-vastaisuutta oikein koskaan ymmärtänyt. Ainahan pienten kannattaa liittoutua muiden kanssa ettei tule isompien syömiksi. Euroopassa ei ole kuin pieniä valtioita. Edes Saksa ja Ranska eivät ole suuria, ja ISo-Britannia on nimensä veroinen vain EU:n jäsenenä.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

EU:n kannattajat ovat yhtälailla populisteja.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Höpö höpö. Missä EU, siellä ratkaisu.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki Vastaus kommenttiin #10

Mitähän ne EU:n aikaansaamat ratkaisut mahtavat olla ja missä asiassa?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #11

On niillä ainakin parempia ratkaisuja kuin näillä kansallismielisillä humppaajilla.

https://yle.fi/uutiset/3-8851082

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki Vastaus kommenttiin #12

EU-kriittisyyteen ei tarvitse olla persu, vaikka sitä leimakirvestä näköjään hanakasti heilutellaankin.
Keskusvaltainen Neuvostoliitto romutettiin, ja jotkut haluavat keskusvaltaisuuden takaisin EU:ssa.
Historia toistaa itseään ja virheitään.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #13

No ainakin tähän asti PS:n toinen tukijalka on ollut EU-kriittisyys, toinen maahanmuuttovastaisuus. Jussin puheenjohtajuuden myötä EU-vastaisuus vaihtui ilmastoskeptisyydeksi. Aina sillä on siis kaksi tukijalkaa vahvasti huuhaassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset