Perussuomalaiset menossa hallitukseen

Eduskuntavaalien alla poliittisen keskustelun painopisteet ovat muuttuneet nopeasti. Perusvireenä kyllä jatkuu monien äänestäjien turhautuminen Sipilän hallituksen koulutusleikkauksiin, sote-vääntöön, eriarvoisuutta syventävään politiikkaan ja arvokonservatismiin, mikä on johtanut vihreiden ja vasemmiston kannatuksen selvään kasvuun. Mutta vielä vähän aikaa sitten ilmatilaa hallinnut sote on kadonnut lähes kokonaan keskusteluista, kun taas isoiksi kysymyksiksi ovat nousseet ilmastopolitiikka ja suomalaisen metsäluonnon tulevaisuus. Perinteisen elinkeinoelämän, metsänomistajien ja vanhoillisen ay-väen keskuudessa on pelästytty siitä, millaisia rajoitteita vihervasemmisto voisi valtaan päästessään asettaa olemassaoleville liiketoiminnoille ja miten toimet voisivat uhata joitakin työpaikkoja.

Perussuomalaiset ovat julistautuneet antivihreyden ylimmiksi lipunkantajiksi samalla kun he keskittyvät leipälajiinsa eli muukalaispelon lietsomiseen. Äärioikeistolaisessa elämöinnissä pidetään sordinoa päällä samaan aikaan kun etenkin EU-politiikkaa ajatellen rakennellaan yhteistyöverkostoja samanhenkisten voimien kanssa Atlantilta Uralille saakka.

Vaikka vihervasemmisto noussee vaalin voittajaksi ja SDP suurimmaksi puolueeksi, nämä puolueet eivät kykene muodostamaan enemmistöhallitusta eikä Keskusta lähde monen toivomaan keskustavasemmistolaiseen kansanrintamahallitukseen. Tuossa yhteistyössä Keskusta joutuisi suostumaan nykyistä edistyksellisempään yhteiskunta- ja ympäristöpolitiikkaan, jolloin liian moni vähemmän vihreä keskustalainen siirtyisi kannattamaan perussuomalaisia.

Elinkeinoelämälle varmasti kelpaisi kolmen suuren eli SDP:n, Kokoomuksen ja Keskustan yhteishallitus, mutta puolueiden linjaerojen vuoksi moinen ei tunnu luontevalta muutoin kuin poikkeusoloissa.

Vaihtoehdoiksi jäävät joko porvarillinen enemmistöhallitus tai SDP:n johtama punasiniyhteistyö Kokoomuksen kanssa. Kumpikaan ei saavuta enemmistöä ilman perussuomalaisten tuloa hallitukseen. Mutta ovatko Antti Rinne, Petteri Orpo ja Juha Sipilä valmiit lähtemään hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa?

Ikään kuin yhteisestä sopimuksesta viimeisimmissä vaalitenteissä tätä äänestäjiä kiinnostavaa kysymystä ei ole puheenjohtajakolmikolle juurikaan esitetty, vaikka asian luulisi kiinnostavan monia äänestäjiä. Googlaamalla en ole onnistunut löytämään Antti Rinteeltä tuon mahdollisuuden yksiselitteisesti torjuvaa kantaa. Esimerkiksi helmikuun lopulla hän tyytyi toteamaan Ilta-Sanomille, että hänen on vähän vaikea löytää yhteistä arvopohjaa Jussi Halla-ahon kanssa. Petteri Orpo totesi tammikuussa Iltalehdelle puolueensa linjaksi, että ”pitää olla valmis erilaisiin yhteistyökuvioihin, siis pragmaattinen näkökulma”. Juha Sipilä kertoo viimeviikkoisen Aamulehden mukaan perussuomalaiset mukaan lukien, että ”kaikkien puolueiden kanssa pystytään tekemään yhteistyötä”.

Eli veikkaukseni on, että vaalien jälkeen Suomeen muodostetaan joko sosialidemokraattisjohtoinen sinipunahallitus tai kokoomusjohtoinen porvarillinen hallitus, mutta kummassakin tapauksessa yhteistyössä perussuomalaisten kanssa. Molemmissa vaihtoehdoissa pääteemmaksi nousee suomalaisen työn puolustaminen, kun taas kestävän kehityksen teemat saavat jäädä odottamaan vuoroaan vielä yhden vaalikauden verran.

Perinteinen elinkeinoelämä on tyytyväinen kokiessaan tähän vaaliin liittyvän suurimman vaaran tulleen torjutuksi, kun taas ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat nuoret joutuvat pettämään. Myös Kremlissä ollaan tyytyväisiä aina kun maahanmuuttovastainen ja EU-kriittinen äärioikeisto kykenee vakiinnuttamaan asemiaan. 

Mutta vielähän ainakin osalla äänestäjistä on sanansa sanottavana tähänkin asiaan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu