AnttiJuhaniKasvio

Säilyykö Nato-optio?

Presidentti Niinistön kehotuksesta huolimatta keskustelu ulkopolitiikasta ei ole juurikaan vilkastunut vaaliväittelyissä. Keskustelun tarvetta on vähentänyt se, että aihetta koskevat näkemykset jakautuvat aika vakiintuneesti eri tahojen kesken. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa asemassa ei myöskään odoteta tapahtuvan erityisiä muutoksia ensi vaalikaudella. Yhteistyötä kehitetään Naton, EU:n ja muiden Pohjoismaiden kanssa ja Nato-optio halutaan säilyttää todennäköisesti vielä vuoden 2023 vaaleihin valmistauduttaessa.

Mutta onko toimintaympäristömme todella niin stabiili? Erääksi isoksi kysymykseksi on noussut Naton epävarma tulevaisuus. Donald Trump on tunnetusti arvostellut koko presidenttikautensa ajan Naton länsieurooppalaisia jäsenmaita siitä, että ne eivät täytä omia puolustusvelvoitteitaan vaan luottavat Yhdysvaltojen huolehtivan heidänkin turvallisuudestaan. Tilannetta eivät helpota Saksan tuoreet budjettipäätökset, joiden vuoksi maan puolustusmenot eivät nouse edes 1,5 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä siten kuin on aiemmin luvattu.

Monet tulkitsijat olettavat, että Donald Trump haluaa Yhdysvaltojen jättäytyvän kokonaan Nato-yhteistyän ulkopuolelle ja keskittyvän bilateraaliseen puolustusyhteistyöhön omista velvoitteistaan paremmin huolehtineiden Baltian ja Puolan kaltaisten maiden kanssa. Kongressissa kuitenkin sekä republikaanit että demokraatit suhtautuvat Natoon paljon myönteisemmin. Varmuuden vuoksi kongressi sääti tammikuussa lain, jolla vahvistettiin Yhdysvaltojen sitoutuminen Nato-yhteistyöhön ja estettiin liittovaltion varojen käyttäminen eron valmistelemiseen.

Tämä ei kuitenkaan muuta toiseksi sitä tosiasiaa, että Eurooppa ja sen turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat ajautuneet hyvin perifeeriseen asemaan USA:n korkeimman johdon ajatuksissa ja toimissa. Donald Trump ei tiedä eikä välitä tietää, mitä Euroopassa tapahtuu eikä hän ole juuri lainkaan yhteyksissä läntisen Euroopan poliittisten johtajien kanssa. Hänen tärkeimmät kiinnostuksen kohteensa ovat Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa, Meksikon rajamuurin rakentamisessa, Kiinan kurittamisessa, Pohjois-Koreassa ja Israelissa. Lisäksi hän on iloinen sellaisista uusista liittolaisista kuin Brasilian johtoon nousseesta Jair Bolsonarosta.

Trump ei kuitenkaan ole Nato-yhteistyön ainoa ongelma. Myös Naton toiseksi suurin sotilasmahti Turkki on kehittynyt Recep Tayyib Erdoganin  presidenttikaudella vaikeaksi yhteistyökumppaniksi. Maa on muun muassa tilannut USA:n ankarasta vastustuksesta huolimatta venäläisen ohjusjärjestelmän, minkä seurauksena USA uhkaa peruuttaa aiemmin sovitut lentokonetoimitukset. Lisäongelmia voivat synnyttää Italian Matteo Salvinin kaltaiset oikeistopopulistiset johtajat, jotka ovat henkisesti lähempänä Vladimir Putinia kuin länsimaiden liberaaleja johtajia.

Koska Nato tekee päätöksensä pääosin konsensusperiaatteella, yksittäiset vastarannan kiisket voivat halvaannuttaa tehokkaasti järjestön toimintakykyä. Eikä kovin kaukana ole myöskään mahdollisuus järjestön tosiasiallisesta hajoamisesta niin, että esimerkiksi Euroopan unioni ja yksittäiset kansallisvaltiot joutuvat jatkossa itse huolehtimaan omasta puolustuksestaan ja rakentamaan keskenään sellaiset yhteistyöverkostot, joita kulloinkin pidetään tarkoituksenmukaisimpina.

Eräs tärkeä etappi tulee varmasti olemaan Naton seuraava huippukokous, joka on sovittu pidettäväksi Lontoossa ensi joulukuussa. Jo huomenna – 4. huhtikuuta – Washingtonissa vietetään järjestön 70-vuotisjuhlallisuuksia, mutta esimerkiksi kymmenen vuoden takaisista juhlallisuuksista poiketen tällä kertaa ilmeisesti kaikilla tahoilla katsottiin parhaaksi järjestää nämä pirskeet matalammalla profiililla. USA:n puolesta tätä tilaisuutta isännöi ulkoministeri Mike Pompeo. Vaikeudet voivat nousta esiin jo tässä kokouksessa, mutta joulukuinen huippukokous voi pahimmassa tapauksessa muodostua yhteistyön hautajaiseksi.

Siten Suomellakaan ei ole välttämättä enää jatkossa käytettävänään Nato-optiota, jonka olemassaoloa olemme tähän saakka tottuneet pitämään aika lailla itsestäänselvyytenä. Ehkä tällaisista riskeista ja niihin vaurautumisen keinoista pitäisi keskustella eduskuntavaaliin valmistauduttaessakin aktiivisemmin kuin tähän saakka on tehty.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Hyvä kirjoitus! Ehkä ulkopolitiikasta vaietaan vaalikeskusteluissa juuri siksi, että tilanne on hiljaa käymässä Suomen kannalta epävarmemmaksi ja uhkaavammaksi. Kun Trump vetää Yhdysvaltoja pois Euroopasta, ja kun Eurooppakin on Brexitin takia epäyhtenäinen, syntyy varsinkin itäiseen Eurooppaan voimatyhjiö. Sen voi täyttää vain Venäjä ja ehkä pitkällä aikavälillä Kiina.

Ensi viikolla Vladimir Putinia tapaamaan Pietariin matkustavat presidentti Niinistön lisäksi Ruotsin ja Norjan pääministerit, jotka eivät ole Venäjän johtoa muutamaan vuoteen tavanneet. Tämä on uusi avaus, joka kertoo ilmapiirin muuttumisesta Pohjois-Euroopassa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Pah.. tämä pahimmillaan menee siihen suuntaan että Putin vallassapysymishaluissaan keksii uudet mainilan laukaukset bäckmanin molareiden sun muiden säestämänä (ei Venäjälläkään montaa typerää liittoutumatonta naapuria enää ole) . Olemme olleet totaalisen typeryksiä luottaessa pelkästään omaan puolustukseen ilman apuja. Eihän moisesta olekaan varoiteltu kuin vasta 90-luvun lopusta alkaen... nice. Jälkipolvet typerykset tuomitkoon.

Kaikkien kannalta parempi jos eivät pahimmat skenaariot toteudu. Mutta miten jälkipolville koskaan perustellaan täysin valheellisia "NATO-optioita" sun muita kansan tietoisia kusetuksia valtapuolueilta.... Se kai oli vain ajan valheellinen henki.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Jaa...sotaa on vaikea kuvitella, mutta veikkaan, että Suomen ulkopolitiikan suunta muuttuu ja 1980-luvun "realismi" palaa. Siihen suuntaanhan presidentti Niinistö on meitä vienyt jo pari vuotta.

Viime syksyn Airiston Helmi-keississä poliitikot ja media pelottelivat vielä mielin määrin Venäjällä. Sen jälkeen on ollut hyvin hiljaista tuon keissin suhteen ja muutenkin.

Sberbankin Esko Aho on muuten toiminut "tiiviisti" koko vaalikauden pääministeri Juha Sipilän "epävirallisena neuvonantajana."

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/esko-aho-vena...

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Ei Suomella ole koskaan ollut mitään Nato-optiota. Koko käsite on keksitty rauhoittelemaan niitä, joiden mielestä Suomen nykyinen asema on turvaton, ja se pitäisi turvata liitoutumalla länteen.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"rauhoittelemaan niitä, joiden mielestä Suomen nykyinen asema on turvaton,"

Se on turvaton (ja Nato-optio on törkeä valhe kansalaisille). Ja avulle/liittolaisille olisi käyttöä aina, kiitos kysymästä. Nämä asiat sitten vain huomataan pahimmillaan liian myöhään. Mieluusti olisin väärässä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Nato-optio keksittiin vaalien alla hätävalheeksi kansan kusettamiseksi luulemaan, että ollaan jollakin tiellä länteen.

Ei ole ensimmäinen kerta, että Suomessa on alettu uskomaan itse keksittyyn liturgiaan, kun kukaan ei parin vuosikymmenen jälkeen enää muista tai tiedä kuka ja minkä vuoksi jokin käsite on keksitty. Vielä tänäkin päivänä suomalaiset luulevat, että Suomella on hyvät suhteet Venäjään.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Määrittele Nato-optio.

Väitän että sellaista ei ole olemassa. Oikeus hakea jäsenyyttä ei ole optio vaan pelkkä oikeus jäsenyyden hakemiseen. Se mikä on jo olemassa oleva, ei ole mikään erityinen optio.

Yhtä hyvin voi kertoa että ihmisellä on ihmisoikeusoptio. Tyhjä ilmaus joka ei tarkoita mitään uutta. Jokaisella ihmisellä on ihmisoikeudet ilman optioita niihin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Hyvä! Kyllästyttää tuosta ihmeoptiosta puhe, kun sellaista ei kertakaikkiaan ole.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Minäkin epäilen moisen option olemassaoloa, vaikka siitä meillä jatkuvasti puhutaankin. Toki Naton taholta on virallisissa puheissa vakuuteltu Suomen olevan tervetullut hakemaan järjestön jäsenyyttä milloin vain, mutta se taitaa olla liian myöhäistä silloin kun jäsenyyden tarjoaman suojan tarve on jo realisoitunut.

Lisäksi minun on vaikea kuvitella Trumpin asettavan yhtään amerikkalaista sotilasta likoon Suomen puolesta, kun ei hän ole oikein kiinnostunut sellaisesta edes Naton eurooppalaisten jäsenmaiden kohdalla. Vielä vähemmän hän haluaa joutua vastakkain Vladimir Putinin kanssa niin kuin hän Suomea tukiessaan joutuisi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Niin, ihme vääntöä sanasta ”optio”, jonka sisältöä kukaan ei oikein näytä ymmärtävän. Optio on sopimus jostakin sovittuna hetkenä tulevasta tapahtumasta. Tuollaista sopimusta ei Suomen ja NATOn välillä tietenkään ole.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Niinhän se on, NATO-optiota ei ole eikä ole koskaan ollutkaan: NATOn jäsenyyttä ei haeta, NATO kutsuu uudet jäsenet.

NATO ei kutsu sellaista maata, jonka kansa on vastaan - tämän kertoi suomalaisille pääsihteeri Robertson aikoinaan - moni ei muista.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ajatuksen pitäisi kulkea sitä rataa, että apu varmistetään kaikkien länsisuuntausten turvallisuusjärjestelmien kautta osallistumalla ja kehittämällä niitä kaikkia.

Toiseksi typerin valinta on sellainen, että Suomi kuvittelee olevansa siinä asemassa, että voi valkata itselleen nyt vaihtoehdoista pitkällä aikavälillä todennäköisesti parhaimman ja tyytyä sitten siihen.

Kaikista typerin valinta on se, että jäädään katselemaan sivusta rauhassa mihin mikäkin eri vaihtoehdoista ajan kanssa kehittyy ja muuttuu.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

No nyt alkoi puoluejohtajien Nato-kränä, Pekka Haavisto torppaa Antti Rinnettä: "Minusta sellainen ajatus, että me itse alamme spekuloida, kelpaammeko me johonkin porukkaan, se vahingoittaa Suomen turvallisuutta."

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/98a73430-247...

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Kaksi turhaketta, rauhanylioppilas ja osakoomassa duckwalkkaava "sorsanpoika", ei jatkoon.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Natoon ei vain mennä ilmoitusmenetelmin, vaikka jotkut suomalaiset politiikotkin näyttävät näin ymmärtävän. NATO- optiota ei ole olemassa muualla, kun joidenkin suomalaisten poliittisten päättäjien liturgioiden korvienvälissä.

Korkea EU-taho torppasi kovin sanoin viikolla Sauli Niinistön naiivin EU-puolustuksen viritelmän ja unelman täysin pässinpäiden touhuna NATO:n rinnalla.

Brexitin toteuduttua EU:n oma puolustusyhteistyö on entisestäänkin hauraampi ja epäuskottavampi Saksan ja Ranskan johdolla.

Saksahan vetää Nordstream kaasuputkia Venäjältä ja kieltäytyy NATO:n vaatimasta rahoituksesta, joten kyllä tyhmempikin voi tästä jotakin päätellä.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Kiisken kommentti on asiaa.

Pitää kuitenkin korjata yksi joka puolella jatkuvasti toistuva virhe:

"Saksa... kieltäytyy NATO:n vaatimasta rahoituksesta..."

Eli Saksa -tai eurooppalaiset Nato -maat yleensäkään- eivät ole millään tavalla velkaa niin Natolle kuin USA:llekaan. Kyse on siitä, että harvat maat käyttävät puolustusmenoihinsa Naton piirissä sovitut 2% bkt:sta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tarkoitat varmaan sovitusta 1,5 % osuudesta suhteessa BKT:n määrään, joka on Saksalta jäänyt kovin vajaaksi jo kahden vuosikymmenen ajan.

Jos ei maksa, niin kieltäytyy maksamasta - eikö niin ?

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #16

Naton konferenssi päätti 2014 nostaa tavoitteen 2 %:iin.

Sitä rahaa ei "makseta" minnekään, vaan kukin valtio itse päättää miten rahat käytetään omien puolustusvoimien palkkoihin, eläkkeisiin, materiaaleihin, aseisiin jne...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #18

Jaa.. ja linkit tähän paskauutisointiin olivat ?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #20

Vaikka tämä:

Many allies question the relevance of the 2 percent target on methodological grounds, citing different methodologies used to calculate national defense spending or calling for related spending to be included. There is no shared understanding of what makes up defense spending. In its definition of “military expenditure,” NATO includes defense ministry budgets, expenditure for peacekeeping and humanitarian operations, and research and development costs. Significantly, it also includes pensions

https://www.mckinsey.com/industries/public-sector/...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #18

Tavoite on nostaa puolustusmenot 2 % tasolle BKT:sta kaikissa Naton jäsenmaissa vasta vuoteen 2024 mennessä.

Saksa surffaa yhä edelleen ja enemmän muiden siivellä 1,23 % osuudella omien puolustusmenojensa suhteen v. 2018 - eli on jopa pienentänyt menojaan jopa entisestään.

Saksan tulisi satsata puolustusmenoihinsa n. 30 miljardia euroa enemmän vuotuisesti, jotta olisi tuon 2 % tasolla, mutta näin ei ilmeisesti Saksassa ajatella, vaan ollaan mieluumin vapaamatkustajana muiden varoin.

Britannia satsasi puolustusmenoihinsa v. 2018 2,15 % ja Ranska 1,83 % kansantuotteestaan, joten näihinkin verraten Saksa on omituinen lusmu omassa saituudessaan.

Käyttäjän marleenalohento kuva
Marleena Lohento

Niin no,onneksi joku Mr.Donald "the dick"Trump EI edelleenkään,edes USA:ssa päätä siitä,kuka ns.huolitaan NATOOn!! Suomi olisi varmasti Natolle yhä edelleen mitä mieluisin ehdokas jäseneksi,mutta Suomen tumpeloivat/arat ja sanoisin välinpitämättömät päättäjät ja lammasmaisesti manipuloitavissa oleva kansan"enemmistö"ajavat Suomen osalta tsäänsit kohta ohi...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Olematon Nato-optio ei tietenkään säily!

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin eilisen tapaamisen jälkeen Trumpilta kysyttiin, onko hän harkinnut USA:n lähtöä Natosta. Hän vastasi että "people are paying, and I’m very happy with the fact that they’re paying". Saksasta puhuttaessa Trump syytti kuitenkin maata ankarasti liian alhaisista puolustusmenoista todeten, että "we’re protecting countries that have taken advantage of the United States on trade. But it’s all changing. It’ll take a little while, but it’s all changing". Venäjän uhasta kysyttäessä Trump sanoi toivovansa, ettei Venäjä ole turvallisuusuhka. Lisäksi hän sanoi uskovansa, että "we’ll get along with Russia".

Käyttäjän marttiakauppala kuva
Martti Kauppala

Onko EU yhtenäinen, britit ja brexit, pystyykö EU uudistumaan? Tuleeko EU:sta itsenäisten valtioiden muodostama toimiva avoin yhteisö vai tiukka liittovaltio jota Ranska ja Saksa ovat ajaneet? Kuinka EU:n puolustusorganisaatio, European Union Defence Forces (EUDF) toimii? Miten Lissabonin sopimuksen yhteisen puolustuksen artikla 42(7) konkretisoidaan? EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu Natoon.

Mitä Donald Trumpin poukkoileva politiikka tekee Natolle ja sen jäsenille? Turkki Erdoğanin johdolla on ongelma Natolle, mutta mahdollisuus Venäjälle. Mitä tekee Suomi? Jättää jäsenhakemuksen ja toivoo parasta? Kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä päätös yksimielisesti. Saattaisiko Turkki ja Erdoğan tai Donald Trump oikkuineen kaataa koko hankkeen? Miten Moskovassa reagoitaisiin?

Ruotsi on linjannut kielteisen kantansa Natoon liittymisestä. Voiko Suomi liittyä Natoon ilman Ruotsia? Ruotsi on halukas tiivistämään ja tehostamaan sotilaallista yhteistyötä mutta samalla vähintäänkin kyseenalaistanut pysyvän sotilasliiton Suomen kanssa. Olisivatko sotilaallisesti liittoutumattomat Ruotsi ja Suomi riittävä tae Venäjälle sen luoteisrajan turvallisuudesta?

Venäjä ei massiivisesta sotilaallisesti varustautumisestaan huolimatta suoraan uhkaa Suomea.
Nato ei uhkaa Suomea. Nato ei nykytilanteessa myöskään auta tai puolusta Suomea.

Turvallisuutemme suurin uhkakuva on Venäjän ja Naton välinen mahdollinen kriisi, jonka pääosapuolina ovat Trump ja Putin. Yhdysvalloissa Trump ja Venäjällä Putin pyrkivät järjestelmällisesti heikentämään kansainvälisissä asioissa yhteistä monenkeskistä sopimista. Kummatkin pyrkivät kahdenkeskisiin sopimuksiin eri maiden kanssa. Molemmat kaatavat hiekkaa YK:n rattaisiin ja EU:n pyrkimyksiin ratkaista vaikeitakin asioita neuvottelemalla.

Suomella on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on sotilaallinen liittoutuminen Naton kanssa. Toinen vaihtoehto on sotilaallinen liittoutumattomuus.

Suomen puolustuspolitiikan uhkakuvan syyt löytyvät kotimaasta. Äärilinjan nationalistit ja oman puolustuskyvyn alas ajamista vaativat tahot ovat todellinen riski. Kolmannen riskitekijä muodostavat hyssyttelevät poliitikot jotka piiloutuvat nykyisen presidentin selän taakse.

Natoon liittoutuminen ja liittoutumattomuus, kumpikin edellyttäisi oman puolustuksen selvää vahvistamista. Suomelta puuttuu kyky suojata strategisia sekä sotilaallisesti tärkeitä alueita. Korkealle 30 km yltävät ja kantamaltaan 150 km riittävät ilma- ja ohjustorjunnan ohjukset puuttuvat? Yhteistyö maa-, meri- ja ilmavoimien kanssa toimii. Monitoimihävittäjien riittävä määrä ratkaisee. Ilman niitä ei torjuntaohjuksista ole hyötyä. Ilmavoimien kaukoulotteista havainto-, valvonta-, tiedonvälitys- ja torjuntakykyä, myös tutkakatveiden yli tarvitaan.

Aika on ulko-turvallisuus- ja puolustuspolitiikan korttipelin jokeri. Tämä tarkoittaisi jo tulevalla hallituskaudella heti sen alussa määrätietoista toimintaa. Puolustusbudjetin nykyisen 1.3 % määrärahojen nostamista vähintään 2.5 % BKT:stä vuodessa, noin 6 miljardiin euroon vuodessa. Vastaisi sattumoisin Natoon liittymisen kustannuksia ja vaatimusta oman puolustuksen ylläpitämisestä.

Vuonna 2024 presidenttien Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin toiset kaudet päättyvät. Donald Trumpin todennäköinen toinen presidenttikausi päättyy tammikuussa 2025. Sinne asti turvallisuuspolitiikkaa voidaan jotenkin arvioida, mutta sen jälkeen ennustettavuus heikkenee ratkaisevasti.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

säilyykö nato-optio ?

miten voi säilyä jokin,jota ei ole olemassa,paitsi poliittisissa liturgioissa,,siellä se säilyy,liiankin hyvin,tarkoittamatta yhtään mitään !

Jone Virtanen

En usko, että meillä on mitään salaista "optiosopimusta" Niinistön kassakaapissa, jonka voi vetää pahan päivän tullen esiin. Ruotsin kohdalla voi tilanne on toinen; käsittääkseni niin oli jo kylmän sodan aikana.

Ongelma on tietysti myös se, että meillä asiasta ei julkisesti keskustella. Ja jos keskustellaan, todellista Natoon liittyvää informaatiota on niukalti saatavilla. En esimerkiksi muista lukeneeni valtamedioista ainoatakaan kattavaa Natoartikkelia vaikka kuinka pinnistin muistiani.

Yle Puheen tentattavana Politiikkaradiossa oli eilen Juha Sipilä. Häneltä kysyttiin luonnollisesti nippu ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Siitä tämä optioliturgia oli onneksi jäänyt jo pois, vaikka Sipilän kauden alussa hän sitä viljeli runsaasti. Muuten koko asia tuntui olevan hänelle kovin kiusallinen. Hänestä turvallisuuspolitiikka perustuu a) sotilaalliseen liittoutumattomuuteen b)uskottavaan puolustukseen C) kansainvälisen yhteistyöhön (etenkin Ruotsi nostetiin esille) ja D) hyviin väleihin venäjän kanssa. Ja tietysti siihen, että seisomme mm. pakotteiden kohdalla EU:n linjasssa.

Jos tuota liturgiaa kuuntelee tarkemmin ja miettii sitä, mikä on sen konkreettinen turvallisuuteemme vaikuttava sisältö, niin ohueksi ja varsin sekavaksi se jäi. Ei se ainakaan minun turvallisuuden tunnetta lisännyt. On hyvä, että meillä on keskustelyhteys Venäjän päättäjiin. niin pitää aina olla. sitten herää kysymys siitä, mitä tuo kv- yhteistyö tuo meille arvoa puolustuksellisesti. Toki se kouluttaa puolustusvoimia ja kertoo siitä kyvykkyydestä (ja sen puutteista)joka sillä on. Se myös standardisoi toimintaa lännen kanssa (meidän natoyhteensopivuus on varsin hyvä ja esimerkiksi liittymisen kustannuksen sen vuoksi olisivat pienet). Mutta silti kohta a) (sotilaallinen liittoutumattomuus) minusta romuttaa kaiken. Me joko olemme osa länttä tai sitten emme ole. Nyt olemme harmaan vyöhykkeen maa, josta ei oikein tiedä mille puolelle se kallistuu.

Amerikkalaisen ystäväni (joka on asunut täällä 11 v.) sanoin: Teillä on vieressänne epävakaa (tarkoitti sekä politiikkaa & taloutta) naapurimaa, joka on sotilaallisesti ylivoimainen. Vähän niin kuin talosi vieressä olisi bloodsien (=amerikkalainen katujengi)jengitalo josta myydään huumeita. Te yritätte olla kiltti naapuri, mutta miten sellaisen käy loppujen lopuksi? Jos et saa tukea naapurustolta, on talosi kohta sinun entinen kotisi.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Sanavalinnat ovat joskus aika paljastavia. Kysyttäessä Naton saavutuksista Trump sanoi "I think many things they’ve accomplished". Nato ei siis ole hänelle me, vaan he.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Tuolla liettualaista pohdintaa Natosta ja transatlanttisesta suhteesta:

https://www.the-american-interest.com/2019/04/02/h...

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos hyvästä vinkistä!

Liettualla on selvästi osaava ulkoministeri ja hänen asemassaan on paras puhua USA:n presidentistä yhtä diplomaattisesti kuin Naton pääsihteeri puhuu. Eurooppalaisesta puolustuksesta voi toki ajatella toisinkin kuin ulkoministeri tekee.

Meillä poliittisesti syyntakeettomilla on mahdollisuus havaita, miten Trumpin Nato- ja Eurooppapolitiikasta huolestunut kongressi antoi seisaaltaan suosionosoitukset Naton pääsihteerille. Ja miten USA:n puolustushallinto ja asevoimat haluavat näyttää Baltian maille läsnäoloaan ja sitoutumistaan alueen puolustamiseen niin laajasti kuin nykyisen presidentin hallitessa on suinkin mahdollista.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Nato-optio" on suomalaisen valehtelijapoliitikon® tavaramerkki, tarkoitettu tyhmän kansan tuutulauluksi luomaan väärää turvallisuuden tunnetta, eli sitä ei ole koskaan ollutkaan.

Sen sijaan, jos Suomi haluaa Naton jäseneksi aikuisten oikeasti eikä pelleile itse keksimillään optioleikeillä, pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tästä juuri eilisessä puheessaan:

"And NATO’s door remains open. This year the Republic of North Macedonia signed the accession protocol. And with your support, North Macedonia will soon become the thirtieth member of our Alliance."

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27340...

Eli halutessaan Suomi pääsisi Naton jäseneksi hyppien keikkuen, jos vain hakisi sinne kuten muutkin tekevät. Nyt on Montenegron jälkeen seuraavana vuorossa Pohjois-Makedonia, josta tulee 30. jäsenmaa. Sielläkään ei ole kuultu Hevosmiesten Tietotoimiston varmaa tietoa, että "juuri nyt Nato ei ota uusia jäseniä", kuten Suomessa hoettiin parhaillaan kun Montenegro oli tästä tietämättömänä jättänyt jäsenhakemuksensa.

Vieläköhän meidän aikanamme valtionjohto jo pääsisi asiaan, vai kauanko tarvitsee vielä vatuloida Euroopan täysivaltaisille valtioille jokseenkin itsestään selvällä aiheella? Joutuuko Sauli Niinistö vielä katumaan arpomistaan katkerasti loppuikänsä, jos itänaapuri keksiikin pistää meille kunnon yllätyksen parahiksi ennen kuin hän on saanut jahkailla tällä asialla tarpeekseen?

Mennään vaikka ensin kymmeneksi vuodeksi ja katsotaan – ainahan sieltä poiskin pääsee, jos seura ei vaikka kelpaakaan. Jos hirvittää mitä Putin vielä keksii hakemuksen käsittelyn ollessa kesken, eiköhän tuokin ole pelkkä järjestelykysymys puolustusliiton kanssa, jolla on puolet maailman sotilaallisesta voimasta.

Kymmenen vuotta olisi sopiva aika Suomen "koeajolle" siksikin, että mitä todennäköisimmin Putinin jälkeinen vallanvaihto on Venäjällä tehty 2030 mennessä ja siihen liittyvät kuohunnat jo ohitettu.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

SUOMI EI TARVITSE NATOA MIHINKÄÄN, EI NYT ,EIKÄ TULEVAISUUDESSA. PISTE

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

ANNA TULLA PERUSTEITA MIKSI, PISTE. Olisi todella erikoista jos Nenonen kirjoittaisi niitä perusteluita, mutta ihmeitäkin tapahtuu.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Minustakin voidaan lopettaa Nato-optiosta puhuminen. Tilaisuus olisi ollut 1992-93.
Samanlaisia harhasanoja ovat Kunniamurha ja ” terrrostijärjestö o t t i v a s t u u n murhaiskusta.”
Jos Suomeen tulee sosialistihallitus niin saamme olla kiitollisia jos edes nykytilanne säilyy.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Ehkä kannattaisi myös tarkastella Suomen asemaa Naton näkökulmasta ja miksei jopa USA:n näkövinkkelistä. Näistä katsottuna Suomi voi näyttää ihan toisenlaiselta, kuin me täältä Suomesta näemme asemamme.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Nyt kun suurvaltakilpailu on taas kerran käynnissä, Nato saattaa ajan oloon muuttaa ratkaisevasti muotoaan.

On ihan mahdollista, että läntiset demokratiat joutuvat tiivistämään rivejään Kiinan paineessa. Tällöin yksi skenaario voisi olla sellainen, jossa Nato laajenee globaaliksi liberaalidemokratioiden puolustusliitoksi. Siis sellaiseksi, johon kuuluisi myös mm. Australia, E-Korea, Taiwan, Japani ja muita autoritäärisen paikallissuurvallan naapurissa itsenäisyydestään kiinni pitäviä valtioita.

Nyt on meneillään demokraattisen ja autoritäärisen yhteiskuntajärjestelmän keskinäinen kilpailu, johon Lännen on pakko löytää uusia menestymistekijöitä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiinan kehitys on kiistatta ollut hyvin huolestuttavaa ja Trumpin hallinnon kyvyttömyys kohdella maata ja sen johtoa tasavertaisesti on omiaan vielä syventämään ongelmia.

Eniten Kiinaa hallitsevan eliitin turvautuminen entistä autoritaarisempiin otteisiin haittaa kiinalaisia itseään. Nyt tarvittaisiinkin aseiden kalistelun, kauppasodan ja kommunistijohdon opportunistisen liehittelyn sijasta realistista, moraalisesti vastuullista ja pitkäjänteistä yhteistyötä, jolla luodaan samalla edellytyksiä kansalaisten oikeuksien vahvistumiselle ja demokratiakehityksen voimistumiselle Kiinassa.

Muuutoksen mahdollisuuksia arvioitaessa kannattaa ottaa huomioon, ettei Kiina ole niin monoliittinen yhteiskunta kuin hallitseva eliitti haluaa uskotella. Maan teknologiayrityksissä laajenee esimerkiksi parhaillaan 996-liike, jolla on paljon kannatusta myös yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa (liikkeen nimi viittaa alan yrityksissä vallitsevaan yhdeksästä yhdeksään -työaikaan kuutena päivänä viikossa).

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #37

"...yhteistyötä, jolla luodaan samalla edellytyksiä kansalaisten oikeuksien vahvistumiselle ja demokratiakehityksen voimistumiselle Kiinassa."

Tuo on juuri se, miksi autoritäärinen maailma käy kamppailua demokratioita vastaan!

Kansalaisoikeuksien ja demokratian voimistuminen noissa maissa iskee suoraan ja välittömästi vallanpitäjien etuja vastaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset