AnttiJuhaniKasvio

Voisiko Venäjä hajota?

Moni ehkä yllättyi siitä, että ministeriöiden tilaamassa Voiman Venäjä -raportissa (ks linkki) maata ja sen valtajärjestelmää tarkasteltiin realistisesti ja että siinä tuotiin yhtenä kehitysvaihtoehtona esiin naapurimaamme lisääntyvä sisäinen hajautuminen. Suomettuneissa mielissämme Venäjä voi tuntua ikuisesti suurelta ja mahtavalta, kun taas kaikki puheet maan mahdollisesta jakautumisesta jopa erillisiksi itsenäisiksi valtioiksi tuomitaan herkästi venäläisvastaisuudeksi. Hajoamisen sijasta superaseilla varustautuva Kreml näyttää nykyisin pitävän tiukasti kiinni kaikista omistuksistaan ja ehkä hamuavan niitä vielä lisääkin.

Tosiasiassa Venäjään on kuitenkin liitetty ja siitä on erkaantunut alueita maan historian aikana moneen kertaan. Olimmehan mekin osa Venäjän imperiumia vielä runsaat sata vuotta sitten, kun taas isot maa-alueet Venäjän kaukoidässä kuuluivat aiemmin Kiinalle.

Vielä nykyisin Venäjän käyttäytymistä hallitsee maan johdon määrätietoinen pyrkimys ylläpitää itsestään kuvaa USA:n ja Kiinan veroisena supervaltana. Todellisuudessa Venäjän nykyiset väestölliset, taloudelliset ja institutionaaliset resurssit eivät tarjoa mitään mahdollisuuksia tuollaisen aseman säilyttämiseen. Sekä USA:ssa että Kiinassa rakennetaan parhaillaan kilvan uutta valtaviin datamääriin, niitä hyödyntäviin alustoihin ja älykkäisiin sovelluksiin perustuvaa taloutta ilman että Venäjällä olisi mitään tähdellistä tarjottavaa tuohon kisaan. Muut maailman maat puolestaan ryhmittyvät aikaa myöten jommankumman supervallan tarjoamien dataekosysteemien käyttäjiksi.

Toki Venäjällä on edelleen ydinaseensa, ja maa on suunnannut viime vuosina leijonanosan heikon ja korruptoituneen taloutensa resursseista asevoimien modernisointiin ja uusien hybridisodankäynnin strategioiden kehittelyyn. Näiden ponnistusten ansiosta Putinin hallinto kykenee kyllä sotkeutumaan muiden maiden asioihin ja uhkailemaan maailmaa uusilla todellisilla ja kuvitelluilla superaseillaan. Käytännössä nämä ovat kuitenkin heikentyneen suurvallan viimeisiä valttikortteja, ja jossakin vaiheessa maan on pakko sovittaa ambitionsa tosiasiallisen ominaispainonsa mukaisesti.

Tavalliset kansalaiset ovat joutuneet maksamaan Venäjällä raskaan hinnan maansa johdon suurvaltapoliittisista pyrkimyksistä. Kalliin öljyn vuosina rahaa riitti vielä sekä asuvarusteluun että kansalaisten elintason vauhdikkaaseen nousuun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiseltä pohjatasolta ylöspäin, mutta nuo ajat ovat jo kaukana takanapäin. Tilalle ovat tulleet ankea arki, elämän puitteiden rapistuminen ja ihmisten lisääntyvä tyytymättömyys.

Nykymenossa ei tapahtune mitään erityistä muutosta niin kauan kun Vladimir Putin jatkaa vallassa. Toisaalta maassa käydään kulissien takana jo täyttä päätä ankaraa taistoa Putinin seuraajan paikasta. Siirtymä ei välttämättä tapahdu kovin hallitusti, ja interregnum-vaihe voi tarjota tilaisuuden separatististen pyrkimysten toteuttamiselle.

Mutta miten Venäjä voisi hajota? Mahdollisia poislähtijöitä ovat tähänkin asti pitkälti omaa elämäänsä eläneet Tshetshenia ja muut muslimivaltaiset alueet Kaukasiassa, jotka tukeutuisivat jatkossa enemmän Turkin ja Persianlahden maiden kuin Moskovan tukeen. Myös Venäjän kaukoidässä ehkä halutaan irtautua Moskovan talutusnuorasta ja ryhtyä rakentamaan omaa taloutta Kiinan, Japanin ja Korean kanssa harjoitettavaan yhteistyöhön tukeutuen.

Näin pitkälle menevä hajautuminen ei ole sen paremmin todennäköistä kuin toivottavaakaan Suomen näkökulmasta katsottuna. Esimerkiksi Venäjän kaukoidän itsenäistyminen johtaisi luultavasti kiistoihin siitä, kenen hallintaan Siperiasta löytyvät rikkaat luonnonvarat ja niiden hyödyntämiseksi rakennetut infrastruktuurit päätyisivät. Meidän kannaltamme olisi parasta, että Venäjä säilyisi tulevaisuudessakin yhtenäisenä maana, jonka vallansiirto tapahtuisi rauhanomaisesti ja demokraattisesti ja joka luopuisi suosiolla nykyisestä kansainvälisen järjestelmän häirikön roolistaan. Se loisi parhaan pohjan sekä Venäjän tulevalle kehittymiselle että Suomen ja Venäjän suhteiden myönteiselle kehittymiselle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Hiilivetytalous näyttää tämän hetken horisontissa hiipuvan seuraavien 2-4 vuosikymmenen aikana pieneen osaan nykyisestä.

Romahdus on väistämätön.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ei se voi hajota.
Ulkoista vihollista eli Natoa vastaan Putinilla on 380.000 sotilasta ja ydinaseet ja se riittää mainiosti.

Mutta sisäisiä vihollisia varten on 400.000 erilaista SS-kaartia ja kaikenlaisia aseellisia joukkoja. Ja koko ajan koulutetaan taistelevai nuorisojärjestöjä puolustamaan Suurta ja Mahtavaa.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Yhtenäisenä kielialueena hajoaminen on vaikeaa.
Ovat ylpeitä suuruudesta kuten amerikkalaiset, kiinalaisista en tiedä.

Suomi ei koskaan kuulunut kielialueeseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei Venäjä ole yhtenäinen kielialue. Siellä on karjalaisia, vepsäläisiä, mareja, mordvalaisia, udmurtteja, tshetshenejä, ostjakkeja, voguleita j.n.e., vain joitakin kansallisuuksia mainitakseni.

Ja mitä niihin kieliin tulee, niin mitenkäs sitten on Itävallan ja Saksan kanssa asian laita? Hitler ne kyllä yhdisti, mutta yhtenäiskielinen valtakunta hajotettiin sodan jälkeen kuitenkin.

Toisaalta voidaan katsoa, että Valko-Venäjällä puhuttu kieli on lähinnä venäjän murre eikä ukrainakaan kaukana siitä ole. Silti ovat omia valtioitaan.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #6

Euraasian valtiokartalta vuonna 2040 voisi siten löytyä mm. Karjala, Vepsä, Marin Tasavalta, Mordvia, Udmurtia, Tshetshenia, Ostjakia ja Vogulia. Lippugraafikot ja säveltäjät huomio: kansallisia symboleja tarvitaan!

PS. Mitä "Vepsä" on englanniksi? Google-kääntäjällä ei ole ehdotusta.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #8

"Veps, or Vepsians (Veps: vepsläižed), are a Finnic people who speak the Veps language, which belongs to the Finnic branch of the Uralic languages".

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #6

Kun Neuvostoliitto hajosi niin jakajina Jeltsinin lisäksi oli Valkovenäjän ja Ukrainan johtajat oligarkkien tapaan.
Suomen Kuvalehden mukaan Krim halusi oman äänestyksen liittymisestä Moskovaan silloin.
Onko Venäjällä johtajia paitsi ehkä Tshetshenian jotka jakaisivat jotain?
Ukrainan kielialueesta en tiedä mihin valtioon mikin osa on kulloinkin kuulunut ja mikä kieli on virallinen ollut.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #9

Viime vuosisadalla läntisessä Ukrainassa (siis nykyisen kartan mukaan) saattoi valtakunta vaihtua asukkaan alla puolentusinaa kertaa, vaikka ihminen itse ei olisi lähtenyt kotimökistään mihinkään. Eikä historia ole tiettävästi vieläkään päättynyt.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Riippuu aika paljon siitä, kuinka lojaaleja nuo 400 tuhatta ovat ts. suostuvatko ampumaan omia kansalaisiaan. Sekin on hyvä muistaa, ettei ydinasetta voi käyttää sisäisen turvallisuuden ylläpitoon.

Kuinka kauan kestää, että ne osavaltiot, joissa valtaosa Venäjän rikkauksista sijaitsee, suostuvat luovuttamaan valtaosan tuotosta Moskovaan?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Onko paikallislla varakkailla valtaa oligarkkeja vastaan kun Putinilla tuskin on.

Jone Virtanen

Eivät asevoimat hajoamista estä jos se on tullakseen. Se vain valitettavasti voi tehdä siitä entistä verisemmän. Ja voihan toki asevoimat myös itsessään hajota. Niin on tapahtunut kautta historian.

Suomen kannalta hajoaminen on ehdottomasti se huonoin vaihtoehto. Se tulisi aiheuttamaan rajamme takana liikehdintää jonka vaikutukset välittömästi näkyisivät meillä. Jos Putinin vallanvaihto ei onnistu kulisseissa, on luultavaa, että jonkinasteista välienselvittelyä tapahtuu.Ja se ei ole meille hyvä asia.

Kuljin läpi Siperian Vladivostokkiin junalla 3 vuotta sitten ja juttelin paljon tavallisten ihmisten kanssa, jotka asuivat Siperiassa. Pinnan alla oli aistittavissa halua muuttaa asioita. Paialliset olivat selvästi jääneet nuolemaan näppejään kun alueen luonnonvaroja kirjaimellisesti ryöstivät sekä oligarkit, että kiinalaiset. Silloin kyseistä tyytymättömyyttä ei kanavoinut kukaan kansanliikkeeksi, mutta voin kuvitella niin tapahtuvan, jos moskova ote tavalla tai toisella heikkenee.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Aloitus: "Tavalliset kansalaiset ovat joutuneet maksamaan Venäjällä raskaan hinnan maansa johdon suurvaltapoliittisista pyrkimyksistä".

Pietarin ja Moskovan ulkopuolella (ja osittain niidenkin sisällä) tämä on puhdasta faktaa ja, kyllä, sikäläinen jengi sen tajuaa, huomattavasti meitä suomalaisia paremmin: https://www.youtube.com/watch?v=Ra0RuM1gQNI

Большой новый проект: начинаем войну за вашу зарплату ("Uusi suurprojekti: aloitamme sodan teidän palkkarahoillanne")...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Voisiko Venäjä hajota..."

..., please?

Miksi minulle tulee blogin otsikosta välittömästi mieleen tuollainen? Olen luultavasti altistunut liikaa valtamedian propagandalle.

Jos oikein ymmärsin blogitekstin, kirjoittaja ei pitäisi Venäjän hajoamista toivottavana.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Tšetšenian, Etelä-Ossetian ja Abhasian tapahtumat osoittavat, että Venäjän hajoamista ei sallita missään tapauksessa.
Ajatuskin on mille hyvänsä Venäjän johdolle kauhistus.

Käyttäjän tomivaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Ei Neuvostoliitonkaan pitänyt hajota.

Ulkopolitiikassa sangen kokenut Paavo Väyrynen väitteli tohtoriksi Åbo Akademissa vuonna 1988.
Hänen ulkopolitiikkaa käsittelevän väitöskirjansa johtopäätöksiin lukeutui väite, että Neuvostoliitto olisi ikuinen.

17. maaliskuuta 1991 pidettiin Neuvostoliiton tulevaisuutta käsittelevä kansanäänestys, jossa 71 % kansasta kannatti Neuvostoliiton säilyttämistä.

Silti Neuvostoliitto lakkautettiin virallisesti 21. joulukuuta 1991, ja Neuvostoliiton korkein neuvosto lakkautti itsensä 26. joulukuuta 1991.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tuo Neuvostoliiton lakkauttaminen onkin Euroopan historian viimeisin merkittävä vallankumous. Tavallisille tallaajille sitä ei kuitenkaan ole sellaisena kerrottu.

Käyttäjän tomivaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Siitä on kirjoitettu hyllymetreittäin ja tässä on esimerkiksi tutkimus aiheesta: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/2696...

Mitä muka on jätetty kertomatta? Faktaa kiitos - mielipiteet, luulottelut ja itse keksityt salaliittoteoriat kannattaa jättää hörhöjen hämmästeltäviksi.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Hyvä kirjoitus. Se nyt täytyy ainakin sanoa.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Hajosi tai ei, niin meillä on joka tapauksessa itsenäisenä siltä pysyäksemme oltava niin rautaiset puolustusvoimat ja niin organisoituna ettei niitä voida millään kohdistetulla yllätysiskulla eliminoida.
Vain sellaisen puolustuskyvyn olemassaolo laittaa xenofobisen ja aivopestyn vanjankin ajattelemaan että kannattaako lähteä sotimaan, kun ihan hyvin menee rauhassakin!

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos tähänastisista kommenteista!

Korostan etten oleta Venäjän olevan hajoamassa tällä tai ensi viikolla. Separatistiset pyrkimykset voivat ehkä vahvistua lähinnä tilanteessa, jolloin keskushallinnon ote heikkenee esimerkiksi vallanperimyskiistojen vuoksi. Paineita kyllä on koko ajan niin Venäjän kaukoidässä kuin eteläisillä muslimivaltaisilla alueilla. Uutisia erilaisista yhteenotoista tulee nykyisin etenkin etelä-Venäjältä lähes päivittäin; tänään esimerkiksi on kerrottu kahden islamistisen terroristin eliminoimisesta Stavropolissa ja pommi-iskua valmistelleen miehen eliminmoinnista Samarassa.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Meidän ongelmamme ei ole Venäjän hajoaminen. Ongelmamme on Suomen menetetty itsenäisyys EU:n jäsenmaana. Ongelmaa ovat vain syventäneet solmitut Nato-sopimukset ja vieraan vallan sotavoimat Suomen maaperällä.

Suomi on joutumassa Nato-kahleineen aseellisen ensi-iskun kohteeksi. Venäjän uusimman puolustusdoktriinin mukaan Nato on noussut Venäjän ja venäläisten turvallisuuden ykkösviholliseksi.

Jos suursota syttyy, Suomi on mennyttä ja maa hajoaa ainakin kolmeen osaan: Lappiin, Pohjanmaahan ja tynkä-Suomeksi.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Voisitko ehkä myös turvallisuusviranomaisten valmistautumisen helpottamiseksi kertoa, minkä maan oletat tai tiedät valmistelevan aseellista ensi-iskua Suomeen?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Jos Nato on hiljattain noussut Venäjällä listaykköseksi sarjassa "viholliset", kenet se on kärkipaikalta syrjäyttänyt?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Aika raju väite, Venäjä tekee ensi-iskun Suomeen, mikäli jätämme jäsenhakemuksen Natoon. Perustuuko tämä tietoon, luuloon vai toiveeseen?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Ongelmamme on Suomen menetetty itsenäisyys EU:n jäsenmaana. Ongelmaa ovat vain syventäneet solmitut Nato-sopimukset ja vieraan vallan sotavoimat Suomen maaperällä.

Suomi on joutumassa Nato-kahleineen aseellisen ensi-iskun kohteeksi. Venäjän uusimman puolustusdoktriinin mukaan Nato on noussut Venäjän ja venäläisten turvallisuuden ykkösviholliseksi."

Edellä olevan mukaan Suomi on jo ensi-iskun kohde, itsenäisyytemme menettäneenä emme voi sille mitään jos Nato haluaa ottaa vastatakseen EU:n ulkorajasta Suomen kohdalla.

PS. Ensi-isku tarkoittaa, että Venäjä hyökkää Suomeen varoittamatta ja yllättäen. On yllätys, että Lintunenkin pitää Venäjää roistovaltiona.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos meillä on naapurina valtio, joka (Lintusen mukaan) suunnittelee tänne ensi-iskua, niin äkkiä NATO:on!!!

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Kyse ei ole siitä, hajoaako Venäjä vai ei. Kyse on siitä, kuka hajoaa ensin. Jos jokin taho pystyy pitämään yllä kansallisen yhtenäisyyden henkeä edes kuukauden pidempään kuin toinen osapuoli (esim. Venäjä vs. EU), on saanut pistämättömän edun.

Suomella oli tässä mielessä hyvät kortit 1990 -luvun alussa. Valitettavasti päätimme vain valita puolemme tässä korttelitappelussa. Kumpikin osapuoli tulee häviämään. EU on USA:n maamiina Venäjän rajalla.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos jälleen kaikista kommenteista!

Tarkistin OECD:n tilastoista erään Venäjän suurvaltana säilymisen mahdollisuuksiin oleellisesti vaikuttavan luvun.

Nykyisin Venäjä käyttää tutkimus- ja kehitystoimintaan vajaat neljäkymmentä miljardia dollaria vuosittain, mikä on vain vähän enemmän kuin mitä Suomi ja muut Pohjoismaat yhteensä käyttävät. Sekä USA:n että Kiinan R&D-menot ovat yli kymmenkertaiset Venäjään verrattuna ja Kiina todennäköisesti ohittaa ennen pitkää Yhdysvallat.

Näillä panostuksilla tuotettu tieto toimii perustana paitsi yritystoiminnalle myös asejärjestelmien tulevalle kehittämiselle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset