AnttiJuhaniKasvio

Onko lännen Kiina-strategia oikea?

Länsimaat syyttävät Kiinaa yritysvakoilusta maan pyrkiessä nostamaan tuotantonsa teknologista tasoa. Huaweita boikotoidaan, koska Kiinan armeijan  ja turvallisuuspalvelun oletetaan pääsevän kiinni sen tekemien verkkolaitteiden kautta kulkevaan dataan. Yhdysvallat rajoittaa teknologian vientiä Kiinaan ja aikoo nostaa sieltä tuotujen tavaroiden tulleja. 

Epäilemättä Kiina on vakoillut ja kopioinut joskus hyvinkin röyhkeästi läntistä teknologiaa. Toisaalta kaikkialla muuallakin yritykset yrittävät pysyä perillä kilpailijoidensa tekemisistä. Amerikkalaiset turvallisuuspalvelut ovat puolestaan osanneet varsinkin vuoden 2001 terrori-iskun jälkeen puristaa tehokkaasti tietoja yrityksiltä, vaikkei niillä ole läheskään samankaltaista määräysvaltaa kuin kommunistisella puolueella on kiinalaisissa yrityksissä.

Viime aikoina Kiinalla ei ole enää ollut samanlaista kiinniottotarvetta kuin ennen, vaan monilla aloilla kiinalainen osaaminen on jo kutakuinkin samalla tasolla kuin lännessä. Jos jälkeenjääneisyyttä vielä esiintyy, sen umpeenkuromisen menettelytavat ovat muuttuneet aiempaa sofistikoidummiksi. Tämä kehitys tullee jatkumaan edelleen.

Tästä huolimatta Yhdysvallat aikoo ja ehkä hyvin onnistuukin jarruttamaan melko tehokkaasti Kiinan nousua maailman johtavaksi talousmahdiksi. Tietyillä aloilla – kuten kehittyneimpien mikroprosessorien valmistuksessa - Kiinan arvioidaan tarvitsevan vielä ainakin kymmenen vuotta kuroakseen umpeen johtavien länsimaisten valmistajien etumatkan. Siten rajoittamalla avainkomponenttien vientiä Kiinaan Yhdysvalloilla on mahdollisuus vaikeuttaa merkittävästi kiinalaisten yritysten toimintaa.

Yhdysvaltojen painostustoimet osuvat lisäksi aikaan, jolloin Kiinan johto ei voi enää juurikaan kasvattaa velanottoa talouskasvun vauhdittamiseksi. Kiinan väestörakenteen kehitys on muuttunut kasvua edistävästä sitä jarruttavaksi, eikä kommunistisen puolueen rooli palkkavaatimusten hillitsijänä ja kaikkea valvovana ajatuspoliisina tarjoa hyviä edellytyksiä kulutus- ja innovaatiovetoiseen kasvuun siirtymiselle.  Vaikeusastetta lisää resurssi- ja ympäristörajoitteiden nopea kiristyminen.

Mutta tekeekö Yhdysvallat Kiina-politiikallaan karhunpalveluksen itselleen ja muille länsimaille?

Taloudellisen yhteistyön vaikeutuminen ja kaupan väheneminen länsimaiden ja Kiinan välillä haittaa ilman muuta merkittävästi talouskehitystä myös länsimaissa, ja koko maailmantalous voi ajautua pian uuteen taantumaan.

Oleellisempaa kuitenkin on se, että painostustoimillaan länsi pakottaa kiinalaiset yritykset hankkimaan nopeutetulla aikataululla niiltä vielä puuttuvat teknologiset valmiudet. Kun maan työvoimaresurssit niukentuvat samaan aikaan, Kiina voi myös onnistua siirtymään ennen länsimaita uudentyyppiseen työstä riippumattoman kasvun aikaan. Toisin sanoen talouteen, jonka dynamiikka perustuu enemmän osaamisella tuotettuun arvonlisäykseen kuin työnteon volyymin kasvattamiseen.

Itse epäilen, kykeneekö Kiina ukkoutuvan kommunistijohtonsa alaisuudessa suorittamaan tuollaisen tiikerinloikan. Toisaalta Kiina on osoittanut kykynsä isoihin yllätyksiin ennenkin. Siksi länsimaiden ei ehkä kannata ajaa Kiinaa ehdoin tahdoin moiseen kokeiluun. Parempi vaihtoehto olisi tasavertainen kestävään kasvuun tähtäävä yhteistyö, jossa länsi ja Kiina voisivat oppia toisiltaan ja joka tukisi Kiinan kehitystä nykyistä liberaalimpaan ja moniarvoisempaan suuntaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Suuresta Kiinan ihmismäärästä löytyy myös aivokapasiteettia vaikka USAlla on merkittävästi aivokapasiteettia tulossa muusta maailmasta.
Aivojen kamppailu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

USA on palannut 1600-1700-lukujen merkantilistiseen ajattelutapaan Trumpin johdolla. Merkantilismia seurannut liberalistinen oppisuunta maailmantaloudessahan tarkoitti sitä, että luovuttiin ajatuksesta, jonka mukaan omia kauppaetuja tulisi valvoa muuta maailmaa vastaan, ja sen sijaan tulee nauttia siitä, että jokainen alue globaalissa taloudessa kukoistaa samanaikaisesti omien vahvuuksiensa kautta. Sille annettiin nimitys "komparatiiviset edut".

Vaikka uudet teknologiset innovaatiot tästä eteenpäin keksittäisiin pääasiassa Kiinassa ja kiinalaiset yhtiöt olisivat niitä maailmalla markkinoimassa, niin ei sellaistakaan tilannetta ole syytä kavahtaa. Ne tuotteet tulevat kuluttajille tarjolle. Menekki on kiinalaistenkin yhtiöiden etu. Ei niiden etu suinkaan ole se, että länsimaiset kuluttajat näivetettäisiin omalla talousylivoimalla kurjuuteen.

Kiinalaiset ovat dokumentoidusti älykästä ja kekseliästä kansaa ja varsin nopeita tuottamaan luovia ratkaisuja. Vaikka blogissa uumoiltiinkin vanhan kommunistipuolueen hallinnon hidastavan kulutuskysynnän kehittymistä tai luovuutta, niin itse en usko sillä juurikaan olevan vaikutusta Kiinan kohdalla. Kiinan talouskasvu on hidastunut, mutta nimenomaan kulutuskysynnän puolella se jatkuu vankkana.

Ja innovaatioden kohdalla puolestaan panostus tapahtuu yksittäisissä kiinalaisissa yhtiöissä, jotka ovat pörssiyhtiöitä tai pienemmän yksityisen omistajaryppään hallussa olevia. Ei niitä valtio suinkaan ole suitsemassa tai usuttamassa.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Kiinan talous on jo nyt ostovoimakorjattuna suurempi kuin USA:n talous. Lisäksi kiinalaiset tutkijat julkaisevat enemmän luonnontieteen ja tekniikan alojen tieteellistä tutkimusta kuin USA:n kollegansa.

Mikäli mitään yllättävää ei tapahdu, niin Kiina todennäköisesti ottaa kiinni USA:n teknistieteellisen etumatkan hyvin nopeasti. Joillain erityisaloilla Kiinalla jo on selkeä etumatka.

Kamppailussa on kyse siitä kumpi supervalta on maailman johtava toimija vuosikymmenien päästä. Kilpailutilanne on USA:n kannalta paljon vakavampi kuin aikoinaan teknisesti ja taloudellisesti jälkeenjääneen Neuvostoblokin kanssa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Tietyillä aloilla – kuten kehittyneimpien mikroprosessorien valmistuksessa."

Eikös Intelillä ja AMD:lla ole tehtaat Kiinassa tai valtioissa, joilla on läheiset suhteet Kiinaan?

Länsimaat ovat suorastaan lahjoittaneet innovaatioitaan kiinalaisille siirtäessään innolla tuotantoaan sinne.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kosonen, mistä paperi ja ruuti olivatkaan kotoisin?

Liukuhihnaa ei kehittänyt Henry Ford, sitä käytettiin Kiinan posliiniteollisuudessa satoja vuosia ennen kuin herra Ford edes syntyi.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Miten paperi, ruuti ja liukuhihna liittyvät mikroprosessorien valmistamiseen?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kehittyneimmät prosessorit - joissa miniatyrisointi on viety äärimmilleen - ovat teknisesti äärimmäisen vaikeita valmistaa. Vaikka Kiinan hallitus on panostanut paljon alan osaamisen kehittämiseen, yleisen arvion mukaan kiinalaisilta yrityksiltä menee vielä ainakin kymmenen vuotta alan johtavien länsimaisten yritysten nykyisen etumatkan kiinnikuromiseen.

Konkreettisena esimerkkinä tästä on ZTE, joka viime vuonna olisi ehkä kaatunut USA:n julistamien vientirajoitusten seurauksena, ellei Trumpin hallinto olisi sittenkin - onneksi - päätynyt hiukan lievittämään politiikkaansa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset