AnttiJuhaniKasvio

Nouseeko Intian valtameri maailmantalouden uudeksi painopistealueeksi?

  • Työikäisten määrä (milj.) maailman suuralueilla vuosina 2020 ja 2050
    Työikäisten määrä (milj.) maailman suuralueilla vuosina 2020 ja 2050

Maailmantalouden kehitysnäköaloja näyttää sävyttävän nykyisin  ennen kaikkea Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kamppailu johtoasemasta. Yhdysvallat on markkinahintaisin luvuin ja henkeä kohti laskettuna tarkasteltuna edelleen selkeästi johtoasemassa, mutta Kiinan kasvu on ollut todella nopeaa. Lisäksi Kiina on nostanut vauhdilla myös tuotantonsa teknologista tasoa ja lisännyt läsnäoloaan muualla maailmassa.

Jatkossa Kiinan kasvuvauhdin on pakko hidastua melko selvästi etenkin työikäisen väestön vähenemisen, ympäristöongelmien syvenemisen ja USA:n kanssa syttyneen kauppasodan seurauksena. Maan autoritaarinen hallintojärjestelmä ei tarjoa kunnon edellytyksiä innovaatiovetoiseen kasvuun siirtymiselle. Myös Yhdysvaltojen talouskehitys tulee kärsimään kauppasodasta ja maahanmuuton rajoituksista.

Silti vallitsevana odotuksena on, että nimenomaan USA ja Kiina – todennäköisesti ennen pitkää järjestystä vaihtaen – hallitsevat maailmantalouden kehitystä vielä pitkään tulevina vuosikymmeninäkin. Euroopan ja Japanin osuus maailmantaloudesta supistuu niiden väestön ikääntyessä ja hallitusten hillitessä muualta tulevaa muuttoliikettä. Joissakin kehittyvissä talouksissa päästään kyllä aika ajoin korkeisiin kasvulukuihin, mutta lähtötasojen alhaisuuden vuoksi niiden ominaispaino maailmantaloudessa jää vielä pitkään vähäiseksi. Lisäksi useat köyhät maat joutuvat kärsimään luonnonvarojen niukentumisesta, elinympäristöjen tuhoutumisesta ja yhteiskunnallisista levottomuuksista niin, että niiden väestön valtaosa ei ehkä koskaan pääse nauttimaan modernin elämän tavanomaisina pidetyistä mukavuuksista.

USA:n ja Kiinan dominanssin seurauksena maailmantalouden painopisteen voitaisiin siten olettaa asettuvan jatkossa vielä nykyistä selvemmin Tyynen meren alueelle. Jonkinmoisia odotuksia voidaan kohdistaa myös Aasiasta Eurooppaan suuntautuviin uusiin pohjoisiin merireitteihin ja Pohjoisen jäämeren alueelta löytyvien luonnonvarojen tulevaan hyödyntämiseen.

Todennäköisempää kuitenkin on maailmantalouden painopisteen suuntautuminen hitaasti mutta vääjäämättä Tyynen meren sijasta tähän saakka vähälle huomiolle jääneelle Intian valtameren alueelle. Näin tapahtuu ennen kaikkea demografisista syistä. Valtaosa maailman uusista työvoimaresursseista tulee sijoittumaan Intian valtameren läheisyyteen. Kasvu on erityisen voimakasta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä YK:n väestöviranomaiset ennakoivat työikäisen väestön määrän lisääntyvän vuosina 2020-2050 noin 750 miljoonalla. Etelä- ja keski-Aasiassa työikäisten määrän kasvuksi ennakoidaan saman ajan kuluessa runsaat 350 miljoonaa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä vajaat 180 miljoonaa ja Kaakkois-Aasian ja Oseanian alueellakin noin 70 miljoonaa. Samaan aikaan työikäisen väestön määrä kääntyy selvään laskuun Itä-Aasiassa ja Euroopassa (kokonaiskuvan hahmottamiseksi olen merkinnyt liitekuviona olevaan karttaan YK:n ennusteet 15-64 vuotiaan väestön määristä vuosina 2020 ja 2050 maailman eri suuralueilla Pohjois-Amerikasta sekä Latinalaisesta Amerikasta ja Karibian meren alueelta aina Kaakkois-Aasiaan ja Oseaniaan saakka).

Tämän kehityksen seurauksena vaurastuvat Kiina ja muut itä-Aasian maat tulevat sijoittamaan kasvavan määrän yritystensä liiketoiminnoista runsailla työvoimaresursseilla varustettuihin kasvukeskuksiin Intian valtameren ympäristössä. Kasvun piristyminen joissakin alueen osissa vauhdittaa kehitystä myös muissa alueen osissa, kun taas niin Pohjois-Amerikka kuin isot osat läntistä Eurooppaa jäävät nykyistä syrjäisempään asemaan. Tämä hidastaa niiden talouskehitystä edelleen siitä vaatimattomasta vauhdista, johon näillä alueilla käytettävissä olevat inhimilliset voimavarat voisivat muutoin tarjota edellytykset.

Se tietysti joudutaan ottamaan huomioon, että Intian valtameren ympäristöön sijoittuvat maat joutuvat ratkomaan taloudellisten kasvupaineiden mukana valtavia resurssi- ja ympäristöongelmia. Nämä maat tulevat tarvitsemaan kasvavan osan niistä luonnonvaroista, joita löytyy esimerkiksi Amerikan mantereelta, Euraasiasta, Oseaniasta ja maailman valtameristä. Samaan aikaan suurten alueiden muuttuminen elinkelvottomiksi pakottaa valtaviin ja osin myös kansalliset rajat ylittäviin väestösiirtoihin. Näihin haasteisiin ei välttämättä kyetä vastaamaan kovin rauhanomaisesti

Joka tapauksessa kaikki se tieto, jota Suomen kaltaisissa pohjoisissa maissa kyetään tuottamaan globaalikehityksen ongelmien kestäväksi ratkaisemiseksi, tulee olemaan enemmän kuin kullan arvoista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Noo taitaa käydä sillai, että Kiinasta tulee johtava talousjätti, koska väestö aina luo uutta informaatiota ja Kiinassahan sitä väestöä riittää. Onhan Kiina alkanut metsittämään hiekka-autiomaitakin hyvin jne...

Kyllä Kiina tulee ympäristöjutuissakin edistymään

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiinan talouskehityksen edellytyksissä on tapahtumassa dramaattinen muutos.
Työikäisen väestön määrä kasvoi Kiinassa miltei kaksinkertaiseksi - 99 prosenttia - vuosien 1975 ja 2015 välisenä aikana. Lisäksi maaseudulta virtasi itärannikon kaupunkeihin valtavasti väkeä aiempaa paljon tuottavampiin tehtäviin. Tämä auttoi Kiinan talouden neljäksi vuosikymmeneksi lähes kymmenen prosentin vuotuiseen kasvuun.

Nyt työikäisten määrä Kiinassa on kääntynyt laskuun, ja vuoteen 2050 mennessä heidän määränsä ennakoidaan vähenevän yli viidenneksellä vuoden 2015 tasoon verrattuna. Maaseudultakaan ei löydy enää samanlaisia reservejä kuin ennen; sen sijaan monet parhaat voimavaransa jo kuluttaneet siirtotyöläiset ovat palaamassa takaisin maaseudulle.

Saharan eteläpuolinen Afrikka on tällä hetkellä työvoimaresurssien puolesta hyvin samankaltaisessa tilanteessa kuin Kiina oli puolisen vuosisataa sitten. Kiinalaisella pääomalla on jo nyt keskeinen rooli näiden voimavarojen mobilisoinnissa – niin kuin läntisellä pääomalla oli Kiinan talouskasvun liikkellelähtövaiheessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset