AnttiJuhaniKasvio

Pukit kaalimaan vartijoina Buenos Airesissa

G20-maiden johtajat pitivät huippukokouksensa viime viikon lopulla Buenos Airesissa. Yhteispotrettien, Donald Trumpin ja Xi Jin-pingin tapaamisen sekä Vladimir Putinin ja Mohammed bin Salmanin kaverillisen kättelyn ohella kokouksessa puhuttiin myös asioista ja neuvoteltiin yhteinen julkilausuma (ks. linkki). Maailman tulevaisuudesta huolestuneille kokous ei tuonut juurikaan lohtua, eikä parempaa ehkä ole odotettavissa tuolta joukolta lähitulevaisuudessakaan.

 Ryhmän potentiaalinen merkitys

Ihmiskunnalla on tuskin koskaan ollut niin paljon kiireellisiä yhteisiä tehtäviä hoidettavanaan kuin juuri nyt. Ilmastonmuutos pitäisi saada hallintaan ja luonnon monimuotoisuudesta pitäisi pelastaa se mikä on vielä pelastettavissa. Maailmanlaajuiselle eriarvoisuuden syvenemiselle, uuden ydin- ja muun asevarustelukierteen käynnistymiselle, laajentumishaluisten valtioiden röyhkeälle voimapolitiikalle ja päivittäin lisää uhreja vaativille kriisialueille pitäisi tehdä jotakin. Kauppa- ja muiden sotien uhat pitäisi kyetä torjumaan, ja myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia pitäisi kyetä puolustamaan.

YK ja sen eri toimielimet on aikanaan perustettu tämänkaltaisten ihmiskunnan yhteisten ongelmien hallintaa varten, mutta varsinkin suurvallat ovat tarkoituksellisesti pitäneet tuon koneiston heikkona voidakseen säilyttää itsellään mahdollisimman suuren liikkumavaran. Surullisimmin tämä näkyy YK:n turvallisuusneuvoston toiminnan lähes täydellisenä halvaantumisena pysyvien jäsenmaiden surutta käyttämien vetojen vuoksi.

Näissä oloissa maailman suurimpien talouksien muodostamalle G20-ryhmälle on muodostunut potentiaalisesti tärkeä rooli ihmiskunnan yhteisen tahdon muodostajana. Ovathan siinä mukana johtavien länsimaiden ohella muun muassa Kiina, Intia, Brasilia, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Indonesia. Vaikka maita on vain kaksikymmentä, ne edustavat yhteenlaskettuina noin 85 prosenttia maailman kokonaistuotannosta ja kahta kolmannesta maailman väestöstä, ja mukana on edustus kaikista maanosista.

Kahdenkymmenen valtiojohtajan joukkoon on ryhmän vajaan kaksikymmenvuotisen olemassaolon aikana mahtunut alusta saakka monenlaista väkeä. Valtaosaltaan he ovat kuitenkin olleet demokratian, sääntöperustaisen maailmanjärjestyksen ja vapaan kaupan puolustajia. Myös joukossa olevat yksinvaltiaat ovat enimmäkseen taipuneet teeskentelemään edes jonkinasteista poliittista korrektisuutta yhteisiä julkilausumia laadittaessa. Siksi julkilausumat ovat asettuneet puolustamaan ainakin retorisella tasolla demokratiaa, vapaakauppaa, sääntöperustaista valtioiden välistä kanssakäymistä, kestävää kehitystä sekä vastuullista suhtautumista maailmanlaajuisten sosiaalisen ja ekologisen kehityksen ongelmien ratkaisupyrkimyksiin.

Ryhmän profiilin muuttuminen

Viime aikoina tilanne on alkanut kuitenkin muuttua. Keskeisin tekijä on ollut Donald Trumpin asettuminen häikäilemättömän voimapolitiikan ja kauppapoliittisen protektionismin kannattajaksi sekä hänen lähes totaalisen välinpitämätön suhtautumisensa demokratiaan, ihmisoikeuksiin sekä maailman sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin. Mutta joukossa ovat myös sellaiset autokraatit kuin Xi Jin-ping, Vladimir Putin, Recep Tayib Erdogan, Mohammed bin Salman sekä jatkossa myös Trumpia fanittava Jair Bolsonaro. Kun edistyksellisemmistä valtiojohtajista esimerkiksi Emmanuel Macron ja Angela Merkel ovat lisääntyvien paineiden kohteina kotimaissaan, G20-huippukokousten ilmapiiri on muuttunut ja muuttunee edelleen jatkossakin.

Tämä näkyy myös Buenos Airesissa pidetyn huippukokouksen päätteeksi julkistetussa yhteisessä julkilausumassa, jonka aikaansaaminen ylipäätään oli viimeiseen asti epävarmaa. Asiakirjassa ei puhuta mitään demokratiasta ja ihmisoikeuksista eikä se ota myöskään selkeästi kantaa vapaan kaupan puolesta. Vaikka muut maat Yhdysvaltoja lukuunottamatta vahvistivat sitoumuksensa Pariisin ilmastokokouksen tavoitteisiin, ne painottivat kunkin maan oikeutta valita itse omat etenemistiensä ja samanaikaista pyrkimystä talouskasvun vauhdittamiseen. Mahdollisimman nopean hiilestä luopumisen sijasta G20-maat haluavat hyväksyä kaikkien energialähteiden ja teknologioiden mukanaolon tulevaisuuden energiahuollossa.

Virallisesti kokouksen pääteemoina olivat työn tulevaisuus, kehitystä tukevien infrastruktuurien rakentaminen, kestävä ruokatalous ja sukupuolten tasa-arvo. Kiistatta tärkeitä asioita, jotka eivät kylläkään ylittäneet medioiden huomiokynnystä ja joista kokous ei saanut vanhojen suunnitelmien vahvistamisen ja normaalin julkilausumaretoriikan lisäksi aikaan uusia konkreettisia suunnitelmia tai rahallisia sitoumuksia, joilla olisi oikeasti merkitystä näiden asioiden maailmanlaajuisen edistämisen kannalta.

Jatkosta

Maailman akuutit ongelmat eivät odota, vaan jatkavat syvenemistään kiihtyvällä vauhdilla siihen saakka, kunnes ihmiskunta löytää jonkin foorumin kehittämään riittävän tehokkaita yhteisiä keinoja niiden hallitsemiseksi. Pahoin pelkään, ettei ainakaan kahden vuoden kuluttua Saudi-Arabiassa pidettäväksi sovittu G20 -huippukokous tule muodostumaan sellaiseksi. Vuoden päästä kokoonnutaan Japanissa, missä isännät ehkä pyrkivät säilyttämään edes joitakin tuon ryhmän edistyksellisistä piirteistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Linkolan mukaan demokratia on kuoleman uskonto. Kiina pani väestönkasvun kuriin, Intiaan syntyy 20 miljoonaa köyhää lisää vuodessa.

Demokratiassa ei voida tehdä kovia päätöksiä. Kuka Suomessa on valmis luopumaan mistään?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Ehkä Linkolan, useimmat meistä sentään ajattelevat toisin.

Kiinan äärimmäisen sydämetön väestöpolitiikka on kääntynyt maan vallanpitäjien tavoitteita vastaan, ja nyt he olisivat kovin iloisia vähän korkeammista syntyvyysluvuista.

Demokratia on edellytys kehityspolulle, jossa maapallon väestökehitys ohjautuu kestäville urille ihan ihmisten omien valintojen tuloksena.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Onko sitten parempi,että 20 miljoonaa köyhää tulee vuodessa lisää, eikö se ole sydämetöntä? Kiina on tuntenut vastuunsa ihmiskuntaa kohtaa, kiitos heille.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #3

Kiinan johdon politiikassa ei kyllä ole ollut hitustakaan vastuullisuutta ihmiskuntaa kohtaan. He ovat ajatelleet ihan vain omaa etuaan - vaikka liian lyhytnäköisesti, kuten he nyt ovat joutuneet huomaamaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #4

Paljon enemmän, kuin USA:n politiikassa. Puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä, miksi uskot dummokratiaan?

Onko muuten tullut luettua Jefremovin Andromedan tähtisumu?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset