AnttiJuhaniKasvio

Onko länsi epäonnistunut Venäjä-strategiassaan?

Financial Times on julkaissut laajan artikkelin Venäjästä. Sen keskeinen viesti on, että länsimaiden Venäjää vastaan suuntaamat sanktiot eivät toimi (ks. linkki).

Kirjoitus perustelee tulkintaa sillä, että USA:n vastustuksesta huolimatta Venäjä on saanut esimerkiksi it-ohjuksiaan hyvin kaupaksi useisiin maihin. Kiinaan on jo lähetetty ensimmäiset toimitukset, Turkki ja Intia ovat sopineet omista kaupoistaan ja Saudi-Arabia, Qatar ja Irak ovat seuraavina jonossa.

Monet läntiset energia-alan yritykset – kuten brittiläinen BP ja ranskalainen Total – kehittävät niinikään sanktioista välittämättä aktiivisesti Venäjän liiketoimintojaan. Saksa tukee Nordstream 2 -kaasuputken rakentamista ja Italian vaikutusvaltaisin poliitikko Matteo Salvini kannustaa maansa yrityksiä luomaan kontakteja venäläisten kanssa.

Venäjän tehokkaasta poliittisesta eristämisestä on vaikea puhua silloin, kun Vladimir Putinilla on hyvät henkilökohtaiset suhteet esimerkiksi Kiinan Xi Jin-Pingin, Intian Narendra Modin, Egyptin Abdel Fattah al-Sisin, Israelin Benjamin Netanyahun, Turkin Recep Tayib Erdoganin ja Saudi-Arabian Mohammed bin Salmanin kanssa. Donald Trumpkin olisi mielellään paljon nykyistä enemmän yhteyksissä ihailemansa Putinin kanssa, elleivät hänen Venäjä-yhteyksiinsä kohdistuvat tutkinnat sekä USA:n ja Venäjän perinteinen ulko-ja turvallisuuspoliittinen vastakkainasettelu rajoittaisi hänen liikkumavapauttaan.

Trumpin noustua USA:n johtoon päävastuu läntisten arvojen puolustamisesta ja Venäjän paimentamisesta on jäänyt läntiselle Euroopalle. Eurooppalaisen politiikan vahvimpana tukipylväänä toiminut Angela Merkel on kuitenkin väistymässä. Samaan aikaan Putinille myönteinen oikeistopopulismi etenee niin, että ennen pitkää EU ei välttämättä enää saavuta riittävää yksimielisyyttä Venäjän toimien tuomitsemisesta, vaikka syytä olisikin.

Venäjällä on siten juuri nyt oiva mahdollisuus luikertaa irti siihen kohdistetuista painostustoimista joutumatta itse luopumaan juuri mistään. Kreml tulee varmasti jatkossakin sotkeutumaan läntisiin vaaleihin, jatkamaan vakoilua ja tietomurtoja, häiritsemään läntisten asevoimien liikkeitä, jahtaamaan vastustajiaan ulkomailla, vahvistamaan läsnäoloaan Ukrainassa, listimään Syyrian hirmuhallinnon viimeisiä vastustajia sekä uhkailemaan muita maita joukkotuhoaseillaan. Kreml tulee myös huolehtimaan siitä, että länsimaisen rahan virta Venäjälle ei siirrä päätösvaltaa ulkomaille, vaan viimekätinen oikeus kaikkeen maassa sijaitsevaan omaisuuteen säilyy jatkossakin Kremlin isännällä.

Venäjä on siten pystynyt lisäämään vaikutusvaltaansa huomattavasti enemmän kuin maalla oikeasti käytettävissä olevien resurssien perusteella voitaisiin olettaa. Tämä johtuu ennen kaikkea vastapuolen heikkoudesta. Silloin kun Yhdysvalloilla on ainutlaatuisen kehno presidentti eikä brexitin ja maahanmuuton pelästyttämä Eurooppakaan saa rivejään kuntoon, kansainväliselle pelikentälle syntyy tyhjiö, jonka Venäjä, Kiina ja muut toimijat kiiruhtavat oitis täyttämään.

Oman heikkouden aiheuttamat menetykset on hyvä tiedostaa amerikkalaisten valmistautuessa vuoden 2020 presidentinvaaleihin ja meidän eurooppalaisten valmistautuessa omiin vaaleihimme niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla. Nyt on kaikkien yhteisiin länsimaisiin arvoihin sitoutuneiden poliittisten voimien vastahyökkäyksen paikka. Jos sen toteuttamisessa epäonnistutaan, jäljelle voi jäädä aika vähän puolustettavaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vaikea olisi sanoa, että Eurooppa on onnistunut Venäjä-strategiassaan.
Eli vastaus on ei-muotoinen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mitä ne länsimaiset arvot sitten ovat? USA ei ole parlamentaarinen demokratia lainkaan. Siellä teloitetaan kehitysvammaisia ja mielisairaita. 18-vuotiaita tuomitaan elinkautiseen ilman armahdusmahdollisuutta, köyhä saa kuolla hoidon puutteeseen jne.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"Mä en jumaloi Amerikkaa" lauloi Pellekin. Ehkä tarkoitamme sivistyneellä länsimaalaisuudella tätä brittiläis-ranskalais-saksalais-romaanilais-pohjoismaalaista genreä.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Minä en osaa sanoa länsimaisista arvoista paljoakaan.
Minusta se olisi hyvää länsimaista/inhimillistä toimintaa että Venäjä pysyttelisi omien rajojensa sisäpuolella eikä pyrkisi valloittamaan naaupureitaan ja muutenkin eläisi siivosti.

Venäjä on kaksi kertaa ajanut minut evakkoon, yrittänyt saada minutkin hengiltä, toivottavasti ei kolmatta kertaa aja evakkoon.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

EU on ollut eliitin projekti eivätkä kansojen syvät rivit ole päässeet siihen mukaan, sillä EU:n ajamat teemat eivät ole koskettaneet Euroopan rahvasta. Tälle kiukaalle on ollut helppo heittää disinformaation löylyä ja kas, Eurooppa on hajoamassa.

En tiedä onnistuuko Venäjä hyödyntämään Euroopan hajaannusta ja palauttamaan edes osan Neuvostoliitosta, mutta yritystä tähän tulemme näkemään.

Tavallaan tragedian surkein juonne liittyy Puolan ja Unkarin tilanteeseen. Nämä maat tavallaan aukaisevat portit putinismin tulla.

Saa nähdä, millaisen soihtukulkueen saavat suomalaiset putinistit koottua itsenäisyyspäivänä. Valoa nämä soihdut Suomen tulevaisuuteen tuskin tuovat.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Noista Kasvion esimerkeistä huolimatta näen, että pakotteet tulevat vaikuttamaan pitkässä juoksussa. Ne tulevat todennäköisesti tiukkenemaan ehkä vielä marraskuun aikana USA:n kongressin toimesta. Kongressi ei välttämättä piittaa Trumpin mielipiteistä tässä asiassa. Edustajainhuoneessa enemmistö on nyt demokraateilla ja useimmat perinteiset republikaanit niin edustajainhuoneessa kuin senaatissa eivät voi sietää ajatusta, että venäläiset tulevat heidän silmilleen hyppimään.

1970-luvulta lähtien Neuvostoliitolta paljolti estettiin länsimaisen teknologian käyttö ja yhdessä maan yleisen paikalleen jämähtämisen ja sen taloudelle liian kalliin kilpavarustelun yhteisvaikutuksesta se hajosi osiin. Muutkaan kuin Paavo Väyrynen eivät silloin uskoneet sen tapahtuvan.

Samat merkit ovat ilmassa nytkin. Häikäilemättömyydellä ja ovelalla pelillä Putinin hallinto voi pelata aikaa, mutta pää tulee vielä vetävän käteen.

Suomelle on mielestäni hyvä, että kauppavaihtomme Venäjän kanssa tulee pysymään suhteellisen alhaisella tasolla (energiaa voisimme hankkia enemmän muualta, missä sitä on runsaasti tarjolla). Silloin Venäjän epävakaisuus, arvaamattomuus ja mahdolliset mullistukset eivät vaikuta talouteemme niin paljon kuin esim. 90-luvun alussa kävi.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Myös Financial Times olettaa pakotteiden kiristyvän edelleen, mutta ne kohdistuvat enemmän Putinin lähipiirissä oleviin henkilöihin kuin esimerkiksi energiatalouteen. Nykyisin on paljon yrityksiä ja maita, joihin pakotteet eivät tehoa tai jotka etsivät keinoja niiden kiertämiseen.

Paljon vaikeampi viimemainittujen onkin sitten kiertyä irti Kremlin mafian puristusotteesta sen jälkeen kun rahat on sidottu Venäjälle. Tästä on monilla läntisillä yrityksillä - suomalaisillakin - kitkeriä kokemuksia.

Nykyajan suuri paradoksi on se, miten taloudellisesti niinkin heikko maa kuin Venäjä pystyy vedättämään länsimaita niin tehokkaasti kuin nykyisin tapahtuu. Tomppelipresidentti USA:ssa on iso tekijä, mutta kyllä me eurooppalaisetkin osaamme töpeksiä ihan riittävästi.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Kiitos vastauksestasi, Antti. Venäjän hallinto pystyy tietysti aina höynäyttämään hyväuskoisia sijoittajia ja yhteistyökumppaneita, mutta kokonaisuutena sijoitukset ainakaan länsimaista Venäjälle eivät ole kovin suuria, juuri siksi koska jäljet pelottavat.

Taloudellinen kääpiö (ainakin todellisiin talousjätteihin verrattuna) Venäjä pystyy operoimaan kokoaan suurempana, häikäilemättömän, mm. Eurooppaa hajoittamaan pyrkivän ja pystyvän politiikkansa ansiosta. Pitkässä juoksussa uskon Venäjän kuitenkin jäävän tässä tappiolle, investointien ja kehittyneen teknologian puute tulee kuristamaan sitä tulevaisuudessa. Kiina tulee toki investoimaan ja toimittamaan teknologiaa, mutta omaksi hyödykseen. Se tulee ulosmittaamaan (taloudellisessa mielessä) Venäjältä kaiken investoimansa itselleen. Kiinalaiset, jos ketkä, eivät ole hyväntekijöitä.

Kun pakotteet aikoinaan aloitettiin, niin Venäjän johto naureskeli niille. Sen jälkeen uusien pakotteiden myötä, suhtautuminen on vaihtunut marttyyrimaiseksi valittamiseksi ja tyhjien uhkausten latelemiseksi.

Kongressi määrää viime kädessä Yhdysvaltain suhtautumisen pakotteisiin, ei Trump. Maa ja maailma selviää kyllä Trumpin seuraavista kahdesta tai kuudesta vuodesta. Sen jälkeen historioitsijoilla on vuosikymmeniksi pohdittavaa, miten moinen idiootti saattoi päätyä Yhdysvaltain presidentiksi :D

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Onko Länsi joskus onnistunut Venäjä-strategiassaan? Ehkä kerran ja silloinkin ehkä vahingossa: Reaganin bluffi tähtien sodasta meni läpi ’pahuuden valtakunnan’ viisivuotissuunnitelmiin saakka ja jai Neuvostoliiton pankrottiin.
Onnistui tai epäonnistui, Länsi on usein joutunut jälkiä siivoilemaan ja hätäpaikkailemaan.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Yhdysvaltojen johtama länsi on epäonnistunut jatkuvasti Venäjä-politiikassaan.

Ukrainan oikeiston ja uusnatsien vallankaappauksen jälkeen länsi tavoitteli Venäjän kaatamista järjestämällä raakaöljyn ja maakaasun hintaromahduksen. Ei onnistunut.

Öljyn ja kaasun jälkeen otettiin käyttöön laajat talouspakotteet. Ei onnistunut.

Nyt on otettu käyttöön sotilaallinen painostus ja hybridi-iskut, missä taistelukärkenä on Nato. Nuolet sojottavat lännestä itään, ja mukana sinnittelee pieni Suomi. Ei onnistu.

Suomen Pankki, Bofit, Viikkokatsaus 8.11.2018: "190 maan liiketoimintaympäristön helppoutta luotaavassa vertailussa Venäjä nousi viime vuoden 35. sijalta tämän vuoden 31. sijalle ja Kiina 78. sijalta 46. sijalle. Vertailussa arvioidaan muun muassa rajamenettelyjä, lupakäytäntöjä, sääntelyä, sopimusten pitävyyttä, verojenmaksua, luotonsaantia ja sähkönsaantia."

Vuonna 2012 Venäjä oli sijalla 120.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Venäjän Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa oli 31.10.2018 76 miljardia dollaria. Näiden rahastossa olleiden varojen lisäksi sinne kerrytetään öljyverotuloja öljyn hinnan pysyttyä 2018 budjettisäännön hintarajan (hieman yli 40 dollaria tynnyriltä) yläpuolella.

Tänä vuonna rahastoon siirrettiin öljyverotuloja ensimmäisen kerran kesäkuussa lähes 15 miljardia dollaria. Tämän vuoden tuloja siirretään rahastoon arvioiden mukaan vielä 35 miljardia dollaria. Näin pelkästään öljyverotulojen rahastointi on lähes yhtä suuri kuin Suomen valtion koko vuosibudjetti.

Suomen Pankki, Bofit, Viikkokatsaus Bofit 8.11.2018: "Tällä hetkellä rahaston koko on 5,1 % BKT:stä. Valtiovarainministeriön tämän hetkisten suunnitelmien mukaan rahaston kasvattamista jatketaan tulevina vuosina. Vuonna 2021 sen koko olisi jo 216 mrd. dollaria, mikä on 12 % BKT:stä. Näin suuria Venäjän vararahastot olivat viimeksi vuonna 2009. Hallitus haluaa käyttää hyväkseen korkean öljyn hinnan tuoman merkittävän lisäyksen verotuloihin myös kasvattamalla rahoituspuskureitaan.

Tänä vuonna myös keskuspankin valuuttavaranto on kasvanut hieman. Lokakuun lopussa varannon (ml. kulta) koko oli 461 mrd. dollaria, mikä on 6 % enemmän kuin viime vuoden lopussa. Varanto vastaa lähes kahden vuoden tavaratuontia, mikä on kansainvälisesti hyvin korkea arvo."

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Eivätkö kertomasi luvut Venäjän hyvinvointirahaston ja öljymarkkinoiden kehityksen välisistä yhteyksistä todista ennen kaikkea siitä, kuinka totaalisesti jättimäisen valtion talous pyörii nykyisin yksinomaan sen maaperästä porattavan ja ulkomaille rahdattavan öljyn varassa?

Asioiden suhteellistamiseksi: runsaan 140 miljoonan asukkaan Venäjän hyvinvointirahasto on 76 miljardia dollaria ja se saattaa öljyn hinnan pysyessä korkealla nousta yli pariin sataan miljardiin. Viiden ja puolen miljoonan asukkaan Suomen tärkein hyvinvointirahasto ovat työeläkerahastot, joissa on nykyisin varoja noin 225 miljardin dollarin arvosta.

Öljyvarojen perusteella Suomea parempi vertailukohta Venäjälle on Norja, jonka valtionrahaston pääoma on nykyisin noin 998 miljardia dollaria.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Erona Norjaan sekin, että Norja on sijoittanut öljytulojaan uusiutuvaan energiaan etenkin rakentamalla lisää vesivoimaloita.

https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Hydroelectr...

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Suomen Pankki, Bofit, Heidi Simula: "Öljy- ja kaasusektorin osuus Venäjän kokonaistuotannossa ei korjattujenkaan arvioiden valossa ole huomattavan suuri, vaan samaa luokkaa kuin esim. Norjassa. Sitä vastoin perinteisesti öljyvaltioina pidetyissä maissa, kuten Saudi-Arabiassa, öljy- ja kaasusektori vastaa puolesta kokonaistuotantoa."

Venäjän kansallinen hyvinvoinnin rahasto ja Suomen työeläkerahastot ovat aivan eri asioita.

Venäjän rahaston tulot kertyvät pääosin yhtiöiden maksamasta öljyverosta, Suomen rahastojen tulot työntekijöiden eläkemaksusta.

Venäjän rahaston pääomaa voidaan käyttää investointeihin, Suomen rahastojen sijoituskeinotteluun pörsseissä. Kun Venäjän rahasto menettää pääomaansa, se korvataan yhtiöiden öljyverolla. Kun Suomen rahastot menettävät pääomaansa, se korvataan valtion kassasta eli työntekijöiden maksamista veroista.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Öljyn ja kaasun strateginen merkitys Venäjän taloudessa on erittäin suuri. Tämä näkyy muun muassa siinä, miten tiiviisti ruplan arvo ja sen myötä koko maan taloudellinen ominaispaino seuraavat öljy- ja kaaasumarkkinoiden heilahteluja.

Venäjän kansallinen hyvinvointirahasto ja Suomen työeläkerahastot eivät ole aivan eri asioita. Hyvinvointirahasto on alun perin perustettu nimenomaan eläkkeiden turvaamista varten. Nykyisin sen tehtäviin kuuluu myös maailman energiamarkkinoiden vaihteluiden tasoittaminen sen jälkeen tuon tuota tarkoitusta varten perustetun erillisen rahaston varat hupenivat ja rahasto lopetettiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset