AnttiJuhaniKasvio

Kiinalainen jäävuori

1980-luvun alussa alkaneiden talousuudistusten jälkeen Kiinan talouskasvu on lipsahtanut vain kerran alle neljän prosentin; parhaimmillaan vuotuinen kasvu noussut yli viiteentoista prosenttiin. Kokonaisuudessaan Kiinan talous on kasvanut vajaassa neljässä vuosikymmenessä yli kolmikymmenkertaisesti. Vaikka kasvun ennustetaan lähivuosina hidastuvan hieman alle kuuteen prosenttiin, sekin riittää kasvattamaan merkittävästi Kiinan taloudellista ominaispainoa vanhoihin teollisuusmaihin verrattuna.

Käytännön näytöt ovat vakuuttaneet muun maailman siitä, että korruptiosta, itsevaltaisista menetelmistä ja ihmisoikeusloukkauksista huolimatta Kiinan kommunistit osaavat johtaa taloutta. Tämä koskee myös niitä haasteita, joita Donald Trumpin julistama kauppasota on nyt synnyttänyt. Trump itse uhoaa helpolla voitolla, mutta moni odottaa Kiinan todennäköisemmin karsivan hänen toimiensa seurauksena nopeutetussa tahdissa viimeisetkin teknologiset riippuvuutensa Yhdysvalloista.

En usko olevani ainoa, joka toivoo Trumpin saavan nenilleen vailla järjen häivää ja puhtaasti opportunistisista syistä aloitetussa kauppasodassa. Toive ei kuitenkaan oikeuta vaientamaan epäilyksiä, joita voidaan kohdistaa Kiinan johdon kykyyn johtaa maan taloutta tästä eteenpäin.

Yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on noussut aiemman menestystarinan muuttuminen tulevia valintoja sitovaksi pakkopaidaksi. Kiinalaiset ovat tottuneet odottamaan tulojensa kasvavan selvästi joka vuosi, ja siihen on toki tarvettakin edelleen köyhästi elävien ihmisten suuren määrän vuoksi. Maan johto pelkää levottomuuksia ja oman asemansa vaarantuvan, jos kasvuodotukset jäävät toteutumatta. Siksi kasvu on saatava pysymään riittävän korkealla tasolla jatkossakin hinnalla millä hyvänsä. Samalla kaikki orastavat tyytymättömyyden ilmaukset pyritään tukahduttamaan alkuunsa. Ulkosuhteissakin on pakko ylläpitää kuvaa Kiinan suuruudesta niin, etteivät kiinalaiset missään vaiheessa pääse kokemaan tulleensa nöyryytetyiksi johdon liiallinen pehmeyden vuoksi.

Maan talouskasvua ei ole kuitenkaan helppo ylläpitää aikana, jolloin vienti Yhdysvaltoihin takkuaa ja myös yhteistyössä monien kehittyvien maiden kanssa on noussut esiin erilaisia vaikeuksia. Vaikeita kompromisseja joudutaan tekemään ympäristöongelmien hillinnän ja paljon päästöjä tuottavan teollisuuden korkean tuotantotason ylläpitämisen tarpeiden välillä. Saatavilla olevan työvoiman määräkään ei kasva entiseen tapaan työikäisen väestön määrän käännyttyä laskuun ja maaseudulta löytyvien reservien ehtyessä.

Viime aikoina yritykset ja aluehallinnot ovat pyrkineet kasvutavoitteisiinsa lisääntyvän velanoton turvin. Myös kotitalouksien velkaantuminen on ollut nopeaa. Lainoja on otettu paljon myös normaalin pankkijärjestelmän ulkopuolelta eivätkä kaikki velat välttämättä näy esimerkiksi aluehallintojen taseissa. Siksi esimerkiksi Standard & Poors on äskettäin varoittanut maata sen edessä lipuvasta titanicmaisilla luottoriskeillä rasitetusta velkajäävuoresta.

Kiinan johto tietää asetelmaan sisältyvät uhat, ja se vastaa niihin kasvattamalla poliittista repressiota entisestään. Käytännössä tämä on johtanut sisäisen turvallisuuden menojen huikeaan kasvuun. Ilmapiirin tukahduttaminen vaikeuttaa kuitenkin talouden resurssien suuntaamista uusille korkeatuottoisille elinkeinoaloille, jotka kykenevät kukoistamaan vain maan avautuessa ulospäin ja ihmisten päästessä ilmaisemaan itseään vapaasti ilman pelkoa.

Kiinalla on siten isoja valintoja edessään maan siirtyessä Xi Jin-pingin jälkeiseen aikaan. Valinnat tuskin toteutuvat kivutta, ja turbulenssit tulevat todennäköisesti näkymään rajuina myös maan taloudessa. Toivottavasti Valkoinen talo ei ole enää tuossa vaiheessa pahentamassa tilannetta tarpeettomasti omilla vihamielisillä toimillaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Mitä enemmän seuraa politiikka ja valtioiden ja valtaapitävien toimintaa, sitä pessimistisemmäksi sitä tulee. Näiden vallanhaluisten ja raha-ahneiden toimestako maapallon luonto pelastetaan?

Kulutuksen jatkuva kasvu ei tiedä hyvää ihmiskunnalle - meillä Suomessakaan päättäjät eivät puhu kulutuksen ongelmallisuudesta mitään. Jauhetaan energian muodoista, ei energian tarpeen vähentämisestä. Mitä enemmän kuluttaa, sitä enemmän energiaa tarvitaan. Kiinankin luonto on enemmän tai vähemmän myrkytetty. Ihmiset heittävät kaikkea mahdollista luontoon ja vesistöihin ja teollisuus syytää myrkyt sinne tänne. Jossain vaiheessa katastrofi on käsillä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Koska Kiina törmää siihen länsimaiden mielissään rakentamaan jäävuoreen? Vasta kun Xi Jinpingin valta päättyy (sillehän ei päivämäärää tiedä kukaan)?

Kuulin ensimmäistä kertaa Kiinan tulevasta tuhosta vuonna 1996 muuttaessani sinne ensimmäistä kertaa. Tuhon ja surkeuden ennustaminen on jatkunut tuosta päivästä lukien. Asumisvuosia on tullut kahdeksantoista täyteen, mutta yhden käden sormilla saa laskea asiantuntevat jutut Kiinaa koskien tuolta ajalta. Ei lännessä Kiinaa tunneta, sen näki selvästi Xin jatkokaudesta päätettäessä. Hallintojärjestelmää ei näytä ymmärtävän länsimaissa kukaan, puhumattakaan kiinalaisesta meritokratiasta.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Velkavuori taitaa olla tällä kertaa ihan yhtä todellinen kuin ylisuurien velkojen kanssa painiskelevilla yleensäkin. Velka ei häivy mihinkään, vaikka sen olemassaolon kuinka yrittäisi unohtaa.

Olen kyllä kiitollinen kaikesta sellaisesta lisäymmärryksestä, jota vain maasta kunnolla omakohtaista kokemusta hankkineilla voi olla tarjottavanaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksi suurimmista virhearvioinneista länsimaissa liittyy "tukahdutettuun demokratiaan". Monet itseään poliittisina asiantuntijoinakin pitävät ovat antaneet ymmärtää, että itsevaltainen yhden puolueen hallinto ei voi jatkua ja että paineet demokratiakehitykselle käyvät liian suuriksi, joten sillä saralla on odotettavissa suuria uudistuksia tai sitten mellakoita. Tässä yhteydessä viitataan usein pidätettyihin toisinajattelijoihin, joita länsimaissa on nostettu esiin korkeaprofiilisesti.

Kuten sinäkin tiedät tällainen kuva Kiinasta on aika kaukana todellisuudesta. Kansa kritisoi kyllä yksittäisiä hallituksen päätöksiä eikä pelkää niin tehdä, mutta itse järjestelmää ei juuri kukaan halua muuttaa. Suuri köyhien maalaisten massa ei omaa poliittista valveutuneisuutta, kun varsinaista yhteiskuntapoliittista keskustelua ei edes käydä. Ja hyvin toimeentulevat kaupunkilaiset ennemminkin vieroksuvat ajatusta, että jonain päivänä ne suuret massat pääsisivät jollain tavoin osallisiksi päätöksenteosta. Niitä hyvin toimeentuleviahan on Kiinassa yhtä paljon kuin USA:ssa väestöä.

Kiinalaisille riittää hyvin se, että elintaso nousee jatkuvasti ja asiat arjen toimeentulossa paranevat.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Ihmisten tarve vaikuttaa omaan elämäänsä ja johtajiensa valintaan on aika universaali, vaikka kulttuuriset erot esimerkiksi omanlaisensa demokratiaperinteen omaksumiin länsimaihin verrattuna suuria olisivatkin.

Varmasti monille kiinalaisille riittäisi hyvin se, että elintaso nousisi ja asiat arjen toimeentulossa paranisivat. Nyt kuitenkin ihmiset lähtivät Shanghaissa kadulle vaatimaan hyvitystä ostamiensa asuntojen hintoihin sen jälkeen kun vielä myymättömien asuntojen hintoja oli menekin parantamiseksi alennettu selvästi.

Vastaavantyyppisiä ongelmia nousee esiin jatkossakin, ja KKP joutuu tekemään tosissaan töitä kansalaisten tyytymättömyyden ohjaamiseksi johonkin muuhun kuin itseensä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #5

Kiinassa tapahtuu paljon kansalaisliikehdintää vastaavanlaisissa asioissa. Niiden merkitys on yhtäläinen kuin meikäläisissäkin mielenosoituksissa milloin minkäkin asian puolesta. Länsimaissa helposti tulkitaan ne jonkinlaiseksi poliittisiksi kapinan poikasiksi, jota ne eivät suinkaan ole. Pikemminkin ne ovat osoitus siitä, jonka jo edellä totesin, että kansalaiset uskaltavat ottaa kantaa asioihin, kritisoida tehtyjä päätöksiä ja tuoda julki mielipiteensä. Tällaisten liikendintöjen pohjalta myös usein tapahtuu muutoksia jo tehtyihin päätöksiin, tosin useinmiten on kyse jotain paikallishallinnon päätösta koskevasta asiasta.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Olisi kiva kuulla tarkemmin kiinalaisesta järjestelmästä?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Millä tavoin organisaatio saa oikeutuksen olemassaololleen yhteisöltään? Unohdetaan Kiinan suhteen Weber ja Habermas.

Kiinassa niin valtion- kuin alemmilla hallinnon tasoilla legitimiteetti saavutetaan jatkuvilla kyselyillä kansalaisilta. Kommunistinen puolue on gallup-tyyppisten kyselyiden suurin kuluttaja.

Miten Kiinassa hallinnon edustajat ja valtionyritysten johto valitaan, edustuksellista demokratiaa siellä ei ole (”kylävaaleja” lukuun ottamatta)? Kiinassa valinnan suorittaa kommunistipuolueen johtama ”Administration Organisation, AO”, johon henkilö valikoituvat puhtaasti meriittien perusteella. Näin tapahtuu Kiinan ylintä johtoa myöten. AO:ssa on kolme tasoa.

Mitä sitten tulee johonkin ”demokratian kaipuuseen” varsinkaan sen länsimaisessa muodossa, niin lähinnähän kiinalaiset pitävät sitä vältettävänä. Huangpun alueen kommunistipäällikkö, jonka pöydässä istuin hänen tyttärensä häissä, näki Kiinan kehittyvän seuraavan neljännesvuosisadan aikana Singaporen kaltaiseksi. Ei singaporekaan ole kuin onnistunut muoto yhden puolueen diktatuuria.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Pulmana ylhäältäpäin johdetussa meritokratiassa on tietenkin se, että kerran valtaan nousseet miehet - tässä tapauksessa KKP:n ylin johto - arvioivat itse oman oikeutuksensa johtaa maata sen maailmankuvan mukaisesti, jonka he ovat aikanaan omaksuneet.

Sekä maailma että ihmisten arvot ja ajattelutavat kuitenkin muuttuvat koko ajan sukupolvien vaihtumisen myötä. Siksi kansalaisilla tulisi olla muitakin mahdollisuuksia johtonsa vaihtamiseen kuin väkivaltaiseen kumoukseen turvautumalla. Tämän mahdollisuuden soisi mielellään kiinalaisille ja singaporelaisillekin.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Jos viitsii oikeasti paneutua siihen, miten nopeasti Kiinan hallintojärjestelmä on mukautunut ja mukautuu uusiin haasteisiin, kannattaa aloittaa vaikkapa ystäväni Pasi Rutasen kirjoista, jotka käsittelevät luonnollisesti hänen suurlähettiläskautensa aikaisia tapahtumia vuosituhannen vaihteeseen.

Politbyroossa eikä pysyvässä komiteassa ole enää yhtään ns. ”Prinssiperillistä”. Kiinan hallinto on kaikkea muuta kuin vanhojen miesten muodostama monoliitti.

Koska Suomessa tehdään päätös toteuttaa markkinataloutta?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

”Oikeutus johtaa maata” pyritään varmistamaan juuri noilla erittäin kattavilla kyselyillä, jollaisia Suomessa ei esimerkiksi koskaan tehdä. Eivät ne ole tyyliä ”oletko tyytyväinen sohvasi väriin”.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #11

Myös Putinin Venäjällä tehdään kattavasti kyselyjä. Mutta kun meillä galluppien avulla halutaan saada tietoa siitä, ketkä kansalaiset haluavat jatkossa päästää johtamaan itseään, Kiinassa ja Venäjällä vallanpitäjät keräävät tietoa parhaista keinoista oman valtansa vahvistamiseksi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #12

Millä perusteella esität tuollaista? Sinusta siis tuntuu siltä, että kyselyt Kiinassa tehdään vain vallassa jo olevien vallan vahvistamiseksi? Oletko millään tavoin tutustunut siihen, millä tavoin hallinto on muuttunut Kiinassa vaikkapa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ja kuinka suuria muutoksia siellä on jouduttu tekemään? Ja millä frekvenssillä vallassaolijoita vaihdetaan? Ja kuinka joustava tuo järjestelmä itse asiassa on verrattuna esimerkiksi suomalaiseen?

Suomessa pidetään vaalit joka neljäs vuosi, ja tulee uusi hallitus. Se ajaa omia asioitaan seuraavat neljä vuotta ja sitten on taas vaalit, tulee uusi hallitus, joka ajaa omaa politiikkaansa seuraavat neljä vuotta, jne. Ihmisillä on illuusio siitä, että he saavat äänestämällä joitain muutoksia aikaan, mutta näinhän ei todellisuudessa tietenkään ole. Asioita ei suunnitella pitemmälle kuin vaalikautta varten.

Kiinassa suunnitellaan huomattavasti pitemmällä tähtäyksellä kuin länsimaissa, ja tuon suunnittelun hyödyt näkyvät. Taiwankin tulee liittymään Manner-Kiinaan, täysin rauhanomaisesti. Kyllähän se Kiinan keskushallinto on onnistunut aivan toisella tavalla kuin samaan pyrkivä Bryssel, joka ei ole onnistunut läheskään samassa mittakaavassa, eikä oikeastaan missään.. Kiinalaiset ovat ylpeitä Kiinasta ja sen saavutuksista, jotka ovat todella mittavat. En tunne yhtään eurooppalaista, joka olisi millään tavoin ylpeä EU:sta.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #13

Kyllä, oleellisimmat ja arkaluontoisimmat kyselyt tehdään Kiinassa vallassa jo olevien vallan vahvistamiseksi, eikä monien tuloksia muille jaetakaan.

Sekä Kiinassa että Singaporessa voimme nähdä monet puhtaaksiviljellyn meritokratian vahvuudet - asiat osataan ja kaikki toimii -, mutta samalla myös sen julmuuden, jolla kaikki häiriötekijäksi koettu siivotaan pois simistä. Auki jää myös kysymys niistä päämääristä, joita tehokkaaksi viritetyn yhteiskuntakoneen on määrä palvella.

Ehkä Weber pohdintoineen erilaisista rationaalisuuksista ja johtajuuksista kannattaisi sittenkin poimia hyllystä uudelleen luettavaksi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #14

”Kyllä, oleellisimmat ja arkaluontoisimmat kyselyt tehdään Kiinassa vallassa jo olevien vallan vahvistamiseksi, eikä monien tuloksia muille jaetakaan.”

Tämä jää sinun mielipiteeksesi ilman erittäin hyviä perusteluja, koska kokemukseni on aivan toinen.

Miksi länsityylistä demokratiaa pitäisi tyrkyttää sinne, missä sitä ei kaivata? Kukaan kiinalaisista sukulaisistani tai ystävistäni ei ole missään vaiheessa esittänyt minkäänlaista toivetta tuohon suuntaan. Demokratiaon ”vote and regret” useimmille, ja siitä puuttuu täysin pitkän aikavälin suunnittelu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #15

Minä en myöskään ole koskaan tavannut yhtään varsinaista kiinalaista poliittista "toisinajattelijaa" siellä viettämäni kymmenen vuoden aikana enkä sitä ennen tai jälkeen. Hyvin avoimesti ovat kuitenkin aina olleet valmiit keskustelemaan myös politiikasta. Mainittakoon, etten koskaan tavannut myöskään yhtään Maon ihailijaa.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #15

En kaipaa Kiinaan länsityylistä demokratiaa, pelkkä demokratia riittää ihan hyvin. Tarkoitan viimemainitulla sitä, että päätöksentekijät ovat vastuussa kansalaisille ja että kansalaiset voivat halutessaan vaihtaa päätöksentekijöitä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #17

Onko siis olemassa muunkinlaista kuin länsityylistä demokratiaa? Missä sitä noudatetaan, Afrikassako?

Asia ei ole noin yksinkertainen. Kyllä Kiinassakin päätöksentekijät ovat vastuussa kansalaisille, vaikka siellä ei vaaleja olekaan joka neljäs vuosi. Eivät vaalit millään tavoin vastuun laatua takaa, ne antavat vain lämpimän tunteen kansalaisille siitä, että ”äänestämällä voit vaikuttaa”. Neljä vuotta on onnettoman lyhyt aika tehdä mitään muuta kuin yrittää varmistaa kannatusta seuraaviin vaaleihin. Kiina ei kärsi tästä ongelmasta, vaan suunnitelmia voidaan tehdä huomattavasti pitemmälle.

Kannattaa ihan aidosti tutustua Kiinan nopeisiin muutoksiin parin viime vuosikymmenen aikana ja siihen, miten paljon hallinto on kyennyt uudistumaan tuossa ajassa. Tuomiopäivän julistajia löytyy Kiinan kohdalla tietysti Yhdysvalloista, mutta myös Ranskasta. Sitten löytyy niitä, joilla on kokemuksen kautta näitä realistisempi näkemys.

Palaan tuohon velka-asiaan: Kiinan pankkijärjestelmän ja talouden kokonaistuhoa on tosiaan odoteltu ja ennustettu niin kauan kuin muistan. Tosiasiassa Kiina pelasti Aasian talouskriisin viimeksikin, eikä mikään puhu sen puolesta, että konkurssi olisi ovella.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #17

Paikallishallinnossa Kiinassa on joitakin vuosia sitten alettu kokeilla tietynlaista kylädemokratiaa, jossa jokaisella kansalaisella on äänioikeus. Minulla ei ole tarkkaa kuvaa kuinka hyvin se on käytännössä onnistunut, mutta uskoisin, että pienemmillä paikkakunnilla on mennyt suhmuroinniksi.

Mitä tulee sitten Kiinan keskusvaltaan ja sen valintaan tai vaihtamiseen, niin tuo "kansan halu" olisi todella hankalasti mitattavissa tai sen halun perusteet voisivat olla varsin epävalideja ottaen huomioon kuinka suuresta väestömäärästä, maantieteellisestä alueesta ja segregoituneesta yhteiskuntarakenteesta on kyse.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #19

Vladimir Putin on juuri ratkaissut mittausongelman Venäjän osalta. Hän kertoi olevansa 146 samoinajattelevan venäläisen johdossa. Veikkaan presidentti Xin ajattelevan samaan tapaan kiinalaisista.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #20

Kannattako noin surkeilla tiedoilla ylipäätään kirjoittaa jotain Kiinasta, Kasvio?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset