AnttiJuhaniKasvio

Suomi, hallitus ja 1,5 astetta

IPCC:n tuoreen raportin mukaan ihmiskunnan on pahempien seurausten välttämiseksi pakko muuttaa nykyisiä toimintatapojaan niin, että ilmasto ei lämpene 1,5 astetta enempää. Tämä edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä 45 prosentilla vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Rikkaiden ja köyhien maiden erilaiset lähtötilanteet huomioon ottaen sopeutustoimien ei voida edellyttää etenevän samassa tahdissa kaikkialla. Suomen kaltaisten kehittyneiden maiden on supistettava hiilidioksidipäästöjään sekä edettävä kohti miinusmerkkistä hiilidioksiditasetta selvästi muuta maailmaa nopeammin. Muutoksen toteuttaminen edellyttää radikaaleja muutoksia ei vain energiataloudessamme, vaan myös siinä miten me tuotamme, kulutamme ja elämme.

Sipilän hallitus pitää Suomea edistyksellistä ilmastopolitiikkaa harjoittavana maana. Hallitus ylpeilee muun muassa sillä, että Suomi on päättänyt luopua kivihiilestä vuoteen 2029 mennessä ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden kaikesta kulutuksesta yli 50 prosenttiin. Sähköistä liikennettä edistetään, ja kattavana tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2045.

Todellisuudessa kuitenkin Suomi pyrki pitkään ajamaan EU:ssa turpeen järjenvastaista luokittelemista uusiutuvaksi polttoaineeksi. Fossiilisista polttoaineista luopumisen sijasta valtionenemmistöinen Fortum on lisännyt viime vuosina merkittävästi fossiilisen energian osuutta liiketoiminnoistaan. Suomi lisää vauhdilla puun käyttöä energiaraaka-aineena, jolloin siihen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu välittömästi ilmakehään. Tehometsänhoidon avulla luonnonmetsiä muutetaan yhä tiukemmin metsäteollisuuden tarpeita varten optimoiduiksi puupelloiksi. Hakkuita ollaan kasvattamassa merkittävästi juuri niinä vuosina, jolloin monimuotoisten luonnonmetsien kykyä toimia hiilinieluina tulisi kasvattaa mahdollisimman nopeasti.

Liikenteessä tehokkain ilmastonmuutoksen hillinnän keino olisi autojen ja niiden käytön määrän vähentäminen. Toissijaisena keinona on fossiilisista polttoaineista luopuminen jäljelle jäävien ja yhä vähemmän energiaa kuluttavien autojen käyttövoimana. Suomessa pyritään kuitenkin autokannan uusiutumisen nopeuttamiseen samalla kun autoteollisuus keskittyy suorituskykyisten ja kookkaiden, vaikkakin entistä useammin sähköllä tai vedyllä käyvien automallien kehittelyyn.

Nopea siirtymä oleellisesti nykyistä vähähiilisempään ja jatkossa hiiltä sitovaan talouteen ei voi onnistua ainakaan kivuttomasti ilman valtavaa määrää innovaatioita ja niiden pohjaksi tehtävää tutkimusta, joiden hyötykäyttöön saaminen ei tapahdu hetkessä. Tämän luulisi olevan selvää ainakin pääministerille, jonka lempilapsi Chempolis ei ole kohta neljännesvuosisataisen olemassaolonsa aikana pystynyt muuntamaan biopolttoaineiden tuottamista koskevaa tietämystään varsinaiseksi tuotannolliseksi toiminnaksi. Silti hallitus on leikannut rajusti tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta niin, että monet avainosaajat ovat hakeutuneet ulkomaille.

Suomi on siis monilta osin väärillä urilla eikä Suomi todennäköisesti pyri EU:ssakaan ajamaan sellaista politiikkaa, joka johtaisi unionin tasolla tapahtuvan kehityksen 1,5 asteen edellyttämään uomaan. Koska Sipilän hallitus tuskin tekee mitään täyskäännöstä toimikautensa vielä jäljellä olevien kuukausien aikana, äänestäjien kannattaa seurata tarkkaan eri puolueiden ilmastolupauksia valmistauduttaessa ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Jos seuraavakaan hallitus ei oivalla edessä olevan urakan mittasuhteita, vuoden 2024 jälkeiset vuodet tuskin enää riittävät niin ison kurssinmuutoksen toteuttamiseen, joka tuolloin jäisi tehtäväksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"
Liikenteessä tehokkain ilmastonmuutoksen hillinnän keino olisi autojen ja niiden käytön määrän vähentäminen
"

Samalla voikin moni lopettaa töissä käymisenkin. Ne työmatkatkin pitäisi jotenkin järkevästi pystyä hoitamaan.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa on toki paljon ihmisiä, joiden työssäkäynti ei onnistu muutoin kuin autolla.

Monilla on kuitenkin ekologisempiakin vaihtoehtoja käytettävissään. Töihin pääsemiseen ei välttämättä tarvita nykyisen kokoisia menopelejä eikä kaikkien ole pakko kiihtyä naapurikaistan autoa nopeammin.

Tulevaisuudessa työ ja asuminen on pakko tuoda lähemmäs toisiaan ja myös paikkariippumattoman työskentelyn mahdollisuuksia on lisättävä. Muutoin ilmastotavoitteisiin pääsy ei onnistu.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"Monilla on kuitenkin ekologisempiakin vaihtoehtoja käytettävissään."

---------------------

Ok. Tuohon voin myöntyäkin, koska olen muutoinkin samaa mieltä.

En todellakaan lähtisi mm. "maaseutua" (joka joillekin on kaikki hesan ulkopuolella oleva) näivettämään nykyistä kehitystä enempää.

----------------
"myös paikkariippumattoman työskentelyn mahdollisuuksia on lisättävä"

Totta

--------------------------
"Töihin pääsemiseen ei välttämättä tarvita nykyisen kokoisia menopelejä eikä kaikkien ole pakko kiihtyä naapurikaistan autoa nopeammin."

Ei. Mutta jokin menopeli useinmiten täytyy olla. Junat/bussit eivät monessakaan paikassa liiku tarpeeksi usein - ja monesti omalla autolla meno on paljon halvempaa verrattuna julkiseen.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #10

Tunnustan realiteetit - ja maaseutupaikassamme valitsen kyllä yleensä auton neljäntoista kilometrin lähikauppareissulle. Pyöräillessä jäätelöt ehtisivät sulaa repun pohjalle.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Samalla pahimmat päästelijät, Kiina ja Intia lisäävät vuosittain päästöjä ennemmän mitä on koko Suomen kokonaispäästöt. Suhteellisuudentaju kateissa suomalaisilla maailmanlopun ennustelijoilla.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Maailmanpankin tilastojen mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2014 8,7 tonnia henkeä kohti, kun vastaava luku Kiinassa oli 7,5 ja Intiassa 1,7 tonnia.

Kiinan lukua on nostanut noinkin korkeaksi maan muuttuminen maailman työpajaksi: iso osa meidänkin kuluttamistamme hyödykkeistä valmistetaan nykyisin Kiinassa, jolloin niiden valmistuksen synnyttämät päästöt kirjautuvat sikäläisiin tilastoihin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Päästöt lasketaan joko globaalisti tai valtioiden päästöinä, missään maassa ei ole edes yritetty määrätä yksilöllisiä päästörajoituksia jotka Suomessakin vaihtelevat suuresti. Suomi pitäisi siirtää päiväntasaajalle niin päästöt vähenisivät merkittävästi lämmityksen tarpeen vähentyessä, mutta tuo on epärealistista. Järkevintä on siis sakottaa päästötuotantoa eli ottaa käyttöön hiilitullit, ainoastaan tällä voidaan vaikuttaa kokonaispäästöihin.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #9

Mm. lämmityksen pakollisuus tosiaan lisää Suomessa asuvien kulutusta väkisinkin paljon. Siksikin tänne olisi idioottimaista (ympäristön kannalta) siirtää kamalasti lisää väkeä.

Olisin ihan valmis mm. lentomatkoja verottamaan vaikka ihan tappiinsa, mikäli nyt jostain ne päästöt halutaan aidosti pois. Ne ovat yleensä pelkkää luksusta esim. lomamatkat. Ja käsittääkseni yhdet suurimmista päästöistä tulevat juuri lentoliikenteen kautta eli erinomainen vähennyskeino konkreettisestikin.

Auton käyttö sen sijaan on monesti about pakollista mikäli haluaa mitenkään järkevästi pärjätä Suomessa (poislukien mm. Helsinki). Eikä sen kautta ole käsittääkseni saatavissa huomattavia säästöjä kovinkaan helpolla. Vaikkapa sähköautojen oston halpuutus mm. verotuksen kautta (vaikkei hybridien/sähköautojen kautta ole ilmaston kannalta paljon parannusta saatavissa) on periaatteessa hinnan alennus rikkaimmille ja osin keskiluokalle ja samalla reilu pyllistys alemmalle keskiluokalle ja köyhimmille auton käyttäjille.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #9

Muut Pohjoismaat eivät ole Päiväntasaajalla, mutta niiden päästöt ovat Suomea pienemmät. Eikä se johdu yksinomaan elinkeinorakenteen eroista.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #13

Ruotsilla ja Norjalla on runsaasti vesivoimaa, mutta Tanskan päästöt ovat suuremmat kuin Suomella.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #14

Norjalla on myös paljon öljyntuotantoa ja muuta energiaintensiivistä teollisuutta, Tanskalla lihantuotantoa.

Eurostatin mukaan Tanskan kasvihuonepäästöt ovat olleet vuodesta 2001 lähtien Suomea pienemmat joka vuosi. Tilasto ulottuu vuoteen 2016.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

"Kiinan lukua on nostanut noinkin korkeaksi maan muuttuminen maailman työpajaksi: iso osa meidänkin kuluttamistamme hyödykkeistä valmistetaan nykyisin Kiinassa, jolloin niiden valmistuksen synnyttämät päästöt kirjautuvat sikäläisiin tilastoihin."

Kulutustavaroita ei ole nykyisin tehty kestämään, pesukoneet, tiskikoneet yms. hajovat monesti jo viiden vuoden sisällä. Vaatteet ovat usein rytkyjä, jotka kestävät korkeintaan yhden vuoden. Kuluttajat vaihtavat puhelimia tiuhaan tahtiin. Globaali markkinatalous takoo rahaa kertakäyttökulutuksen turvin. Olemme kuulleet että alle 100 ukkoa omistaa saman kuin puolet ihmiskunnasta ( tosin se vähävaraisempi puolisko). Kuka oikeasti uskoo muutokseen kun kaiken takana on globaalit rahamiehet ja poliitikot ovat näiden sätkynukkeja. En usko muutokseen, uskon kyllä että kaikennäköistä tullaan touhuamaan, mutta vaikutukset jäävät näennäisiksi koska ei tehdä oikeita asioita.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Hiilidioksidilla ei ole ilmastoasioissa juurikaan vaikutusta. Alati paisuvat globaalit yhteiskuntamme vain sattuvat olemaan erittäin riippuvaisia halvoista ja ehtyvistä fossiilisista polttoaineista.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii eli jos maajusseja aletaan vaikeuttamaan lihan ja maidon ja metsien tuotannossa, niin maajusseilla on se mahdollisuus, että he alkavat vain itelle tuottamaan ruokaa. Näinhän elettiin vielä 60--luvulla.Silloin ei kaikki vieneet maitoo meijeriin, vaan he söivät maidot ja lihan ite ja sillai elivät

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Oletetaan, että elämme täydellisessä maailmassa ja vähennämme autojen päästöjä 45%. Henkilöautojen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on hiukan yli 10%. Suomen päästöt vähenevät siis noin 5%. Teoriassa.

Käytännössä käy niin, että ostamme 2.5 miljoonaa "päästötöntä" tai vähäpäästöistä autoa, jotka maksavat yhteensä 50-80 miljardia euroa. Työmatkaliikenne, teollisuustoiminta ja ylipäätään rahan liike lisääntyvät vastaavan määrän. Koska päästöt ovat lähes suoraan verrannollisia taloudelliseen toimeliaisuuteen, lisääntyvät Suomen päästöt merkittävästi. Autoilun laskennalliset päästöt kilometriä kohden toki alentuvat.

Oikeasti päästöjen alentaminen onnistuisi tekemällä vähemmän eikä enemmän, mutta sellaistahan ei velkaisen maan ministeri kauaa katsele. Toinen edellytys olisi, että päästöleikkaukset tai hiilinielut toteutettaisiin mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla, jolloin rahan liikkeen päästöjä lisäävä vaikutus olisi niihin verrattuna pieni. Tuotakaan ei kukaan päättäjä tule hyväksymään.

Tulemme siis jatkamaan tällä saralla kikkailua joka lisää valtion verotuloja ja tarkoin valikoitujen yritysten liikevaihtoa, mutta jonka lopullinen vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen on vähintäänkin kyseenalainen.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Sama retoriikan ja tosiasiallisen kehityksen välinen kuilu näkyy ikävä kyllä kansainvälisestikin.

IPCC:n julkaistua raporttinsa olisi voinut olettaa sijoittajien ryhtyvän siirtämään kiireesti varojaan hiilestä ja öljystä tulonsa hankkivista yrityksistä tulevaisuuden kannalta varmempiin kohteisiin. Juuri tämän sektorin kurssikehitys on kuitenkin edennyt viime aikoina oikein positiivisesti markkinoiden yleisestä levottomuudesta huolimatta.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Hiilinielujen ja monimuotoisuuden globaali kasvattaminen olisi järkevää toimintaa - lisää metsää, turvesoita, muita luonnontilallisia alueita. Väestömäärät ei saisi enää kasvaa, joten syntyvyyttä olisi järkevää rajoittaa maailmanlaajuisesti. Mutta rahaihmiset eivät taida tätä haluta, koska he näkevät köyhät ihmismassat halpana työvoimana, joilla tehdä voittoa. Ei ihminen kykene näkemään nenäänsä pidemmälle, kun on jo myöhäistä kyllä herätään mutta...

Sodatkin johtuvat ihmisen ylpeydestä ja rahasta...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Suosittelen suurennuslasia ja jotain tolkkua, jos Suomen osuuden tässä " päästökoheluksessa" haluaa löytää.

http://www.globalis.fi/Tilastot/CO2-paeaestoet

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Meidän roolimme päästökohelluksessa ja pyrkimyksissä siitä irtautumiseen ei rajaudu vain kiistatta aika pieneen prosenttiosuuteemme maailman kokonaispäästöistä.

Moni ihminen maailmalla pitää Suomea yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa maailman kehittyneimpinä yhteiskuntina. Jos me onnistumme etenemään hallitusti 1,5 asteen uralle, moni muu on valmis seuraamaan perässä.

Ja kun pohjoismaiset tutkimusorganisaatiot ja yritykset kehittävät tällaisen kehityksen mahdollistavia ratkaisuja, niille löytyy ennen pitkää kysyntää maailmanlaajuisestikin.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastovouhotus...

"Jo lyhyt kiertomatkailu Intiassa ja varsinkin sen saasteiden myrkyttämässä pääkaupungissa New Delhissä riitti kirkastamaan asian: päästöjen suhteen olemme menettäneet pelin. Mikään ei voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa muuta radikaalisti käytöstään.

Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran."

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #18

Tarkastellessaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisiä yhteyksiä IPCC toteaa kasvihuonepäästöjen kehittyvän Intian kaltaisissa köyhissä maissa S-käyrän mukaisesti. Aluksi luopuminen primitiivisimmistä energian tuottamisen tavoista kuten lannan polttamisesta vähentää päästöjä, mutta sitten modernien elin- ja kulutustottumusten leviäminen kasvattaa niitä nopeasti niin kuin meidän kohdallammekin on aiemmin tapahtunut. Vasta kehityksen myöhemmässä vaiheessa - kuten meillä nykyisin - päästöjen kasvu voi jälleen hidastua tai kääntyä laskuun.

Modernisaatiokehityskin voi silti edetä erilaisia reittejä pitkin, eikä toivoa kannata heittää tällaistenkaan tosiasioiden edessä. Mutta olisi kohtuutonta vaatia Intian kaltaisten maiden vähentävän päästöjään yhtä paljon ja samassa tahdissa kuin Suomen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset