AnttiJuhaniKasvio

Mahdollisuudesta uhaksi

Viimeisessä The Economistissa käsitellään laajasti kansainvälistä muuttoliikettä. Lehti toteaa jälleen kerran ihmisten vapaan liikkuvuuden olevan valtaosaltaan eduksi sekä muuttajille että heidän lähtö- ja tulomailleen. Tulossa olevan Michael Clemensin kirjan (The Walls of Nations, Columbia University Press) laskelmien mukaan vapaan muuttoliikkeen ansiosta maailmantalous voisi kasvaa jopa kaksi kertaa suuremmaksi kuin nykyisten rajoitusten voimassaollessa (ks. linkki).

Silti maahanmuuttoa vastustetaan rajusti muun muassa Donald Trumpin Yhdysvalloissa, Brexitin puolesta äänestäneessä Britanniassa, monissa keskisen Itä-Euroopan entisissä kansandemokratioissa ja nykyään myös Pohjoismaissa. Väestöjensä nopeasta ikääntymisestä kärsivissä Japanissa ja Kiinassa suhtaudutaan nuivasti ajatukseen oman yhteiskunnan muuttumisesta oleellisesti nykyistä monikulttuurisemmaksi. Esimerkiksi Kiinassa maahanmuuton lisäämisen sijasta on ehdotettu uuden lapsettomuusveron säätämistä rangaistuksena lapsenteosta pidättyville.

Maahanmuuttoa vastustetaan monista syistä. Puolalainen Witold Zablowski on äskettäin julkaissut kirjan Dancing Bears: True Stories of People Nostalgic for Life Under Tyranny (Penguin 2018). Kirja alkaa kuvauksella Bulgariaan perustetusta tarhasta, jossa yritetään totuttaa sirkuseläimiksi kasvatettuja karhuja normaaliin elämään. Ponnisteluista huolimatta karhut ovat niin vieraantuneet alkuperäisistä vaistoistaan, että niitä ei milloinkaan voida enää palauttaa takaisin luontoon. Sama pätee kirjailijan mukaan moniin jälkikommunistisissa yhteiskunnissa eläviin ihmisiin: totuttuaan elämään suunnitelmatalouksissa heidän on tavattoman vaikea sopeutua vapaampiin oloihin, joihin liittyy myös lisääntyvä vuorovaikutus toisenlaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa (ks. linkki).

Eräs seuraus entisten kansandemokratioiden traumaattisesta nykytodellisuudesta on alueen väestön nopea väheneminen, joka leikkaa ratkaisevasti myös talouden kehitysnäkymiä. Financial Times esittää arvioita, joiden mukaan neljän Visegrad-maan – Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian – yhteenlaskettu väkiluku putoaa viimevuotisesta 64 miljoonasta runsaaseen 55 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Jo nyt monet alueella toimivista yrityksistä kärsivät vakavista työvoiman saantivaikeuksista ja suunnittelevat siksi toimintojensa siirtämistä muualle. Silti esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán pysyy lujana todeten, että maahanmuuttoa ei käytetä ratkaisuna tähän ongelmaan (ks. linkki).

Keskiseen itä-Eurooppaan verrattuna hyvin erilainen tilanne vallitsee Kanadassa. Valtaosaltaan siirtolaisten asuttaman maan nykyisestä 36-miljoonaisesta väestöstä yhdeksän kymmenesosaa on keskittynyt Yhdysvaltojen rajan lähelle sijoittuvaan kymmenesosaan maan pinta-alasta. Kanada suhtautuu paljon muita maita vieraanvaraisemmin uusiin maahanmuuttajiin, ja monet keskeiset vaikuttajat ovat asettuneet tukemaan uutta ”Century Initiative” -nimistä kampanjaa. Se visioi maan väkiluvun kasvattamista sataan miljoonaan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Tuolloin maa tulisi olemaan todellinen taloudellinen jättiläinen esimerkiksi Visegrad-maihin tai Pohjoismaihin verrattuna (ks. linkki).   

The Economist ei tällaisista näkymistä huolimatta erityisemmin ihmettele, miksi kansainvälinen muuttoliike on muuttunut jopa edistyksellisyydestään tunnetuissa Pohjoismaissa niin suureksi ongelmaksi. Taustalla on esimerkiksi se, miten häikäilemättömästi ihmisiä nykyisin ajetaan pois kotiseuduiltaan ja heidän turvapaikan tarpeitaan käytetään poliittisen vaikuttamisen välineenä. Muuttoliikkeeseen liittyy paljon ihmiskauppaa ja pyrkimyksiä käyttää turvapaikanhakijan statusta hyväksi silloinkin kun sille ei ole tosiasiallisia perusteita. Vastaanottajamaat menettelevät usein epärationaalisesti pakottaessaan tulijat pitkiksi ajoiksi lähes täydelliseen toimettomuuteen, ja samalla muuttoliikeen hallinnassa tarvittavat resurssit karkaavat herkästi hallinnasta. Seurauksena on kaikkien osapuolten turhautuminen tavalla, joka aiheuttaa monenlaisia tragedioita ja jonka poliittiset vaikutukset näkyvät maahanmuuttoa vastustavien liikkeiden kannatuksen kasvuna.

Eli vaikka normaalioloissa tapahtuva kohtuumittainen kansainvälinen liikkuvuus olisi kaikille eduksi, nyt lapsi on menossa pesuveden mukana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Yhteisö voi sietää ja kestää vain rajallisen määrän lisäjäseniä aikayksikössä. Etenkin, jos lisäjäsenet tarvitsevat lisätoimia molemminpuolisen sopeutumisen nimissä. Mikäli tämä vissi päälukusuhde ylittyy, tulee ongelmia molempiin suuntiin.

Piskuisen kotikaupunkini sietokyvyn määrittelin nuorten naimattomien mies lisäjäsenten kohdalla olevan kymmenen. Suuremmalla pääluvulla soidinpaikkojen järjestys häiriintyisi totaalisesti. Mitä todennäköisemmin perinteinen luuvitoskisa ei enää toimisi, vaan astalokäytännöstä tulisi uusi normaali. Ilmiö on todennettavissa niillä alueilla, missä suhdeluku on ylittänyt optimirajan.

MItä tulee muutamien valtioiden pääluvun alenemiseen, on ilmiö tunnistettava positiiviseksi, peilattaessa sitä ilmaston tämän hetken epätasapainoon. Vastaavasti suuren syntyvyyden maissa on väestönkasvua hillittävä tavalla, tai topisella.
Vaihtoehtona on tilanteen korjaava luonto. Se taas on kaikkein vähiten toivottava, kenties.

Jos kanada ottaa maahanmuuttajia, ilmeisen valikoiden, on siellä tilaa ja työtä vastaanotettaville. Austraalialla on erittäin tiukka sihti, vaikka aikoinaan suomalaisetkin otettiin avosylin vastaan. Työt taisivat ensi alkuun olla sitä rupua, mitä ausseilta jäi yli.

Ekonoomien ajatusmaailmaa ei pidä tässäkään asiassa suuremmin hämmästellä. Heillä on maailman sivu ollut aikaa ja mahtia laittaa maailma järjestykseen, jottei näitä tämän päivän tappavia ilmiöitä olisi olemassakaan. vaan tässäpä ollaan ja sormia pyöritellään kelissä, kuin kelissä.

Käyttäjän JukkaRaustia kuva
Jukka Raustia

Sadan miljoonan asukkaan Kanada olisi mielenkiintoinen ja tuhoisa ekologinen kokeilu kylmän ilmastonsa, korkean elintasonsa ja suurten etäisyyksiensä ansiosta. Kanada on kasvihuonepäästöissä yhdeksännellä sijalla. Sata miljoonaa asukasta kohottaisi maan kolmannelle sijalle. Ilman muuta väkiluku ei ole ainoa seikka ympäristökuormituksessa, mutta korkean elintason pohjoisen maan väkiluvun moninkertaistaminen näkyy nopeasti globaaleina seurannaisvaikutuksina.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Ilman muuta väkiluluku on kaikkein määräävin tekijä. Oletetaan maapallon väkiluvun äkisti puolittuvan. Olkoon se poistuva puolikas se vaurain omistajaluokka, taloudellisen häntäpään 50%, tai kummastakin puolet. Tulos on lähes yhtälainen. Kulutus romahtaa, yritysmaailma romahtaa. Romahdus% on merkittävämpi, kuin päälukumäärä%.

Kansainvälinen pankkitoiminta ja rahaliikenne kuolee lähes tyystin. Kivihiilen ja öljyn hinta nousee taivaisiin. Savupiiput kylmenevät, sähköä ei saada seinästä järkihinnalla. Kaikki kansaivälinen toiminta lamaantuu, lukuunottamatta sotia.

Ehkä muutaman tuhannen vuoden kuluttua alkaa kehittyä uusi yhteiskuntamalli, mikä se sitten lieneekään.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Artikkelissa tahtoo mennä työperäinen maahanmuutto ja turvapaikanhaku / humanitäärinen maahanmuutto sekaisin. Vai pesuveden mukana?

Kaikki ymmärtävät että espanjalainen aivokirurgi ja brassi jalkapalloilija ovat vastaanottavan maan taloudelle hyödyksi. Työllistymiseen kykenemätön kielitaidoton pakolainen ei ole.

Esimerkiksi Puola on erittäin myönteinen työperäisen maahanmuuton suhteen. Maahan on saapunut yli miljoona ukrainalaista tilapäisellä oleskeluluvalla. Poliittisesti motivoitunut haittamaahanmuutto ei kuitenkaan Puolaa kiinnosta eikä se näe siihen moraalista velvoitetta.

Tämän takia vihervasemmistolaiset taistolaiset kuvaavat Puolaa « maahanmuuttovastaiseksi ».

Myös artikkelissa kuvattu Kanada on työperäisen maahanmuuton maa. Century Initiave on työperäisen maahanmuuton ohjelma, jonka tavoite on saada maahan « the fittest and brightest ». Pakolaisten osuus kanadalaisesta maahanmuutosta vastaa (esimerkkivuosi 2010) vain 9% (!!!!!!) kanadalaisesta maahanmuutosta.

Absoluuttinen luku 24696 pakolaista on kuitenkin suuri luku. Tämän takia vihervasemmistolaiset taistolaiset kuvaavat Kanadaa « maahanmuuttomyönteiseksi ».

Syytä on huomauttaa että Kanada ottaa turvapaikanhakijat nykypolitiikan mukaisesti suoraan leireiltä ja kiintiöi naisten ja lasten määrän. Toisin kuin Suomi joka ottaa nuoria miehiä.

In 2010, Canada accepted 280,681 immigrants (permanent and temporary) of which 186,913 (67%) were Economic immigrants; 60,220 (22%) were Family class; 24,696 (9%) were Refugees; and 8,845 (2%) were others through working holidays, internships, and studies.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Immigration_to_Canada

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kyllä kai maailman sivu on ollut niin, että kaikista ei ole lähtemään kokonaan uuteen ympäristöön rakentamaan pelkän yritteliäisyyden varassa parempaa tulevaisuutta, vaan puuhaan valikoituvat keskimäärin ottaen rohkeimmat ja kyvykkäimmät. Se ei välttämättä ole silti vain menetys luovuttajamaillekaan. Me voimme muistella esimerkiksi satakunta vuotta sitten Amerikkaan lähteneitä suomalaisia, sieltä myöhemmin takaisin tulleita amerikanperintöjä ja siirtolaisten kautta muodostuneita kulttuurisia yhteyksiä Pohjois-Amerikkaan.

Käyttäjän Ari-PekkaLeppnen kuva
Ari-Pekka Leppänen

Samaan aikaan kun maat haluavat kasvaa niin kauhistellaan väestönkasvun räjähtämistä Afrikassa. Ihmisten liikkuvuus lisää väkisinkin päästöjä ja ympäristön kuormitusta. Maapallon väkilukua pitäisi pyrkiä pienentämään eikä kasvattamaan.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"... maailmantalous voisi kasvaa jopa kaksi kertaa suuremmaksi kuin nykyisten rajoitusten voimassaollessa".
Miksi nuo luku-, kirjoitus-, kieli- ja ammattitaidottomat eivät kasvata maailmantaloutta kaksi kertaa suuremmaksi pysymällä omassa maassaan ?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Et tule ikinä saamaan vastausta kysymykseesi sen paremmin blogistilta kuin muiltakaan, joille maahanmuutto on jotain aina positiivista maahanmuuttaja-aineksesta riippumatta ja jotka eivät näytä asiasta mitään ymmärtävän.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

En välttämättä halua että maailmantalous kasvaa kaksi kertaa nykyistä suuremmaksi. Mitä elinympäristöllemme tapahtuisi? Pohjoisen kylmillä seuduilla pitäisi asua mahdollisimman vähän ihmisiä koska mm. energiantarve on suuri.

Ehkäpä maailmantalous voi kasvaa ilman tavaramäärän kasvattamista, palvelujen voimin? Silloin voisin kannattaa sitä koska luontomme ei välttämättä rasitu. Tietoni ei riitä tämän arvioimiseen.

Ihminen ei taida kyetä pelastamaan maapalloamme tuholta? Olen hyvin pessimistinen tämän suhteen - Kulutustottomuksemme ja elämäntyylimme tulisi muuttua todella paljon. Kulutustavaroiden tulisi olla pitkäikäisiä eikä kertakäyttöisiä kuten nyt. Vain lainsäädännöllä näihin voidaan vaikuttaa, markkinatalous ei tähän pysty.

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Tuota ihmettelen, mihin tarvitaan nykyisestä kaksinkertaista mailmantaloutta varsinkaan, jos väestön määrä ei kasva. Nykyisillä tuotantomenetelmillä se tarkoittaisi myös luonnonvarojen kaksinkertaista käyttöä. Maapallo kyllä kestää senkin, mutta eivät ihmiset.

Eikö kasvun sijasta pitäisi pyrkiä tasapainoiseen olotilaan ja luonnonvarojen kestävään hyötykäyttöön. Maapallo ei tarvitse lisää ihmisiä, vaan ihmiset tarvitsevat maapalloaan, jota heidän ei ole vara tuhota. Eivät ihmiset siihen edes pysty, mutta pystyvät hyvinkin syömään ihmiskunnan elämisen edellytykset.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Eivät ihmiset eikä planeettamme kestäisi toista nykyisenkaltaista maailmantaloutta olemassaolevan lisäksi. Siksi mietin kyllä muutaman kerran ennen laskelmaan viittaamista.

Toisaalta laskelma havainnollistaa hyvin sitä, kuinka paljon mahdollisuuksia menetetään lukitsemalla ihmiset paikalleen. Lisäksi se kertoo siitä, miten maailmantalouden painopisteet tulevaisuudessa kehittyvät. Dynaamisin kehitys painottuu sinne, missä taloudellisesti aktiivisten ihmisten määrä kasvaa. Samaan aikaan muureja pystyttävät maat taantuvat suhteessa muun maailman kehittymiseen. Juuri nyt on Suomenkin aika päättää, kummassa kelkassa me haluamme olla tulevaisuudessa.

Järkevintä tietenkin olisi käyttää ihmisten liikkuvuuden vapauttamat potentiaalit tuotannon ja kulutuksen mekaanisen kasvattamisen sijasta toimintojemme ohjaamiseen maapallon tosiasiallisen kantokyvyn sallimiin rajoihin. Siihen niitä todella tarvittaisiin.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

”Dynaamisin kehitys painottuu sinne, missä taloudellisesti aktiivisten ihmisten määrä kasvaa. Samaan aikaan muureja pystyttävät maat taantuvat suhteessa muun maailman kehittymiseen.”

Logiikan käyttö edellyttäisi ”taloudellisesti aktiivisten ihmisten” valikoimista.

Logiikan vastaisuus kuvastuu siinä että otetaan ihmisryhmiä joiden työllistymistaso on alle 50% kymmenen vuotta saapumisen jälkeen.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kuten aiemmin pukahdin, niin ekonoomit elävät tyystin omassa talousmallissaan.

Minulla on ikioma talousmallinnukseni. Talous koknaisvaltaisesti perustuu kulutussummaan (M). Summan suuruus riippuu kulutusyksikköjen lukumäärästä (a) ja kulutusyksikön kulutuksesta (b). Taphtumien aikajaksotus on merkittäåvä tekijä (y). Kulutuskestävyys pitää yhdentää käytettävissä olevaan alueeseen (ha).
Kaava muotoutuu seuraavannäköiseksi(M= a x by / ha)

Jotta M saadaan kasvuun, pitää a:n, by:n erikseen, tai molempien yhtäaikaisesti kasvaa tilan ha pysyessä vakiona (toistaiseksi).
Oletuksena on, että M:lle löytyy tolkun gappi, jossa maailma pysyy radallaan. Aina tapahtuu muutos suuntaan ja toiseen, kun yhtälön tekijöitä ruuvataan johonkin suuntaan. Tekijä a:ta ei tämän päivän tilanteessa voida kasvattaa. Populaatiota voidaan jonkin verran hajauttaa ha:lle, mutta sillä taas on alentava vaikutus tekijään by. Entä tekijä by, miten sillä voitaisiin kasvattaa M:n arvoa. Ihmisellä on kyllä luontainen halu kuluttaa enemmän, mitä hyvinvointi edellyttäisi.

Lisääntyvä kulutus tarkoittaisi ylimääräistä lisäpääomaa kuluttajille. Säästöpossu on imetty tyhjiin, taikaseinä on kylmennyt ja pikavippiyhtiöt eivät kerkiä muuhun, kuin velkojensa perintään. Sateenkaaren päässä ei taida sittenkään olla sitä kulutusta lisäävää aarretta.

Voiskohan hyväosaiset luopua osasta omaisuuttaan, että huonommassa asemassa olevat voisivat aloittaa käänteentekevän kulutuksen. Ei taida toteutua. Jää enää jäljelle anarkia. Siitä vaan siis kulutusta lisäämään.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Maahanmuutto ei ole ensisijassa taloudellinen asia, eikä sitä siis voi pelkästään sellaisena käsitellä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kerrankin olemme samaa mieltä jostain.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Huomasin jo aiemmin, yllätyksekseni, että oltiin osittain samaa mieltä siitä heimoajattelusta.

En tiedä, missä vaiheessa mielipiteet erosivat, siinähän olisi ollut mahdollisuuksia olla samaa mieltä "loppuun asti".

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #15

Keskustelu jatkuu, Ilkka, ja voimme olla samaa mieltä ja eri mieltä monista eri asioista. Kunhan keskustelun eri osapuolet (enkä nyt tarkoita pelkästään sinua ja minua) kunnioittavat toisiaan ihmisinä, asiallinen keskustelu pääsee jatkumaan.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Kanadan maahanmuutto on ollut erittäin valikoivaa - suorastaan rusinoiden poimimista maailmanpullasta. He ottavat sellaista ainesta, jonka näkevät hyödyttävän Kanadaa.

Mutta palataan Suomeen. Migrin tilastojen mukaan viimeisen 12kk aikana on jätetty viitisen tuhatta turvapaikkahakemusta. Hakemuksista melkoinen osa on hylätyn päätöksen saaneilta tulleita. "Uusia" hakemuksia lienee siis muutama tuhat.

Onko mitään mieltä - järjestä puhumattakaan - muuttaa Suomea Unkarin tai minkään muunkaan autoritäärisen valtion suuntaan, jotta muutama tuhat matua/vuosi pysyisi poissa? Persujen mielestä on.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Kaksinkertainen globaali BKT on joko mahdoton tai sitten mittareita pitää feikata, kuten jo tehdään. Itä-Euroopan maat, Saksa ja Venäjä edustavat trendiä, joka on tulossa kaikkialle: väestömäärät kääntyvät laskuun. Edessä on lyhyehkö historiallinen ajanjakso, jolloin varsinkin Afrikka vielä kasvaa muiden alueiden kääntyessä laskuun. Välivaiheen aikana ilmeisesti tarvitaan taivaisiin ulottuva kivimuuri Afrikan ympärille.

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Varsinkin Venäjä on nykyisen talous-ja muun kehityssuuntauksen vuoksi kohta pulassa. Maahan satsaa voimakkaasti öljyn tuotannon ja viennin kasvuun, kun muualla pyritään eroon fossiilisista polttoaineista. Liian yksipuolinen talous on jo sinällään ongelma.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

On väärä lähtökohta nähdä vaihtoehtoina mustavalkoisesti vain esteetön, täysin vapaa liikkuvuus tai sitten muurien rakentaminen kaikille.

Pitkän siirtolaisuusperinteen mailla on parempi ratkaisu: valikoiva liikkuvuus. Oikeanlaiset tulokkaat päästetään maahan, vääränlaiset pidetään poissa.

Hyvin toimivan rajan ei pidä olla levälleen avattu veräjä eikä tiukasti suljettu kulkueste, vaan suodattimen tavoin valikoiva portti niin haluttujen ihmisten kuin tavaroidenkin liikenteelle. Tähän kansalliseen itsekkyyteen perustuva ratkaisu on pitkän päälle kestävin, ja kaikilla suvereeneilla valtioilla on siihen oikeus. Rusinoita toki saa poimia pullasta, ja valtiot kilpailkoot kannustimillaan parhaista tulijoista – se saa poliitikot panemaan parastaan, mikä hyödyttää myös entuudestaan maassa olijoita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset