AnttiJuhaniKasvio

Kiiski ja lohi

Tasavallan presidentti on jakanut meille runon, jossa kerrotaan pikkupojan onkeen tarttuneen kiiskenpoikasen muuttumisesta tarinoissa suuren suureksi loheksi.

Tarinat ovat mukavia, joten jatketaan.

Olipa kerran iso maa ja isossa maassa sen sotilasmahdin kannalta avainasemassa oleva yhtiö, joka halusi kerätä isännilleen rahaa rakentamalla ydinvoimaloita kaikkialle maailmaan. Länsimaat eivät moisia myllyjä halunneet ostaa, mutta oli sentään pienehkö naapurimaa, joka oli entisinä aikoina saatu sellaisia hankkimaan.

Ydinvoimalaa haluttiin naapurimaassa sen vuoksi, että sen uskottiin kykenevän tuottamaan omistajilleen halpaa energiaa vuosikymmenien ajan varmasti ja säävaihteluista riippumatta.

Voimalaa kuitenkin myös vastustettiin, ja siksi sovittiin että uuden omistuksen pitäisi sentään pysyä pääosin kotimaassa – tai yhteismarkkinalainsäädäntö huomioon ottaen edes EU:ssa.

Ratkaisu ongelmaan löydettiin nopeasti, mutta kun kiireellä ja vähän vasemmalla kädellä tehtiin, siitä ei tullut ollenkaan uskottavan näköistä.

Tämän jälkeen päätettiin puhua oikein ison veljen äänellä. Pienen maan elinkeinoministeri kutsuttiin ison maan pääkaupunkiin harjattavaksi, ja pienen maan presidentinkin kanssa puhuttiin. Tämän jälkeen löytyi naapurimaasta iso energiayhtiö, joka aiempien puheidensa vastaisesti ilmoitti lähtevänsä varmistamaan tarvittavan kotimaisen omistusosuuden. Heti sen jälkeen pienen maan parlamentti sai kokoon riittävän enemmistön periaateluvan myöntämiseksi voimalalle.

Ei hankkeen eteenpäinvieminen tuon jälkeenkään ole ollut helppoa muun muassa läntisten turvallisuusvaatimusten vuoksi. Eteenpäin kuitenkin mennään, tarvittaessa ”yleisten syiden” auttamana.

Se nyt tietysti on vähän ongelmana, että uudet energiantuotannon teknologiat ovat kehittyneet niin, että voimalan aikanaan valmistuessa sen omistajat joutuvat todennäköisesti ostamaan vuosikymmenien ajan sen tuottamaa sähköä paljon markkinahintoja kalliimmalla. Omistuksesta ei pääse irtikään, sillä kuka nykymaailmassa enää tuollaiseen hankkeeseen lähtisi vapaaehtoisesti?

Voimalan toimittamisesta maksettavat rahat virtaavat kuitenkin ison maan yhtiön tilille. Siellä niille löytyykin kunnon käyttöä, esittelihän maan presidentti muutama kuukausi sitten muhkean listan uusia yhtiön osaamiseen perustuvia superaseita, joilla hän uskoo voivansa kiristää naapureitaan ja koko muuta maailmaa vielä vuosikymmeniä eteenpäinkin.

Eli kyllä pienistä kiiskistä joskus aika suuriakin lohia voi kehkeytyä. Mutta kun kyse on vain tarinoista, niihin voi joko uskoa tai olla uskomatta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eiköhän öljyn ja kaasun myynti sieltä isosta maasta ole monin verroin suurempi rahasampo kuin yksi ydinvoimalaprojekti, joka puolestaan potentiaalisesti vähentää sitten sitä öljyn myymistä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hanhikiven kiiski syö silloin sitä ison veljen lohta?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Hanhikivellä kylläkin suunnitellaan korvattavaksi ensisijaisesti nykyisiä hiilivoimaloita. Mistä kivihiili nykyisellään Suomeen suurelta osin tuleekaan, liekö Saksasta.

Toissijaisesti korvataan vähäinen määrä nykyisiä öljyllä käyviä voimalatoksia, eikä moinen notkahdus öljyn menekissä Venäjääkään hetkauta.

Jäljelle jää joka tapauksessa riippuvuutemme liikenteen öljyjalosteiden sekä olemassa olevien kaasua käyttävien voimalaitosten (tukipolttoaine, kaasukombilaitokset, yksittäiset pienemmät varavoima-/kaasuturbiinilaitokset) kaasunkulutuksesta sekä isompien varavoimalaitosten (Fingridin Forssan kaksi kaasaria) öljynkulutuksesta.

Viivan alle jää siis varsin pieni pudotus Venäjänkin viemien tuotteiden kulutuksessa ja mikä parasta - kylkiäisenä mukavasti Suomea sitova iso energiainfrahanke, joka sataa isoja ropoja Venäjän laariin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Venäjän taloudelle on yksi ydinvoimala Suomessa joka tapauksessa kuin pisara meressä, jos ajatellaan vaikkapa sotilasmenoja.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #4

Yhden voimalatoimituksen merkitystä ei tietenkään pidä liioitella, mutta esimerkiksi hankkeen rakentamisvaiheeseen käytetty lainarahoitus tulee Venäjän hyvinvointirahastosta, jossa sen osuus kyllä näkyy. Lisäksi Suomesta saatu ydinvoimalatilaus on Venäjälle ylivoimaisesti paras referenssi sen markkinoidessa myllyjään muualle maailmaan.

Mitä muuta Venäjä saa kaupaksi maailmalle raaka-aineiden ja aseiden lisäksi? Voimaloita kyllä, mutta ei juuri muuta.

Käyttäjän TimoVirtanen11 kuva
Timo Virtanen

Osake-enemmistöhän on suomalaisilla, joten rahat virtaavat pääosin Suomeen. Ilman voimalaa ne virtaisivat ehkä kokonaan Venäjälle ? Tuotavan öljyn ja kaasun myötä. Myös sähköäkin on tuotu Venäjältä. Ja korvaa myös epäpuhdasta hiilellä tuotettua energiaa. Kasvion kirjoitus on vahvasti asenteellinen

Käyttäjän TimoVirtanen11 kuva
Timo Virtanen

Osake-enemmistöhän on suomalaisilla, joten rahat virtaavat pääosin Suomeen. Ilman voimalaa ne virtaisivat ehkä kokonaan Venäjälle ? Tuotavan öljyn ja kaasun myötä. Myös sähköäkin on tuotu Venäjältä. Ja korvaa myös epäpuhdasta hiilellä tuotettua energiaa. Kasvion kirjoitus on vahvasti asenteellinen

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Voimala pitää rakentaa ennen kuin se tuottaa yhtään mitään. Kun teknologia on venäläistä, rahat sen toimittamisesta virtaavat Venäjälle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Se pieni kiiski oli aikoinaan kaikkein arvostetuin kala sammen poskilihojen ja kaviaarinkin edellä Pietarin eliitin menuissa.

Pari vuotta takaperin tein keväällä vanhan venäläisen reseptin mukaisen kalaliemen kiiskeistä ja meinasi kieli sulaa siinä mukana suusta alas.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset