Talousnero Trump?
Kehittyvillä markkinoilla legendaarisen maineen hankkinut ja 82-vuotiaana edelleen aktiivinen sijoittajaguru Mark Mobius suhtautuu Financial Timesin mukaan talouden nykytilanteeseen ja sen tarjoamiin rahantekomahdollisuuksiin luottavasti Donald Trumpin kauppasotauhkauksista huolimatta. Mobiuksen mukaan Trump on todellisuudessa ”dumb as a fox”. Eli hänen elämöintinsä on ensisijaisesti riittävän näkyvyyden ja peruskannattajien mielialojen ylläpitämiseen tähtäävää teatteria, jonka luoman savuverhon takana Yhdysvallat neuvottelee kauppakumppaniensa kanssa ja sopii itselleen oikeasti edullisia käytännön kauppapoliittisia järjestelyjä (ks. linkki).
USA:n viimeisimmät kasvu- ja työllisyysluvut näyttävät saaneen jotkun muutkin kommentaattorit ajattelemaan, ettei Donald Trumpin tapa johtaa maansa taloutta ole sittenkään aivan niin järjetön kuin päältä katsoen näyttää. Maan talouskasvu voi siksi jatkua tavanomaista voimakkaampana vielä tästä eteenpäinkin. Tämän puolestaan tekee todennäköiseksi sen, että Donald Trump jatkaa maansa presidenttinä vielä vuoden 2020 jälkeenkin.
Viimeisimmästä olettamuksesta voidaan tietenkin todeta, ettei talous ole sentään yksinomainen presidentin kannatukseen vaikuttava tekijä, vaan politiikkaan liittyy muutakin. Iso sen merkitys kuitenkin on nykyajan Yhdysvalloissa, ja siksi jokainen uusi talousluku kannattaa ottaa todesta riippumatta siitä, kuinka hyvin se on tai ei ole sopusoinnussa omien ennakkokäsitysten kanssa.
Onko nyt siis aika tunnustaa, että Trumpin talouspolitiikka toimii miehen vastenmielisyydestä huolimatta? Itse en ole vielä valmis nielemään moista syöttiä. Seuraavassa joitakin perusteluja epäilyksilleni.
USA:n talouskasvu on yltänyt viimeisimmissä mittauksissa noin kolmen prosentin vauhtiin ja esimerkiksi IMF:n ennuste ensi vuodelle on 2,7 prosenttia. Kasvuun vaikuttaa kuitenkin erittäin voimakas veroelvytys, jota ei voida jatkaa rajattomiin. Yksittäiset signaalit kauppapoliittisten uhkien helpottumisesta eivät myöskään muuta toiseksi sitä tosiasiaa, että USA:n johdolla koko maailma etenee kohti taloudellista nationalismia, jonka haittavaikutukset näkyvät väistämättä voimakkaina etenkin autoteollisuudessa ja muilla pitkien maailmanlaajuisten tuotantoketjujen varaan rakentuneilla teollisuusaloilla.
Toimintaympäristön epävarmuus vaikeuttaa myös yritysten investointisuunnitelmia ja niiden lykkääntyminen heijastuu yritysten tulosnäkymiin. Tämä puolestaan vaikuttaa pörssikursseihin. Toistaiseksi etenkin digitalouden avainyritysten kuten Microsoftin, Googlen, Applen, Amazonin ja muiden vahva eteneminen on pitänyt viime aikoihin saakka Nasdaq-indeksin selkeässä nousussa, mutta esimerkiksi Standard& Poors ja Dow Jones -indeksit ovat tällä hetkellä alemmalla tasolla kuin vielä puoli vuotta sitten. Parhaillaan on nähtävissä merkkejä siitä, että Facebookin ohella myös muiden teknologiayritysten kohdalla voi tapahtua tietynasteinen kurssikorjaus.
Huomiota kannattaa kiinnittää myös valuuttamarkkinoihin. Aiemmin Yhdysvallat – ja ehkä aggressiivisimmin Donald Trump – syytti Kiinaa kurssimanipulaattoriksi vielä aikana, jolloin maa piti todellisuudessa valuuttansa arvon hyvin vakaana suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Trump on myös yrittänyt saada maansa keskuspankin pidättymään dollarin arvoa vahvistavista koronnostoista. Yhdysvaltojen kauppapoliittisesta kovistelusta suivaantuneena ja myös kotimaisten tarpeiden ajamana Kiina on kuitenkin antanut viime aikoina valuuttansa devalvoitua selvästi Yhdysvaltain dollariin verrattuna. Myös kiinalaisen rahan virta yhdysvaltalaisille sijoitusmarkkinoille on vähentynyt USA:n ryhdyttyä rajoittamaan strategisiksi määrittelemiensä yritysten siirtymistä kiinalaisomistukseen.
Isoin paukku syntyisi, jos Kiinan johto päättäisi lopettaa maansa varantojen laajamittaiseksi kasvaneet sijoitukset amerikkalaisiin valtion velkakirjoihin ja ryhtyisi päinvastoin hankkiutumaan niistä eroon. Tämä pudottaisi Yhdysvaltain dollarin arvon paljon alhaisemmalle tasolle kuin mille Donald Trump toivoisi sen asettuvan, ja seuraukset olisivat mittavia myös korkomarkkinoilla. Kiinan johdolla ei varmastikaan ole vielä aikeita näin rajun aseen käyttöönottoon, mutta viedessään ärsytyksen riittävän pitkälle Trump voisi ehkä onnistua aikaansaamaan tällaisenkin reaktion.
Eli jos Mark Mobiuksen mukaan Trump on ”dumb as a fox”, oikeampi luonnehdinta miehen talouden johtamiskyvyistä on mielestäni ”dumb as an ass”. Tämä kannattaa ottaa huomioon myös USA:n tulevaa talouskehitystä ja presidentin jatkomahdollisuuksia arvioitaessa.
Pari huomiota Kasvion tekstiin.
USA:n talous sai näennäisen harppauksen kesän alussa siitä syystä, että kauppa USA:n ja muun maailman välillä kasvoi Trumpin tullipuheiden pelottamana. Siis tehtiin kauppoja ja toimitettiin tuotteita etupeltoon ennen mahdollisten tullien voimaantuloa. Tämä on siis vain hetkellinen buusti talouteen, mutta jonka vapaakauppaa vastustavat toopet ovat tulkinneet Trumpin talouspoliittiseksi neroudeksi.
Kiina on ihan oikeasti valuuttamanipulaattori. Se pitää valuuttaansa keinotekoisen heikkona. Muistettakoon vanha viisaus, jonka mukaan devalvaatio on työttömyyden ”vientiä” maasta toiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan mainitsemallasi tullien voimaantulon ennakoinnilla on ollut jonkin verran vaikutusta viime kuukausien kasvulukuihin, mutta bkt:n kokonaisuus huomioon ottaen enimmilläänkin aika marginaalinen. Tämän vuoden toisen neljänneksen bkt-kasvuun viennin lisäyksen kontribuutio (1,1 %) oli kutakuinkin samaa luokkaa kuin varastojen pienentymisestä aiheutuva (1,0 %).
Donald Trump ei vastusta valuuttamanipulaatiota, vaan haluaisi itse päästä manipuloimaan oman maansa valuuttaa nykyistä tehokkaammin voidakseen työntää USA:n työllisyysongelmat toisten niskoille.
Dollarin hinta Kiinan renminbeissä Trumpin kauden alkaessa oli noin 6,6, mistä se laski tämän vuoden alussa runsaaseen 6 renminbiin. Kiina ei siis devalvoinut, vaan maan valuutta vahvistui selvästi dollariin verrattuna. Trumpin alettua kauppasodan dollarin hinta on alkanut nousta vauhdikkaasti ylittäen jo 6,8 renminbin tason. Suurine dollarivarantoineen Kiina pystyy ohjaamaan maiden valuuttojen vaihtokurssit kutakuinkin haluamalleen tasolle ilman että Trump mahtaa asialle juuri mitään.
Parasta olisi, että markkinat ohjaisivat eri maiden valuuttojen arvot automaattisesti niiden tosiasiallista kilpailukykyä vastaaville tasoille. Silloin kaupan pitäisi olla muutoinkin vapaata.
Parhaiten Kiinan ja USA:n kaupan epätasapainot korjautuisivat, jos Kiina voisi ostaa enemmän korkeateknologisia tuotteita Yhdysvalloista ja jos USA hillitsisi velkaantumistaan. Trumpin politikka tähtää täsmälleen päinvastaisiin suuntiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole mitään automatiikkaa siinä, että ”valuuttojen arvot ohjautuisivat kilpailukykyä vastaavalle tasolle”. Valuutta ei ole tuote, jolla olisi hankintahinta (jalostusarvo) ja myyntihinta. Sen tuotantoheinnalla ei ole mitään tekemistä sen niemllisravon kanssa, ellai se sitten ole sidottu johonkin reaalihydykkeeseen kuten jalometallikantaa. valuutat eivät ole mitään ”osakkeita kansantalouteen”.
Ilmoita asiaton viesti
→ 1/JK:
Muistelen jonkun viisaan sanoneen, että kullan rohmuaminen on yksi sotaan valmistautumisen merkki. Onneksi nyt varmaan ei ole tästä kyse!
Lisäys:
Venäjä näyttää pienentäneen USA:n velkakirjojaan maaliskuusta (96 mrd$) toukokuuhun (15 mrd $) 84%:lla.
https://money.cnn.com/2018/07/30/investing/russia-…
Ilmoita asiaton viesti
Kiina on pyrkinyt kaiken aikaa eroon dollareista ja hankkinut bisneksiä, jotka seuraavat viime kädessä vain tästä, mm. rakentanut EU:lle öljyputkea Nigeriasta. Tulisi varmaan rakentamaan ja lainoittamaan Tallinna-tunneliakin mielellään.
USA on lakannut syöttämästä painokoneesta poliittisia sukanvarsidollareita Kauko-Itään esimerkiksi Etelä-Korean laivatilausten kautta (luullakseni: ainakaan samat tekijät eivät ole enää asialla kuin ennen).
Ilmoita asiaton viesti
Ei Kiina ole pyrkinyt eroon dollareista vaan sijoittamaan ne tuottavasti. Viime aikoina Kiinan hallitus on kuitenkin ryhtynyt kontrolloimaan tiukemmin maansa toimijoiden ulkomaansijoituksia. Tänä päivänä kiinalaisia liikemiehiä ei esimerkiksi liiku juurikaan Euroopassa esittelemässä ostotarjouksiaan eurooppalaisille huippujalkapallojoukkueille. Toki jokainen herrasmies sellaisen mieluusti edelleen omistaisi.
Ilmoita asiaton viesti
”Parasta olisi, että markkinat ohjaisivat eri maiden valuuttojen arvot automaattisesti niiden tosiasiallista kilpailukykyä vastaaville tasoille.”
Eikä EKP pumppaisi 60-80 miljardia euroa markkinoille joka kuukausi.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä ei ollut kyse kurssimanipulaatiosta vaan keskuspankkien koordinoiduista toimista maailmanlaajuisen laman torjumiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Toki rahanpainaminen on yksi keino manipuloida valuutan arvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkien oleellisten markkinatoimijoiden painaessa lisää rahaa samanaikaisesti valuuttojen keskinäiset suhteet eivät juurikaan muutu. Taloudellisen aktiviteetin taso voi sen sijaan asettua hieman korkeammalle tasolle – kuten käytännössä tapahtuikin.
Ilmoita asiaton viesti