Trump, voittaja?
Donald Trump voi näinä päivinä arvioida maailmanpolitiikan toimivan monilta osin hänen toivomillaan tavoilla.
Etenemistä eri rintamilla
Washingtonissa ja Pjonjangissa valmistellaan Donald Trumpin ja Kim Yong-unin tapaamista Singaporessa, jonka ensinmainittu toivoo johtavan sopuun Pohjois-Korean ydinaseista ja hänen palkitsemiseensa rauhan Nobelilla.
Muut maat eivät ole seuranneet Yhdysvaltoja sen irtauduttua Iran-sopimuksesta, mutta Israel on terhakoitunut vaatien Irania vetämään joukkonsa pois Syyriasta. Iranin pääajatollah on uhannut maan lisäävän uraanin rikastamista, kun taas presidentin mukaan Iran pitää kiinni sopimuksesta jos muutkin niin tekevät. Näin sopimuksessa mukana olevat länsi-Euroopan maat ovatkin luvanneet toimia. USA odottaa kuitenkin eurooppalaisten yritysten taipuvan sanktioiden uhan vuoksi niin, että sovun myötä Iranille koituviksi tarkoitetut taloushyödyt jäävät suureksi osaksi toteutumatta.
Yhdysvaltojen ja länsi-Euroopan välillä on ollut hiljaista Euroopan johtajien epäonnistuttua yrityksissään pitää USA mukana Iran-sovussa. Sen sijaan etenkin Saksan johtavat poliitikot ovat pitäneet aktiivisesti yhteyttä Moskovaan, jolla voisi synneistään huolimatta olla nykyisten lähi-idän yhteyksien ansiosta mahdollisuus toimia välittäjänä alueen ristiriidoissa.
Samalla eurooppalaiset haluavat kartoittaa mahdollisuudet suhteiden parantamiseen Vladimir Putinin julkaistua uuden presidenttikautensa talous- ja hyvinvointipainotteiset strategiset linjaukset. Hieman odotuksia ehkä kuitenkin hillitsee se, että Venäjän mediat ovat viime päivinä mainostaneet jälleen maan uusia superaseita. Talousuudistusten pääarkkitehdiksi kaavaillun Aleksei Kudrinin on huhuttu päätyvän maan tilintarkastustuomioistuimen johtoon eli sinänsä tärkeään tehtävään, jota ei kuitenkaan voida pitää mitään varsinaisena avainvakanssina.
Trumpin tärkeimmät tavoitteet ovat kauppapolitiikassa. Hän aikoo pakottaa USA:n kanssa ylijäämäistä kauppaa käyneet Kiinan, EU:n, Japanin ja Etelä-Korean supistamaan vientiään Yhdysvaltoihin. Hän tavoittelee nimenomaan kahdenkeskisiä järjestelyjä USA:n ja muiden maiden kesken, jolloin muut maat joutuvat kilpailemaan keskenään hänen suosiostaan. Tällä hetkellä yhteydenpito etenkin Kiinan kanssa onkin vilkasta. Trump haluaa palkita vastapuolta kehottamalla maansa kauppaviranomaisia etsimään keinoja matkapuhelinvalmistaja ZTE:n pelastamiseksi kriisistä, johon se on ajautunut Yhdysvaltojen viranomaisten määräämien sanktioiden vuoksi.
Varsinkin kotimaisen taloustilanteen pysyessä hyvänä Trump voi siis toivoa kykenevänsä esiintymään johtajana, jonka politiikka tehoaa käytännössä. Tällöin hänen Venäjä-yhteyksiinsä kohdistuvat tutkinnat hiipuvat ehkä vähitellen taka-alalle. Lisäksi hän ehkä kykenee säilyttämään nykyisen enemmistöasemansa USA:n marraskuisissa välivaaleissa ja tätä kautta käytännössä varmistamaan tiensä republikaanien presidenttiehdokkaaksi myös vuoden 2020 vaaleissa.
Kehitys on kiinni myös muista
Asetelma on kuitenkin herkkä. Paljon on kiinni siitä, suostuvatko maailmanpolitiikan muut osapuolet tanssimaan Trumpin pillin määräämässä tahdissa vai ryhtyvätkö ne toimimaan määrätietoisemmin tulevan kehityksen ohjaamiseksi paremmin niiden toiveita vastaavalle uralle.
Juuri nyt esimerkiksi Valkoisen talon kauppapoliittisten hyökkäysten kohteena olevien maiden kannattaisi pohtia, voisivatko ne vastata periaatteessa myönteisesti mutta samalla omilla tavoillaan Trumpin vaatimuksiin rajoittamalla merkittävästi sekä pääomainvestointeja että tavaravientiä Yhdysvaltain markkinoille.
Tämä johtaisi todennäköisesti työpaikkamenetyksiin Yhdysvalloissa. Sikäläiset yritykset joutuisivat etsimään korvikkeita aiemmin ulkomailta tuomilleen komponenteille, kuluttajien olisi maksettava ostamistaan hyödykkeistä kalliimpia hintoja ja liittovaltio joutuisi joko vähentämään velanottoaan tai maksamaan uusista velkakirjoistaan paljon nykyistä korkeampia korkoja. Dollarin vähenevä kysyntä heijastuisi valuutan arvoon.
Toimet kannattaisi toteuttaa sen verran nopeasti, että amerikkalaiset äänestäjät ehtivät kokea Trumpin politiikan tosiasialliset vaikutukset elinoloissaan samaan aikaan kun he valmistautuvat marraskuun välivaaleihin. Jos Trump ja häntä kannattavat republikaanit menettävät superenemmistönsä, presidentti ei voisi enää toimia yhtä mielivaltaisesti kuin nykyisin. Tämä puolestaan tekisi maailmanpolitiikan hoitamisen astetta helpommaksi jatkossa.
Samaan aikaan muut maat voisivat vahtia, että Pohjois-Korean kriisiä ratkottaessa ei tyydytä vain Donald Trumpin imagonrakennusta tukevaan näennäissopuun, vaan että ratkaisu tukee myös Japanin ja Etelä-Korean turvallisuusintressejä ja että se avaa näköalan Koreoiden rauhanomaiseen yhdistymiseen yhdeksi demokraattisesti johdetuksi, kansalaisten hyvinvoinnin rakentamiseen keskittyväksi ja naapureiden kanssa sovussa eläväksi valtioksi.
Lähi-idässä läntisen Euroopan ei pidä jäädä enää seuraamaan passiivisena sivusta muiden toimia, vaan sen tulisi omaksua itselleen aktiivinen ja näkyvä rooli Iranin ydinaseita koskevan sopimuksen pelastamiseksi, alueella vallitsevien ristiriitojen selvittämiseksi ja YK:n palauttamiseksi sille kuuluvaan rooliin kansainvälisten konfliktien tärkeimpänä sovittelijana.
Valintojen aika on nyt
Eri maiden johtajien näinä viikkoina tekemät valinnat ratkaisevat pikälti sen, edetäänkö maailmanpolitiikassa jatkossa Trumpin viitoittamalla vai jollakin muulla polulla.
Voi uskoa vaikka ei halua että Trump on ulkona siitä kuinka maailma tänään elää. Hän tekee vain yksittäisiä hyökkäyksiään sinne tänne ja taktiikkana perua se kaikki aikanaan. Myöntämättä edes mitään pahaa tehneensä. Trumpista tuskin tulee todellista voittajaa, ei se edes haittaa, mutta kuinka paljon hänen maansa ja maailma kärsii kaikesta tästä. Tarvitaan asiantuntijaa ymmärtämään missä mennään sillä Iran on Israelille todella paha pala, jos se tykittää vihollistaan jonain päivänä ydinasein. Israelista en tiedä, onko sillä ydinase vai ei. Jos ei ole, silloin ainoa varma apu todellisen kriisin puhjetessa on USA. Iran ja palestiinalaiset eivät tule tänään toimeen sitten yhtään Israelin kanssa. Siihen on yhtenä varmana syynä herra Trumpin politiikka, ulottuen aina Euroopan sisäisiin asioihin. Kaikki eivät kuitenkaan halua toimia hänen päänsä mukaan. Se mies ei halua ymmärtää että maailmasta puhuttaessa tärkeintä on rauha ja vasta sitten dollarit.
Ilmoita asiaton viesti
Israelilla on ydinase. Siksi sellaista päivää ei tule, jona Iran pommittaisi Israelia ydinaseillaan ilman että Israel ei olisi ehtinyt toimia ensin. Nämä ovat kuitenkin tuomiopäivän skenaarioita: nyt kansainvälisen yhteisön – Trumpia lukuunottamatta – pyrkimyksenä on toimia niin, ettei sellaisten äärelle koskaan jouduttaisi.
Juuri nyt asiat näyttävät olevan etenemässä vaikeaan vaiheeseen. USA:n neuvottelijoiden olisi saatava asiat sovittua Pohjois-Korean johdon kanssa konkreettisesti niin, että johtajien tapaamisessa olisi edes jotakin mieltä. USA:n Kiinalle esittämästä järjettömästä vaatimuslistasta pitäisi muovata agenda, joka voisi tarjota pohjan vakaville neuvotteluille. Myös Iranin kohdalla amerikkalaisten pitäisi saada presidenttinsä ymmärtämään, etteivät hänen kuvitelmansa toteudu automaattisesti lähi-idässäkään.
Eli todellisuus lyönee Trumpia kohta sormille monistakin suunnista. Hänen toimintansa aiheuttamien riskien vähentäminen onnistuisi kuitenkin paljon tehokkaammin, jos EU-maat rohkenisivat ja osaisivat käyttää omaa potentiaaliaan edes hieman paremmin kuin tähän saakka on tapahtunut.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, jään ajattelemaan esittämiäsi faktoja. Olin vähän aikaa ”pihalla” kun en päässyt kirjautumaan tänne (viime yö). No nyt ollaan taas päivässä ja aurinko paistaa. Maailmanpolitiikassa se ei kovin paljoa kuitenkaan näy, satoi tai paistoi, aina lyödään jos se vain ajaa omaa etua. USA ja Suomi, taas löytyy samaa kahden maan johtajista. Demokraatit jenkkilässä syyttää että Trump ei osaa johtaa ja saman viestin on EU lähettänyt Sipilälle. Luin sen vasta tänään jostain, sivut vaihtuvat Internetin avulla turhankin nopeasti. Sitten se mr.Trump vielä, hänen vaarallisuutensa Sipilään nähden kohtaa koko maailman. Tämä mies saa kaiketi yksin päättää liian paljon niin halutessaan. Kun hän ei ole pätevä sitä tekemään, mitä siitä jaahkaamaan. ”Tuurilla ne laivatkin seilaa…” On Suomessa huonompiakin johtajia kuin Sipilä, en sitä kiellä. Onneksi johdossa sentään edes hän.
Ilmoita asiaton viesti