AnttiJuhaniKasvio

Pohjois-Korean kriisin ratkaisuvaihtoehdot

Pohjois-Korean ydinaseohjelman synnyttämää kriisiä yritetään ratkoa vaihteeksi neuvottelemalla. Niiden tulokset ovat kuitenkin epävarmoja, ja siksi Donald Trumpin mukaan kaikki vaihtoehdot ovat edelleen pöydällä. Mitä nämä vaihtoehdot voisivat olla? Esitän seuraavassa viisi mahdollista etenemistapaa.

a) Rajattu neuvotteluratkaisu

Trump ja Kim pääsevät sopimukseen Pohjois-Korean ydinaseohjelman lopettamisesta. Tämän ohella sovitaan kansainvälisen valvonnan järjestämisestä ja Pohjois-Koreaa vastaan suunnattujen pakotteiden vähittäisestä purkamisesta. Koreoiden jako kuitenkin jatkuu edelleen ja Pohjois-Korean nykyinen valtajärjestelmä pitää asemansa. Riskiksi jää tässä vaihtoehdossa se, että Pohjois-Korean johto fuskaa jälleen ja ryhtyy jatkamaan ydinaseohjelmaansa sopivan tilaisuuden tullen. Tämä merkitsisi paluuta lähtötilanteeseen sotilaallisine uhkauksineen ja talouspakotteineen.

b) Rajattu sotilaallinen isku

Jos ratkaisua ei synny neuvottelemalla, USA tekee Syyriassa toteutetun kaltaisen lyhyen ja tarkoin rajatun ohjusiskun, jonka tavoitteena on Pohjois-Korean ydinlaitosten ja ohjusalustojen tuhoaminen. Kim Jong-unia uhataan miehen ja hänen hallintonsa tuhoamisella, jos Pjonjang yrittää vasta iskuun esimerkiksi Souliin kohdistetulla tykistötulella. Kimiltä vaaditaan lupaus siitä, että mahdollisesti vielä jäljelle jääneet laitteistot tuhotaan ja ettei Pohjois-Korea jatkossa ala enää rakentaa ydinasetta. Lupausten toteutumista ryhdytään valvomaan ja Pohjois-Koreaa vastaan suunnattuja pakotteita aletaan purkaa. Kim Jong-un jatkaa kuitenkin edelleen maan diktaattorina ja Korean miemimaa pysyy kahtiajakautuneena, jolloin ongelma voi toistua tulevaisuudessa.

c) Massiivinen sotilaallinen isku ja hallinnon vaihtaminen

Valkoinen talo päättää ratkaista Pohjois-Korean ongelman kertaheitolla. USA ei tyydy vain hävittämään Pohjois-Korean ydinlaitoksia ja ohjusalustoja, vaan yrittää kaataa maan nykyhallinnon ja tuhota sen hyökkäysvoiman massiivisella sotilaallisella iskulla. Tavoitteena on kahden Korean yhdistäminen yhdeksi demokraattisesti johdetuksi valtioksi, ja USA tekee kaikkensa saadakseen Kiinan hyväksynnän tälle ratkaisulle. Kiina kuitenkin tulkitsee USA:n toimet pyrkimykseksi muuttaa vakiintuneita etupiirijakoja, ja siksi se lähettää omat joukkonsa Pohjois-Koreaan torjumaan yhdysvaltalaisten ja eteläkorealaisten etenemistä alueelle. Vaara konfliktin eskaloitumisesta uudeksi maailmansodaksi on ilmeinen.

d) Koreoiden rauhanomainen yhdistäminen

Pohjois- ja Etelä-Korean johtajat päättävät lopettaa maiden välillä kohta 68 vuotta jatkuneen sotatilan, ja Donald Trump ja Kim Jong-un sopivat Pohjois-Korean ydinaseohjelman lopettamisesta. Samalla aletaan valmistella Koreoiden jälleenyhdistämistä niin, että Kim Jong-un jää kokonaan syrjään tai jatkaa toistaiseksi vain maan pohjoisosan symbolisena hallitsijana. Kiina suostuu järjestelyyn sillä ehdolla, että yhdistynyt ja ydinaseeton Korea omaksuu neutraalin statuksen. Pohjois-Koreaan suunnataan paljon uusia investointeja, ja pikku hiljaa etelän ja pohjoisen väliset elintasoerot alkavat kuroutua umpeen.

e) Pohjois-Korea vaihtaa leiriä

Korean sodan ajoista lähtien Pohjois-Korea on nojannut Kiinan tukeen, kun taas USA on sitoutunut puolustamaan Etelä-Koreaa. Viime aikoina Kiina on kuitenkin menettänyt luottamuksensa Pohjois-Korean johtoon. Tämä on synnyttänyt spekulaatioita siitä, että Donald Trump voisi sittenkin antaa Pohjois-Korean pitää ydinaseensa samalla kun maa etääntyy poliittisesti Kiinasta. Jos Pohjois-Korea luopuu pitkän kantaman ohjusten kehittelystä, sen uhka ulottuu vain Japaniin ja Etelä-Koreaan. Tämä ei välttämättä ole paha asia Valkoisen talon näkökulmasta, sillä juuri näitä maitahan se haluaa kurittaa Kiinan ohella niiden ylijäämäisten kauppataseiden vuoksi.

Eri vaihtoehtojen todennäköisyydestä

Edes Donald Trumpin uusi turvallisuuspoliittinen neuvonantaja John Bolton ei liene riittävän sotahullu ehdottaakseen laajamittaista hyökkäystä Pohjois-Koreaan, ja rajattua sotilaallista iskuakin pidetään yleisesti kohtuuttoman vaarallisena. Siksi kaikkialla – ehkä Kremliä lukuunottamatta – toivotaan neuvotteluratkaisuun pääsemistä Pohjois-Korean nykyjohdon kanssa, kun taas Koreoiden rauhanomaista yhdistymistä ja demokratian ulottamista myös Pohjois-Koreaan ei pidetä nykyoloissa realistisena mahdollisuutena. Pohjois-Korean ydinpelotteen päätyminen palvelemaan Valkoisen talon tarkoitusperiä voi alkuun kuulostaa liian inhorealistiselta vaihtoehdolta ollakseen uskottava, mutta tällaistenkaan elementtien mukaantuloa käytännön toimintavaihtoehtojen joukkoon ei  ehkä kannata sulkea kokonaan pohdintojen ulkopuolelle.

Itse en haluaisi sulkea Koreoiden rauhanomaisen yhdistymisen vaihtoehtoa kokonaan mahdollisuuksien ulkopuolelle, ja esimerkiksi Kiinan johdossa tällaista ratkaisua saatetaan nykyisin pohtia aivan vakavasti. Toisaalta sekin on pakko ottaa huomioon, että Donald Trump Kiinan nöyryyttämispyrkimyksineen on vielä tässä vaiheessa tehokas este tällaisten ajatusten eteenpäinviemiselle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Oma veikkaus on että nyt vähän liennytellään ja pelaillaa ehkä koripalloakin liennytyksen merkeissä.
Kim luottaa pommiinsa neuvotteluvalttina ja lupaa luopua sen kehittelystä vastineena riisiin ja muuhun kivaan.
Noh...jenkit antaa vähän riisiä ja muuta kivaa.

Kun pommiohjelmasta on päästy, niin tehdään Iranit.
Laitetaan ruuvi takaisin tiukalle ja irtaudutaan sopimuksesta ja sanotaan että tämä ei enää päde.
Siinä ei enää ole Kimillä valtteja käsissä ja joutuu pelaamaan sillä mustalla pekalla jenkkien värisuoraa vastaan

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos kommentista!

Nyt olemme sitten Koreoiden johtajien tapaamisen verran viisaampia, ja toki kaikki merkit viittaavat siihen, että niemimaan tasolla ilmapiirin muutos on ollut aika merkittävä. Koreoiden rauhanomainen yhdistyminenkin alkaa nousta mahdollisten vaihtoehtojen joukkoon.

Vaikka USA, Venäjä, Kiina ja Japani taputtavat käsiään tapahtuneelle, aika näyttää miten ne onnistuvat sovittamaan omat intressinsä yhteen. Ja onhan Koreoilla keskenäänkin vielä valtava työmaa edessään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset