Pääministeri Fortum-kohun selvittäjänä
Suomessa on ihmetelty viime päivinä venäläisen Rossijskaja Gazetan rajua hyökkäystä Fortumia ja sen suomalaista valtio-omistajaa vastaan, ja pääministeri on luvannut ottaa asian esille tulevan Venäjän-vierailunsa yhteydessä. On kuitenkin syitä, miksi juuri hän ei välttämättä ole paras henkilö ajamaan Suomen etua tuossa sotkussa.
Mihin hyökkäyksellä pyritään?
Jarmo Mäkelän kerrottua suomalaisille Rossijskaja Gazetan kohujutusta ilmassa on ollut monia virheellisiä ja vähemmän uskottavia olettamuksia. Jutun kirjoittaja on esitelty Vladimir Putinin neuvonantajana, vaikka todellisuudessa hän on lähinnä vain poliittisesti aktiivinen ekonomisti, jonka kanta tulee merkittäväksi ensisijaisesti siksi, että se on julkaistu Kremlin tiedotuskanavanaan käyttämässä lehdessä. Sylttytehtaaksi on oletettu Uniperin johtoa, vaikka on hyvin vaikea nähdä, mitä syytä Rossijskaja Gazetalla olisi ryhtyä ajamaan sen asioita.
On vaikea kuvitella Kremlissä oltavan yleisesti tyytymättömiä Fortumin toimintaan. Onhan Fortum investoinut viime vuosina todella paljon Venäjälle. Lisäksi Fortum suostui aiemman linjansa vastaisesti lähtemään mukaan Fennovoimaan jopa ilman vastineeksi luvattuja vesivoimaomistuksia luoteis-Venäjällä. Muista Itämeren alueen maista poiketen Suomi ei ole laittanut ensimmäistäkään tikkua ristiin Nordstream 2-hankkeen tielle, ja Fortum päätti sijoittaa aiemmasta sähköverkkojen myynnistä kertyneet isot käteisvaransa hankkeen päärahoittajiin kuuluvaan Uniperiin.
Oma arvaukseni on, että Venäjällä ollaan tyytymättömiä ennen kaikkea suomalaisten ydinturvallisuusviranomaisten tarkkuuteen Rosatomin ydinvoimalahankkeen käsittelyssä. Asia on ehkä tullut esille Venäjän energiaministerin ja Fortumin toimitusjohtajan äskettäisessä tapaamisessa, jossa venäläiset ovat saattaneet vaatia Fortumia ja Suomen hallitusta panemaan suomalaiset virkamiehet kuriin ja järjestykseen. Tuolloin Fortumin taholta on ehkä todettu, etteivät sen paremmin he kuin Suomen hallitus pysty puuttumaan eivätkä halua puuttua riippumattomien virkamiesten toimintaan. Jos tämä on raivostuttanut Venäjän energiaministerin, tulos voisi olla juuri Rossijskaja Gazetassa julkaistun hyökkäyksen kaltainen.
Toinen mahdollinen selitys voi löytyä siitä suuttumuksesta kaikkia länsimaita kohtaan, jota Kremlissä ovat synnyttäneet muun muassa diplomaattikartoitukset, USA:n uusimmat talouspakotteet ja ohjusisku Syyriaan. Tässä tilanteessa Kreml ehkä haluaa tiukentaa otettaan Suomesta, ja uhka Fortumin Venäjän omistusten nappaamisesta sopii hyvin peukaloruuviksi.
Pääministeri, Fortum ja Chempolis
Tällaisessa tilanteessa Suomen pääministerin on periaatteessa ihan järkevää ottaa selvittääkseen, mistä varsinaisesti on kyse ja miten Fortumiin liittyvät ongelmat olisivat mahdollisesti poistettavissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, millaisia muita elementtejä pääministerin ja Fortumin väliseen suhteeseen liittyy.
Erityissuhteen taustalla on ikuinen starttiyritys Chempolis, johon myös Juha Sipilä perheineen ovat sijoittaneet melko paljon omia rahojaan. Lukuisten epäonnistuneiden liiketoiminnan aloittamisyritysten jälkeen firman kohtalo näytti kääntyvän sen solmittua runsaat pari vuotta sitten intialaisen energiayrityksen kanssa aiesopimuksen noin sadan miljoonan arvoisen biojalostamon rakentamisesta Assamiin. Chempoliksen edustaja otettiin mukaan suomalaisen elinkeinoelämän kermasta koottuun valtuuskuntaan pääministerin johtamalle Intian matkalle, biojalostamohanke oli esillä Suomen ja Intian pääministerien välisissä keskusteluissa ja Sipilä lobbasi hanketta näkyvästi intialaisille medioille antamissaan haastatteluissa.
Näistä tapahtumista huolimatta liiketoimintaa vailla oleva yritys keikkui konkurssin partaalla aina vuoden 2016 lokakuuhun saakka, jolloin Fortum yhdessä Taaleritehtaan kanssa pelasti yrityksen merkittävällä sijoituksellaan. Tässä yhteydessä myös pääministerin ja hänen perheenjäsentensä saatavat muutettiin osakkeiksi, joiden arvo nousi nollasta miljoonaluokkaan uusien omistajien hämmästyttävän hövelin arvonmäärityksen ansiosta.
Kenen etua pääministeri valvoo keskusteluissa venäläisten kanssa?
Tarina voisi päättyä onnellisesti, jos Assamin biojalostamo saataisiin todella rakennettua jossakin vaiheessa, se alkaisi toimia tavoitteiden mukaisesti ja poikisi Chempolikselle muutakin liiketoimintaa. Toistaiseksi kuitenkin muiden Chempoliksen hankkeiden tapaan myös Assamin jalostamo on edelleen vain aloittamista vaille valmis. Jos hanke hautautuu lopullisesti, se synnyttää ison tahran Suomen ja erityisesti pääministerin cleantech-maineelle ainakin Intiassa ja todennäköisesti muuallakin.
Vastuu tilanteen korjaamisesta ja asianosaisten maineen pelastamisesta on nyt siirtynyt Chempoliksen pääomistajalle eli Fortumille. Pääministerillä on oman uransa vuoksi täysi syy toivoa, että Fortum vie biojalostamohankkeen satamaan hinnalla millä hyvänsä.
Kun pääministerin, Fortumin ja Suomen intressit kietoutuvat näin moninaisesti yhteen, mitkä niistä ovat päällimmäisinä pääministerillä hänen ratkoessaan Fortum -kiistaa yhdessä venäläisten kanssa? Pitääkö hän kiinni suomalaisten ydinturvallisuudesta silläkin uhalla, että se vaarantaa Fortumin Venäjän liiketoiminnot? Vai olisiko hänen sittenkin parempi joustaa niin, että yhtiötä kohtaan suuntautuva paine hieman helpottaa? Tuolloin yhtiön johto ehkä muistaisi kiitollisuudella hänen palveluksensa päätettäessä, kauanko Chempolis-kulissia kannattaa vielä pitää pystyssä.
”“We have a very bad feeling about the current spiral of sanctions,” said Leif Erichsen, a spokesman for German utility Uniper SE, which is a partner in the Nord Stream 2 gas pipeline being built to connect Russia and Europe. “We hope that everyone involved will quickly realize that it is always better to de-escalate.””
Tätä Wall Street Journalin juttua lukiessa tulee mieleen, että vaikka Sipilä on Suomessa suuri oligarkki, tämän Venäjä-sotkun selvittämiseen hänen rahkeensa tuskin riittävät.
https://www.wsj.com/articles/germany-to-push-for-e…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän jonkun Suomessakin sotkua pitää selvittää. Periaatteessa pääministeri sopisi asemansa puolesta tuohon tehtävään oikein hyvin, kunhan linjoista sovitaan ulkopoliittisen johdon kanssa.
Nyt ongelmana kuitenkin on se, että henkilökohtaisen talouden alueella syntyneiden hyvä veli -sidonnaisuuksien vuoksi istuvan pääministerin rooli on hyvin kyseenalainen. Tuollaista tilannetta ei olisi koskaan pitänyt päästää syntymään.
Ilmoita asiaton viesti
Itse uskoisin kyseen nyt olevan vain hybridimuistutuksesta Suomen päätöksentekijöille reaaliteetien olemassa olosta. Venäjä ei nyt varmasti lähde torpedoimaan pitkälle vietyä ydinvoimalahanketta.
Fortum teki viime vuonna erinomaisen liiketuloksen Venäjällä, joten muistutus varmasti koskee myös Fortumin liiketoimien kehitystä siellä jatkossa.
Artikkelithan olivat luonteeltaan uhkauksia.
Ilmoita asiaton viesti
”3.
Luulen itsekin näin.
Deljagin totesi ensimmäisessä tekstissään suurinpiirtein näin (transl. vh);
”Läntisten yritysten edustajat ovat vuosikymmeniä häpeämättömästi opettaneet meille erottamaan liiketoiminnan politiikasta.
Kuitenkin heidän täydellinen ja ehdoton toiminansa, joka vahingoittaa tilannetta määräämällä mielivaltaisia pakotteita, osoittaa, että nykyinen ulkomaalainen liiketoiminta on vain länsimaisten poliitikkojen väline.
Ja milloin tahansa se (liiketoiminta) on valmis toimimaan heidän käskystään meitä vastaan, huolimatta niiden omista kaupallisista eduista.”
Tämä on tunnettua naapurin puhetta, eikä nyt ihan täysin aiheetontakaan.
Ilmoita asiaton viesti
En tarkoittanut että Venäjä olisi lähdössä torpedoimaan ydinvoimalahanketta, vaan että Venäjä haluaa torpedoida Rosatomille vaatimuksia esittävien Suomen ydinturvallisuusviranomaisten toiminnan. Naapuri lähtee siitä, että se mikä kelpaa Venäjällä saa luvan kelvata myös meille suomalaisille, koska olemme Venäjää pienempi ja heikompi maa.
Ilmoita asiaton viesti
Rosatom palkkasi STUKin Jukka Laaksosen palvelukseensa.
On valitettavasti Rosatomin tekemisiä seuratessa todettava, että Laaksonen palkattiin samanlaiseksi keulakuvaksi kuin Lipponen ja Schröder. Selvästikään Laaksosen asiantuntemus ei ole se motiivi, miksi hänet palkattiin.
Ilmoita asiaton viesti
Palkassa tuskin on valittamista.
Ilmoita asiaton viesti
Olipa syy mikä tahansa noista Antti Kasvion mainitsemista, niin se alleviivaa sitä, että kaupankäynti ja taloudellinen yhteistyö Venäjän kanssa on ensisijaisesti politiikkaa ja vain pieneltä osin liiketaloutta.
Pelkään pahoin, että Fortum tulee saamaan vielä lujasti näpeilleen Venäjän investoinneistaan, mutta ne ovat jo menetettyjä rahoja, joiden suhteen emme voi enää tehdä mitään muuta kuin panna sormet ristiin. Sensijaan Hanhikiven ydinvoimalan kohdalla Suomen päättäjien pitäisi viimeistään nyt ymmärtää ottaa järki käteen ja haudata hanke! Venäläisten rakentama ja osin omistama ydinvoimala tarjoaa Venäjälle joka suhteessa sellaisen kiristysruuvin meitä kohtaan, että on vaikea uskoa päättäjiemme vielä tämänkin jälkeen haluavan sen toteutuvan. Ydinvoimaloiden toimittajia on muitakin kuin Rosatom ja pettymykseksi osoittautunut Area. Pitääkö tsuhnan olla aina näin tyhmä!
Ilmoita asiaton viesti
Luotto naapurissa melko vähissä ja kovin pelolla ohjataan – https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005647559….
Ilmoita asiaton viesti
Vanha isovenäläinen shovinismi kieltämättä kukoistaa nykyisin ilman että Kremlillä olisi mitään erityistä halua hillitä uhoilua. Rossijskaja Gazetan näkyvästi julkaisema artikkeli on kuitenkin paljon vakavampi asia kuin sosiaalisessa mediassa harjoitettu melskaaminen.
Jotakin sylttytehtaasta kertonee Deljaginin kauhistelu siitä, että Fortum on suunnattomassa röyhkeydessään kuvitellut FSB:nkin maksavan sähkölaskunsa. Firma ei selvästi ole tajunnut toimivansa Venäjällä.
Ilmoita asiaton viesti
Jari Rajala, kiitos että postasit tämän linkin. Aivan uskomatonta tekstiä! Ja meitä, jotka varoittelevat Venäjästä, pidetään russofobeina 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ole hyvä Pekka. Naapurissa ei mene ilmeisestikään kovinkaan hyvin, vaikka moinen aivan valtava maa voisi hyvinkin olla ykkönen ihan kaikessa, jopa kaikessa hyvässäkin. Se on iso sääli ;(
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ihmettä Venäjällä tapahtui vuosikymmen takaperin ? Venäjä oli vuosia länsisuvaitsevainen, mutta aivan yhtäkkiä politiikka muuttui ja aloitettiin härdelli Georgiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Naivi selitys on, että Putin tulkitsi lännen vedättäneen venäläisiä – eikä tietynasteista läntistä opportunismia voi ihan täysin kiistääkään.
Suurimpia opportunisteja ovat tainneet kuitenkin olleet Venäjällä vallan kaapanneet Putinin mafian toimijat, jotka ovat pyrkineet hyötymään sekä aiemmasta avautumisesta lännen suuntaan että myöhemmästä vastakkainajautumisesta.
Ilmoita asiaton viesti