AnttiJuhaniKasvio

Sote Kokoomuksen kompastuskivenä

Eduskunta on ehkä lainsäädäntöhistoriansa mittavimman uudistuksen äärellä käsitellessään hallituksen sote- ja maakuntalakiesitystä. Laeilla luodaan uusi väliportaan hallinto ja organisoidaan täysin uusiksi hyvinvointiyhteiskunnan suurin ja kallein palvelukokonaisuus.

Lakipaketin pikaista hyväksymistä perustellaan ennen muuta sillä, että uudistusta on valmisteltu jo niin pitkään. Puutteistaan huolimatta sitä pidetään ainoana joka on poliittisesti toteuttamiskelpoinen, ja nykyinen malli on joka tapauksessa tullut jo tiensä päähän.

Kukaan ei kuitenkaan ole kyennyt vielä perustelemaan, mitä järkeä on sote-palvelujen järjestämisvastuun siirtämisessä kahdeksalletoista maakunnalle, joista suurimmassa asuu yli 1,6 miljoonaa henkeä, kun taas pienimpien asukasmäärä yltää hädin tuskin 70 000:n tasolle. Miksei muodosteta esimerkiksi kymmenkuntaa noin puolen miljoonan asukkaan sote-aluetta?

Uudistus on suunniteltu toteutettavaksi niin, että palvelujen järjestämiseen tarkoitetun rahoituksen kasvusta leikataan automaattisesti vuoteen 2030 mennessä kolme – tai lähes neljä – miljardia euroa. Maakuntien on kompensoitava vaje tehostamalla palvelutuotantoa, mutta jos se ei onnistu, kansalaiset jäävät vaille tarvitsemiaan palveluja. Näin tapahtuu, koska muita joustoelementtejä ei ole.

Suorastaan skandaalimaista on, että edes tässä vaiheessa uudistuksen valmistelusta vastaava ministeri ei suostu tai kykene esittämään ensimmäistäkään arviota lakipaketin toteuttamisen kustannuksista. Hän kyllä vakuuttaa hallintokustannusten pienenevän sote-palvelujen järjestämisen siirtyessä noin kolmeltasadalta kunnalta kahdeksalletoista maakunnalle, mutta kunnathan jatkavat olemassaoloaan maakuntauudistuksen jälkeenkin. Niiden lisäksi tulevat kahdeksantoista maakuntahallintoa, maakunnille perustettavat yhteiset tukiorganisaatiot sekä tilaaja-tuottaja -järjestelmään siirtymisen edellyttämät maakunnittaiset liikelaitokset.

Lakipaketin hyväksyminen nykymuodossaan synnyttäisi murhenäytelmän, jonka aineksiin kuuluvat paineet suunniteltua suurempaan sote-menojen kasvattamiseen, ylivoimaisia haasteita ratkovat maakuntahallinnot, keskenään ja tilaajien kanssa kiistelevät sekä EU:n kilpailulakeihin vetoavat palveluntuottajat, yhä pahemmin turhautuvat sote-ammattilaiset ja palvelujen toimimattomuudesta raivostuvat kansalaiset.

Pääministeri ei ehkä murehdi erityisemmin vedenpaisumuksen uhkaa niin kauan kuin hänen puolueensa himoitsema maakuntahallinto ei ole uhattuna. Kokoomukselle ja puolueen puheenjohtajalle tilanne on sen sijaan muodostumassa vaikeaksi. Varsinkin suurissa kaupungeissa versova kapina hallituksen lakiesitystä vastaan voi vaarantaa puolueen odotetun nousun vaalien jälkeiseksi pääministeripuolueeksi. Tilanne on hankala myös paikkansa uusimista toivoville kansanedustajille.   

Jos kokoomusjohdolla on korvat tallella, se havaitsee ettei kyse ole vain Helsingin ja muun Suomen vastakkainasettelusta tai menneen puheenjohtajakisan uudelleenlämmittelystä, vaan hallituksen esityksen huonoudesta. Tuolloin se antaa kansanedustajilleen vapaammat kädet tuoda esiin lakiesityksen havaittuja ongelmakohtia vielä eduskuntakäsittelyn aikana. Lisäksi puoluejohdon tulisi vaatia riittävästi aikaa paketin huolelliseen käsittelyyn, vaikka se johtaisi syksyksi kaavailtujen maakuntavaalien siirtymiseen kauemmas tulevaisuuteen. Hallituskumppanit pitäisi haastaa neuvottelemaan niin isoista muutoksista hallituksen esitykseen kuin katastrofin välttäminen todellisuudessa edellyttää.

Toki jämäköitymisen tuloksena voivat olla hallituksen hajoaminen, aiennetut eduskuntavaalit ja sote-uudistuksen korjaamisen jääminen seuraavan hallituksen tehtäväksi.  Se merkitsisi uudistuksen lykkäytymistä vuodella tai kahdella, mutta olisiko menetys kohtuuton vähintään kymmenen vuoden kaaokseen ja oman puolueen huonoon vaalimenestykseen verrattuna?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Katsoipa sote-uudistusasiaa mistä suunnasta hyvänsä, järjen hiventäkään ei löydy, jos asioita tarkastellaan terveydenhuollon kannalta.

Asiaperustelut ovat kestämättömiä tai niitä ei ole esitetty. Perusteluiksi esitetään kaikenlaisia naurettavuuksia, kuten että uudistusta on valmisteltu jo tarpeeksi kauan tai että uudistus ei voi olla täydellinen. Koko ajan vedotaan myös kiireeseen, jolloin ollaan takaperoisessa tilanteessa, jossa lausuntoja annetaan keskeneräisistä asioista, mutta nyt sitten sanotaan, että on liian myöhäistä tuoda vasta-argumentteja.

Minua vaivaa myös perustelu, että koska nykyinen malli on joka tapauksessa tullut jo tiensä päähän tarvitaan hallituksen esittämä sote-uudistus. EI tietenkään tarvita. Mikä estäisi nykyjärjestelmän muokkaamista niin, että valtio rahoittaisi toiminnan kuntien sijaan? Kaikki muutkin mahdolliset uudistukset, jotka voitaisiin tehdä nykyjärjestelmään, on säännönmukaisesti laskettu vain hallituksen mallin ansioiksi. Konkreettisin esimerkki on tietotekniikka, jossa tarvittavat uudistukset olisi ylivertaisesti edullisempaa tehdä hallituksen mallia yksinkertaisemmalle alustalle.

Kaiken kukkuraksi sote-uudistusta kokonaisuudessaan ei kannata yksikään puolue. Mielenkiintoista on, että hiljattain tehdyn kyselytutkimuksen mukaan esitystä kannattaa vain 20 % kansalaisista, mikä siis vastaa suunnilleen kokoomuksen ääniosuutta politiikassa. Näin marginaalisella kannatuksella ei kaikkien aikojen suurinta yksittäistä uudistusta voida viedä läpi.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Eivät nykyisetkään kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut kelvottomia ole. On kuitenkin kovin paljon vaikeampi turvata kaikki lakisääteiset palvelut kohtuuveroin esimerkiksi pienissä muuttotappiokunnissa kuin vauraiden rintamaiden asutuskeskuksissa. Maksukykyisemmät virtaavat yksityisten palvelujen käyttäjiksi, mikä lisää Suomessa jo nykyisin kohtalaisen suurta terveyden eriarvoisuutta. Ja ennen kaikkea väestön ikääntyessä järjestelmän ylläpitäminen tulee koko ajan entistä kalliimmaksi.

Eli sote-uudistusta kyllä tarvitaan, mutta Suomella ei ole varaa toteuttaa sitä niin huonosti kuin hallitus nyt esittää.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tässä ovat nyt aivan liian usein käsitteet sekaisin. Kun sanotaan, että sote-uudistus tarvitaan, hallitus on monopolisoinut sanonnan tarkoittavan nimenomaan sen esittämää sote-uudistusta. Termi sote-uudistus pitää sisällään lähes kaiken mahdollisen, mutta oikeasti ei tarvita niin suurta mullistusta, että pitäisi puhua sote-uudistuksesta. Jos puhutaan jonojen ohella toisesta tärkeimmästä asiasta mistä on kyse eli palvelunjärjestäjien taloudellisista rahkeista, niin muutosta tarvitaan, mutta rahoitusvastuun siirtäminen kunnilta valtiolle olisi pelkkä rahoitusjärjestelmän muutos - ei terveydenhuoltouudistus.

Itse asiassa rahoitusjärjestelmän avulla voidaan hoitaa samalla kertaa myös tasapuolinen kilpailuasetelma yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välille ja vieläpä niin, että kannustimet yritysten väliseen kilpailuun ja toisaalta kansalaisten säästeliääseen palvelujen käyttöön olisivat tehokkaimmat mahdolliset (https://demokraatti.fi/mielipide-pelkistetty-sote-...). Nämä ovat ilmeisesti aivan liian yksinkertaisia asioita käsitettäviksi hallituksen äärimmäisen monimutkaiseen ratkaisuun vihkiytyneille.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Väliportaan hallinto on pahasti myöhässä ehkä 20 vuotta.Jos se kuitenkin toteutaan, niin maakunnille pitäisi ilman muuta antaa verotusoikeus.
Niin on Ruotsissa ja Tanskassa. Tanska muuten teki jo lähes 10 vuotta sitten radikaalin kuntauudistuksen- muuten keskusta- johtoisen hallituksen toimesta ja silloisen sisäministerin Lars Lökke Rasmussenin ( Hän on nyt päämisterinä)johdolla.
Kuntia jäi vain 98 ja vain viisi aluetta, joiden vastuulle tuli pääasissa vain terveyden hoitosektori.Systeemi on toiminut hyvin. Aluevaltuustot valitaan kuntavaalien yhteydessä eikä siellä yleensä ole samat ehdokkaat tyrkyllä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Minusta väliporras on ihan turha. Ainakaan se ei demokratiaa millään tavalla laajenna, vaikka sellaista höpistään. Ihan toiseen suuntaan menisin. Suurkunnat ovat jo nyt vieneet paikallisdemokratian lähes kokonaan. Kun terveydenhuolto poistuu kuntien niskasta, jäljelle jää nimenomaan asioita, joita voisi/tulisi/kannattaisi hoitaa paikallisin voimin. Kysykääpä vaikka ahvenanmaalaisilta pikkukunnilta, mitä niissä asiasta ajatellaan. Käsittääkseni niistä löytyy tyytyväisin väki Suomen alueelta. Paikallisdemokratian edut pääsevät sitä paremmin esille mitä pienempi kunta.

Toisekseen, miksi pitäisi aina matkia muita? Se ei anna mitään taetta siitä, että ratkaisu olisi paras.

Kolmanneksi, sote-uudistuksen yhteydessä on muutenkin turhaan takerruttu maakuntiin, koska yhtenä kokonaisuutena järjestelmä pystyisi parhaiten hyödyntämään muun muassa integraatio- ja mittakaavaedut. Kaiken lisäksi muutos olisi silloin varsin yksinkertainen. Tarvitsisi vain perustaa asiantuntijaorganisaatio - Terveyshallitus - jonka alla keskussairaaloista ja terveyskeskuksista koostuvat sairaanhoitopiirit hoitaisivat käytännön terveydenhuollon. Kun suorittavat rakenteet eivät käytännössä muuttuisi, mitään kaaosta ei voisi syntyä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos kommenteista!

Ongelmista huolimatta näyttää entistä varmemmalta, että eduskunta hyväksyy hallituksen lakipaketin enintään kosmeettisin korjauksin.

Tämä voi merkitä myös sitä, että Keskusta menestyy eduskuntavaaleissa odotettua paremmin ja Kokoomus puolestaan hieman odotettua huonommin. Näin siksi, että sote- ja maakuntauudistuksen ansiosta Juha Sipilä piirtyy vahvatahtoisena johtajana ja Petteri Orpo hänen hyvänä adjutanttinaan.

Uudistuksen poliittiset hinnat kertyvät maksettaviksi pääosiltaan vasta myöhemmissä vaaleissa, jolloin ihmisille alkaa kertyä käytännön kokemuksia sen tosiasiallisista seurauksista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset