Kohti puhtaampaa maailmaa?

Valtionenemmistöinen Fortum teki viime syyskuussa ison strategisen liikkeen ostamalla E.onilta noin 47 prosentin omistusosuuden fossiiliseen energiatuotantoon ja venäläisen maakaasun treidaukseen keskittyvästä Uniperista. Operaatio vei käytännössä ne muhkeat kassavarat, jotka Fortum oli aiemmin saanut pohjoismaisten sähköverkkojen myynnistä.

Onnistuiko veikkaus fossiilisen energiantuotannon puolesta?

Ihmettelyä aiheutti se, miksi julkilausutusti puhtaaseen energiantuotantoon tähtäävä yhtiö käytti pelivaransa hiilenmustan jättiläisen ostamiseen. Eräs kannustin oli varmasti E.onin valmius hankkiutua eroon imagoaan tahraavasta liiketoiminnasta vaikka vähän halvemmallakin. Lisäksi Fortumin johto ilmoitti aikovansa hyödyntää Uniperin hiilimyllyjen tuottaman kassavirran puhtaan energiantuotannon kasvattamiseen joskus tulevaisuudessa.

Uniperissa Fortumin vihreä retoriikka otettiin ilmeisesti sen verran tosissaan, että yhtiön johto ja henkilöstö vastustivat raivokkaasti kauppaa. Sen toteuduttuakin yhtiö halutaan pitää mahdollisimman itsenäisenä suhteessa uuteen pääomistajaan. Koska yhtiön muut osakkeenomistajat eivät innostuneet Fortumin tarjouksesta, sen osuus Uniperista jäi 47 prosenttiin.

Operaation toteuttamisen aikoihin vallitsi epävarmuus siitä, millä tahdilla Saksassa ja muualla Euroopassa aiotaan jatkossa vähentää kasvihuonepäästöjä. Vauhdin parantaminen muuttaisi vanhat fossiiliset myllyt pian arvottomiksi, jolloin Fortumkin jäisi vaille toivomaansa kassavirtaa.

Yhtiön onneksi Saksan uusi hallitus ei ottanut päätavoitteekseen energiakäännettä, vaan etusijalle ovat nousseet talous- ja työllisyyskehityksen vauhdittaminen ja oikeistopopulistien kannatuskasvun hiilintä.  Mitään täyskäännöstä päästöjen vähentämiseen tähtäävässä energiapolitiikassa ei kuitenkaan ole tehty, vaan etenemisaikataulua on vain rukattu vähän väljemmäksi. Lisäksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puhaltanut prosessiin vauhtia ehdottamalla Ranskalle, Saksalle, Benelux-maille ja Pohjoismaille yhteisiä toimia ilmastopolitiikan tehostamiseksi. Toteutuessaan yhteistyö voi tuoda mustia pilviä Fortumin taivaalle, sillä Venäjän ohella Macronin nimeämät maat kuuluvat Uniperin tärkeimpiin liiketoiminta-alueisiin.

Samaan aikaan Saksan energiapolitiikan kentällä tapahtuu muutakin. RWE ja E.on ovat sopineet laajasta omistusjärjestelystä, jonka tuloksena RWE keskittyy entistä voimakkaammin sekä perinteiseen että puhtaaseen energiantuotantoon, kun taas E.on suuntaa liiketoimintojensa painopisteen sähköverkkoihin. Ratkaisun veikataan johtavan jatkossa uusiin järjestelyihin myös RWE:n ja Uniperin välisessä työnjaossa, mutta sellaisista ei ole toistaiseksi annettu tietoja julkisuuteen.

Markkinoilta on löytynyt Uniperin omistajien happamuudesta huolimatta selvää luottamusta Fortumin strategian onnistumiseen. Tätä kirjoittaessani Fortumin osake on noin kaksitoista prosenttia korkeammalla tasolla kuin Uniper-kaupan julkistamisen aikoihin. Myös Uniperin osake on noussut vastaavana aikana vajaat viisi prosenttia, kun taas E.onin osake on halventunut noin neljällä prosentilla.

Venäjä-riski

Toissapäivänä esiin nousi kuitenkin uusi riski. Yhdysvaltojen ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa USA:n kerrottiin harkitsevan uusia pakotteita Nordstream 2 -kaasuputken rakentamiseen osallistuvia yrityksiä vastaan. Yhtenä hankkeen päärahoittajana Uniper tulisi ilman muuta olemaan sanktiolistalle joutuvien yritysten joukossa. Tämä puolestaan vähentäisi muiden yritysten ja pankkien haluja olla yhteistyössä sen kanssa.

Tässä tilanteessa valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin ja omistajaohjausyksikön kannattaa seurata tarkkaan Fortumin liikkeitä ja konsultoida varmuuden vuoksi ulkoministeriötäkin niistä ulkopoliittisista rasitteista, joita ne saattavat Suomelle aiheuttaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu