AnttiJuhaniKasvio

Isännän ääni

Olipa kerran kylä ja kylässä iso maatalo, jonka metsiä ja viljavia peltoja kaikki kadehtivat. Talon lapset pärjäsivät koulussa ja olivat hyviä niin taiteissa kuin urheilussakin.

Talon isäntä kuitenkin terrorisoi perhettään vuosi vuodelta yhä pahemmin. Hän myös laiminlöi kaikki talon investoinnit. Niiden sijasta hän suuntasi maatilasta saadut tulot omille salaisille pankkitileilleen ulkomaille. Lisäksi hän hankki itselleen valtavan asekokoelman ja palkkasi kylän kovanaamat hakkaamaan kaikki, joiden naama ei häntä miellyttänyt. Puita hän kaatoi surutta naapurienkin metsistä, ja hän oli verkkokeskustelujen pahin häirikkö. Isäntä käytti digitaitojaan myös palvelunestohyökkäyksiin niitä saitteja vastaan, joiden suhteen hänellä oli jotakin hampaankolossaan. Ja sellaisia kyllä riitti.

Iän karttumisen myötä isäntä muuttui entistäkin kärttyisemmäksi ja vainoharhaisemmaksi. Loppujen lopuksi hän sulki perheensä kotiin, ympäröi talonsa räjähteillä ja asettui haulikko sylissä keinutoliin päättäen odottaa siinä viranomaisia hamaan kuolemaansa saakka.

Vähän isompi kylä

Venäjällä asuu nykyisin pari prosenttia maapallon väestöstä – tai vähemmän, jos lukuun otetaan vain maan presidentin ”oikeina” venäläisinä pitämien osuus. Potentiaalisesti Venäjä voisi olla hyvin yksi maailman rikkaimmista maista, sillä pinta-alaltaan valtavasta maasta löytyy muun muassa lähes neljännes maailman tunnetuista maakaasuvarannoista, kymmenesosa viljelykelpoisesta maa-alasta, maailman suurimmat metsävarat ja maailman toiseksi suurimmat fosforivarannot. Viimemainitut ovat tärkeitä siksi, että ilman fosforilannoitteita ihmiskunta ei kykene ruokkimaan itseään.

Luonnonvarojen ohella Venäjän väestön koulutustaso on samalla tasolla kuin länsimaissakin, ja niin tieteestä, taiteesta kuin urheilustakin löytyy valtavasti Venäjältä lähtöisin olevia huippuosaajia.

Samaan aikaan Venäjä on kuitenkin hyvin suljettu ja itsevaltaisesti hallittu yhteiskunta, joka suhtautuu vihamielisesti koko muuhun maailmaan ja joka mieluummin uhraa kasvumahdollisuutensa kuin velkaantuu ulkomaille. Aiemmin karuja mutta luotettavia tuotteita valmistanut teollisuus on joutunut korruption ja hälläväliä-kulttuurin rappeuttamaksi. Seurauksen näkyvät tuon tuosta putoavina lentokoneina, romahtavina rakennuksina ja ydinvoimaloiden useimmiten salattuina toimintahäiriöinä. Ulkopolitiikassaan Venäjä on hylännyt kaikki pelisäännöt, eikä se kaihda sen paremmin hirvittäviä sotarikoksia kuin salamurhiakaan kotimaassa ja ulkomailla. Viimeksi maan presidentti on hurmaantunut maan uusista todellisista tai kuvitelluista ydinkärjin varustetuista superaseista, joilla voi jakaa kuolemaan miten paljon hyvänsä ympäri maapallon.

Valitun ”kehitysmallin” tuloksena potentiaalisesti valtavan rikkaan Venäjän henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen odotetaan jäävän jo lähitulevaisuudessa Kiinan vastaavaa lukua alhaisemmaksi. Äärimmäisen epätasaisen tulonjaon vuoksi venäläisten enemmistön elintaso jää vielä selvästi keskiarvolukua vaatimattomammaksi. Kansantalouden alhaisen investiointiasteen ja lukkiutuneiden valtarakenteiden vuoksi Venäjä tulee jäämään vuosi vuodelta kauemmas jälkeen muun maailman kehityksestä.

Vahva isäntä vahvalle talolle

Huomenna noin seitsemänkymmentä prosenttia venäläisistä valitsee tuollaista tulevaisuutta rakentavan isännän presidentikseen, koska isäntä on niin päättänyt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Näyttää noita kumileimasimia siis riittävän muuallekin kuin Suomen eduskuntaan.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Antti Kasviolta hyvä kirjoitus ja erinomaisen osuva luonnehdinta huomenna valittavasta ison talon isännästä. Ja myös siitä isosta talosta.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Pari kommenttia...

Venäjä näyttää valtiona velattomalta. Kuitenkin suuret valtionyhtiöt (Gasprom, Rosneft...), jotka kirjaimellisesti pumppaavat rahaa Lännestä, ovat erittäin velkaisia. Vaikuttaakin siltä, että valtion velkaa on piilotettu valtionyhtiöiden taseisiin.

Putinin esittelemät uudet aseet ovat osin totta ja osin scifiä. Esim ydinkäyttöinen ohjus oli USAn kehitysohjelmassa jo 50-luvulla. Se hylättiin, koska avoimen reaktorinsa vuoksi ohjus jättää jo kulkiessaan radioaktiivisen pilven taakseen. Lisäksi uudet aseet eivät loppujen lopuksi kuitenkaan muuttaisi tilannetta nykyisestä. Venäjällä on jo entuudestaan niin paljon ydinaseita, ettei mikään ohjustorjuntajärjestelmä niitä pysty torjumaan.

Venäjän vastustus USAn Eurooppaan sijoittamaa ohjustorjuntajärjestelmää kohtaan johtuu ihan muusta kuin Venäjän "pelosta" menettää oma ydinpelotteensa.

Torjuntajärjestelmän sijoittaminen eurooppalaiseen Nato -maahan tarkoittaa nimittäin vuosikymmenten pituista amerikkalaisasiantuntijoiden sijoittumista kohdevaltioon. Kuten Puolan puolustusministeri Sikorski aikanaan totesi, "maahan, jossa on amerikkalaisia sotilaita, ei hyökätä".

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Gazprom on joutunut ja joutuu ottamaan paljon velkaa ennen kaikkea siksi, että sillä on työn alla samanaikaisesti kolme isoa maakaasuputkihanketta - Siperiasta Kiinaan, Mustan Meren kautta Turkkiin ja Nordstream kakkonen. Viimemainitun rahoittamiseen sillä on käyttöä myös Fortumin edelleen hyville luottoluokituksille.

Myös Venäjän valtio on vastikään laskenut liikkeeseen seitsemän miljardin euron velkakirjalainan luottaen siihen, ettei raha haise sijoittajien silmissä Kremlin harrastamasta myrkynkylvöstä huolimatta.

Pääsääntöisesti Putin toteuttaa kuitenkin samaa politiikkaa kuin Romanian tyranni Nicole Ceausescu aikanaan. Hänhän antoi kansan kärsiä mieluummin kuin päästi maansa riippuvaiseksi ulkomaalaisista lainanantajista.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

USA on neuvokkaampi kun rahoittaa aseensa velalla, se ei ole pois kansalta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset