AnttiJuhaniKasvio

Kremlin kesäsuunnitelmia

Englantilaiset poliisit ponnistelevat sekä venäläisen ex-agentin ja hänen tyttärensä murhayrityksen selvittämiseksi että sivullisten turvaamiseksi mahdollisilta haittavaikutuksilta. Kaikki merkit – kuten aseena käytetty kemikaali ja vain vähän ennen iskua Venäjän televisiossa esitetty uhkaus pettureille – viittaavat Kremlin suuntaan. Venäläiset tietysti torjuvat syytteet valittaen, että heidät leimataan nykyään syyllisiksi miltei kaikkeen ikävään missä päin maailmaa hyvänsä.

Rikoksia ilman rangaistusta

Pitävien todisteiden löytäminen Kremliin saakka ulottuvasta komentoketjusta on tietysti tämänkin rikoksen kohdalla lähes mahdotonta. Lisäksi kannattaa ottaa todesta The Economistin huomautus siitä, ettei Venäjä välttämättä ole niin totaalisesti Kremlin johdettavissa oleva ja ylhäältä alas organisoitu yhteiskunta kuin miltä se ulkoa päin katsoen voi näyttää.

Venäjän nykyinen valtajärjestelmä rakentuu eri valtioelimiä, armeijaa, turvallisuuspalveluita, suuria yrityksiä ja rikollisorganisaatioita johtavista eliittiryhmistä, jotka kilpailevat ankarasti keskenään rahasta ja vaikutusvallasta. Vaikka presidentti Putin pyrkii ylimpänä kummisetänä pitämään eri valtaryhmät tasapainossa sekä samalla turvaamaan oman asemansa, ei hän kykene estämään yksittäisiä organisaatioita toimimasta joskus omavaltaisesti. Toimien tavoitteena voi olla esimerkiksi pahimman kilpailijan saattaminen huonoon valoon.

Tilannetta ei helpota se, että Putin itse kiertää vastuutaan välttämällä delikaateissa asioissa suorien määräysten antamista alaisilleen. Hän turvautuu mieluummin epäsuoriin vihjeisiin, jotka alaisten täytyy osata tulkita oikein pysyäkseen hallitsijansa suosiossa. Järjestelmä ei voi olla johtamatta aika ajoin myös ylilyönteihin ja virheisiin, jollaiseksi voidaan tulkita esimerkiksi tunnetun oppositiopoliitikon Boris Nemtsovin kylmäverinen murha aivan Kremlin muurien kupeessa.

Tämä ei kuitenkaan muuta toiseksi sitä tosiasiaa, että presidentti Putin on normaalilta näyttävän valtionjohtajan roolinsa ohella rutiiniluontoisesti tappokäskyjä suoraan tai epäsuorasti ympärilleen jakeleva mafiapomo. Samalla hän on maansa asevoimien ylipäällikkö, joka ei ole epäröinyt pudotuttaa malesialaista matkustajakonetta ukrainalaiselle pellolle tai teettämästä joukoillaan hirvittäviä sotarikoksia Syyriassa.

Toistaiseksi Putin on voinut toimia lähes täysin rankaisematta niin, ettei häntä ole uskallettu vetää oikeudelliseen vastuuseen toimistaan. Hän saa myös ulkomaisten valtionpäämiesten taholta kutakuinkin normaalin kohtelun, ja opportunistisimmat jopa kilpailevat hänen suosiostaan. Tämä luonnollisesti kannustaa häntä toimimaan jatkossa entistäkin häikäilemättömämmin.

Skripalien tapauksessa Kremlille ilmeisesti sopii mainiosti, että julkisuudessa sen uskotaan olevan myrkkyhyökkäyksen takana, jolloin hyökkäys toimii varoittavana esimerkkinä kaikille Kremlin komennosta irtautumista harkitseville. Samalla pyritään varmistamaan, ettei sen osuutta pystytä koskaan pitävästi todistamaan.

Kohti voittamattomuutta

Likaisten töiden osaston olemassaolosta huolimatta Putin kokee varsinaiseksi päätehtäväkseen Venäjän nostamisen yhdeksi aikamme vahvimmista ja pelätyimmistä suurvalloista. Taloudellisesti siihen ei ole mitään edellytyksiä, ja siksi Putin onkin keskittänyt kaikki resurssit maan sotilaallisen voiman vahvistamiseen. Kyse ei ole vain raudan määrän lisäämisestä, vaan entistä enemmän myös kyvyistä tunkeutua muiden maiden tietojärjestelmiin ja tarvittaessa halvaannuttaa niiden toiminta. Tämän ohella on kehitetty keinoja sotkeutua muiden maiden julkiseen mielipiteenmuodostukseen ja vaikuttaa niiden vaaleihin.

Pääpaino on kuitenkin maan asevoimien modernisoinnissa, ja viime aikoina Putin on hehkuttanut erityisesti uusia ydinasehyökkäysten suorittamiseen tarkoitettuja superaseita. Kyse ei ole vain duumalle pidettyyn puheeseen sisältyneestä esittelystä, vaan puheen jälkeen Venäjän mediat ovat rummuttaneet joka päivä uusien asejärjestelmien erinomaisuutta. Kansalaisille halutaan luoda mielikuva Venäjän noususta kertaheitolla ylivertaiseksi sotilasmahdiksi, jonka tahtoa kukaan ei enää uskalla vastustaa. Perinteisestä varovaisuudestaan poiketen Putin on ehkä ajautunut oman illuusionsa vangiksi niin, että hän on alkanut pitää itseään voittamattomana.

Mitä seuraavaksi?

Kehitys Venäjän johdossa synnyttää huolen siitä, mitä Kreml aikoo tehdä presidentinvaalien mentyä ohitse ja Putinin alettua hoitaa seuraavaa virkakauttaan. Välttämättä mitään järisyttävää ei tapahdu ennen heinäkuun puoliväliä, jolloin Venäjän isännöimät jalkapallon maailmanmestaruuskisat saadaan päätökseen. Onhan kisoihin satsattu paljon sekä lahjus- että muuta rahaa. Lisäksi urheilulla on Venäjällä ja maan uutisoinnissa vielä keskeisempi asema kuin meillä muun muassa siksi, ettei maan politiikasta löydy juurikaan uutisoitavaa tai kiinnostavia persoonallisuuksia. Urheilu sopii tyhjiön täyttämiseen hyvin jo nostattamiensa kansallisten tunteiden ansiosta.

Pelkään Kremlin valmistelevan parhaillaan mielialoja Venäjällä johonkin uuteen länttä vastaan suuntautuvaan aloitteeseen. Pyörä lähtee liikkeelle kun ajankohta katsotaan sopivaksi – ehkä juuri jalkapallon mm-kisojen jälkeen. Meitä suomalaisia ei välttämättä rauhoita se, että joukkojen nykyisten keskitysten ja venäläismedian harjoittaman piikittelyn valossa Ukraina ja Baltian-Itämeren alue piirtyvät todennäköisimpinä toiminnan näyttämöinä.

Viimeistään tässä vaiheessa länsimaiden tulisi vapautua lopuistakin illuusioistaan Venäjän ja sen nykyjohdon suhteen. Silkkihansikkaista tulisi luopua rikostutkinnoissa myös Kremlin osalta. Mutta ennen kaikkea lännen on kiire osoittaa olevansa sotilaallisesti hereillä niin, että Kreml joutuu laskemaan vielä uudemman kerran hautomiensa operaatioiden riskit.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Hyvä kirjoitus Antti Kasviolta! Putinin ja hänen lähipiirinsä täytyy tosiaan tajuta, ettei Venäjällä ole sen talouden koko huomioonottaen enää mitään mahdollisuuksia nousta USA:n ja Kiinan rinnalle. Siksi satsataankin viimeiset voimavarat erilaisiin tuomiopäivän aseisiin ja uhotaan niillä voitavan tuhota koko maailma. Putin luulee näin saavansa Venäjälle arvovaltaa maailmalla, mutta voikin joutua huomaamaan maansa tulevan luetuksi roistovaltioiden joukkoon.

Putinin kannattaisi muistella tai ottaa selvää, kuinka edeltäjävaltio Neuvostoliiton kävi, kun USA katsoi joutuvansa tappiolle avaruudenvalloitus- tai varustelukilvassa. Tai miten Saksalle ja Japanille kävi, kun Yhdysvaltain siviilituotanto, mm. autoteollisuus, valjastettiin sotateollisuuden palvelukseen. Kun Yhdysvallat laittaa varustelussa kakkosvaihteen päälle, Venäjä putoaa kuin eno veneestä. Yhdysvaltain puolustusbudjetti on kymmenkertainen Venäjän vastaavaan verrattuna. Jos USA kasvattaa puolustusmenojaan 10 prosentilla, Venäjän täytyy tuplata puolustusmenonsa pysyäkseen kyydissä! Venäjällä kustannusrakenne on toki halvempi, kun vain raa'asta raudasta puhutaan.

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, jalkapallon MM-kisojen jälkeen voi alkaa taas tapahtumaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kyllähän nuo muutkn valtiot junailevat salamurhia, Israelille se ainakin annetaan aina anteeksi. Eikä USA tunnusta kansainvälistä oikeutta. Tämä ei tietenkään oikeuta mitään, mutta tosiasia se on.

Venäjähän pitää itseään Bysantin perillisenä, ja kieltämättä Rooma siitä tuleekin mieleen, salamurhineen, ja myrkyttäjineen.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Israelin Mossad on todella tullut tunnetuksi poikkeuksellisesta häikäilemättömyydestä vastustajien eliminoimisessa, mutta tällä on erityiset historialliset syynsä ja osin toiminta alkaa olla jo enemmän mennyttä aikaa. Venäjällä on suurvaltana vähän erilainen vastuu tekemisistään, ja sen toiminta näyttää olevan pikemminkin yltymässä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Hillary Clinton Libyasta ja Gaddafista:

"We came, we saw, he died".

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Itseasiassa Venäjällä on hyvin saman tapainen käsitys kohtalostaan ja tehtävästään kuin Israelilla.
Monia muitakin yhtäläisyyksiä löytyy kuin käsitys asemastaan vihollisten ympäröimänä
ja jatkuvaa valppautta vaativana , mutta oikeamielisenä kostajana.
Jonka kaikki valloitukset ovat välttämättömiä oman turvallisuuden takaamiseksi.
Jota kuitenkaan mikään ei ikinä takaa kylliksi.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Venäjän presidentinvaalit ovat käynnissä ja russofobinen hyökkäys käy ylikierroksilla.

Lännen agentit eivät tyydy tappamaan vain oletettuja vastustajiaan. Tappoivat myrkyttämällä mm. Nobel-kirjailija Bablo Nerudan.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Meidän russofobiset hyökkäyksemme tuskin liiemmin vaikuttavat presidentinvaaliin, jonka lopputulos on päätetty jo ennalta.

Monet tahot ovat listineet surutta poliittisia vastustajiaan, joten tässä suhteessa venäläiset eivät ole olleet yksin asialla. Toiminnan systemaattisuudessa ja häikäilemättömyydessä he ovat kuitenkin nousseet viime aikoina omaan luokkaansa.

Aiheesta ilmestyi viime vuonna laadukas kirjakin, Amy Knightin "Orders to kill: The Putin regime and political murder" (Thomas Dunne Books).

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Älä höpötä puuta heinää Lintunen.

Myrkky, jota käytettiin Sergei Skripalia ja hänen tytärtään vastaan on tunnistettu ja se on Novichok.

"The chemical used in the attack, the PM said, has been identified as being part of a group of nerve agents known as "Novichok"."

Lähde: http://www.bbc.com/news/uk-43377856

Tässä on englanninkielisen Wikipedia linkki tuohon aineeseen:

https://en.wikipedia.org/wiki/Novichok_agent

Lyhyesti sanottuna se on Neuvostoliitossa 70- ja 80-luvuilla kehitetty hyvin tappava hermomyrkky. Sellaisen myrkyn käyttäminen salamurhan välineenä viittaa vahvasti siihen, että joko herra Skripalin haluttiin poistaa päiviltä keinoja kaihtamatta FSB:n toimesta, taikka sitten venäläisiltä katosi tappavaa hermomyrkkyä. Tuollaisen myrkyn käyttäminen olisi pahimmassa tapauksessa vaarantanut kymmenien tai jopa satojen paikallisten ihmisten hengen ja terveyden.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Seurasin parlamentin istuntoa BBC:n uutisista, jota itänaapurin puolelta on kuvattu ”parlamenttisirkukseksi.” En nähnyt siinä kyllä mitään ”sirkusta”, vaan demokraattista ja asiallista keskustelua.
Hermomyrkkyisku on erittäin vakava asia koko brittien yhteiskunnalle. Siinä vähät välitettiin sivullisista. Pubista ja ravintolasta on löydetty mm. myrkkyjäämiä. Englantilainen poliisiupseeri meni auttamaan uhreja ja altistui itse myrkylle. Auttajasta tuli siis uhri.
Venäläisten tiedemiesten mukaan myrkky saattaa aiheuttaa hengissä selvinneelle pysyvän hermovaurion ja siten pysyvän vammautumisen, kuten Petri Luoston esiin tuomasta Wikipedia-linkistä ilmenee.

Brittien ja venäläisen suhteet ajautuvat tämän myötä mitä ilmeisemmin ”kylmän sodan aikaan.”

Mitä Nobel-kirjailijoihin tulee, niin edesmennyt arvostamani Nobel-kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn kirjoittaa merkittävässä 7-osaisessa kirjassaan "Vankileirien saaristo":

"Myös paha teko on näköjään kynnyssuurre. Koko elämänsä ajan ihminen horjuu ja säntäilee pahan ja hyvän välillä, liukastelee, kompastelee, kapuaa jalkeille, katuu ja pimenee taas, mutta niin kauan kuin pahan teon kynnystä ei ole ylitetty, paluu on yhä mahdollinen ja ihminen on vielä toivomme piirissä. Mutta kun pahojen tekojen paljous tai niiden jokin aste tai vallan ehdottomuus saa hänet äkkiä ylittämään kynnyksen, hän on poistunut ihmiskunnan piiristä. Ja kenties lopullisesti" (osa I sivu 136).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset