AnttiJuhaniKasvio

Italian vaalitulos - eurooppalaisen politiikan käännepiste?

Populistinen viiden tähden liike ja keskustaoikeiston vaaliliitto lisäsivät Italian vaaleissa kannatustaan, kun taas keskustavasemmisto kärsi odotettua suuremman tappion. Keskustaoikeiston sisällä yllätys oli Matteo Salvinin pohjoisen liigan Forza Italiaa suurempi kannatus. Pääministeriksi nousee siten todennäköisimmin Salvini tai viiden tähden Luigi di Mayo. Samalla hallituksen politiikka muuttuu oikeistolaisemmaksi ja EU-kriittisemmäksi, mutta selvien enemmistöjen puuttuessa hallituksen ikä voi jäädä lyhyeksi ja edessä voivat olla piankin uudet vaalit.

Sinänsä ei siis mitään kovin järisyttävää – onhan Italian politiikassa tapahtunut monenlaista ennenkin. Tällä kertaa vaalitulos voi kuitenkin muodostua hyvin merkitykselliseksi kaikille länsimaille.

Liberalismista autokratiaan

Vaikka Francis Fukuyaman neljännesvuosisata sitten lanseeraama ajatus ”historian lopusta” tuntui jo esittämisajankohtanaan melkoisen rohkealta, läntisen modernisaatioprojektin näköalat näyttivät 1990-luvun alussa hyviltä. Olihan sosialismi vastikään kaatunut Itä-Euroopassa, väkirikkaat kehitysmaat Kiinan ja Intian johdolla olivat tulossa modernin markkinatalouden piiriin ja internet näytti avaavan mahdollisuudet tiedon vapaaseen leviämiseen ympäri maailman. Demokratia, markkinatalous ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen vahvistivat asemiaan yhteiskuntakehityksen johtavina periaatteina kaikkialla maailmassa.

Tuon vaiheen jälkeen maailman kehitys ei ole kuitenkaan edennyt odotetusti. Esimerkiksi Venäjästä ei ole tullut modernia demokraattista yhteiskuntaa, vaan yksinvaltaisesti johdettu maa, jossa myös yritykset joutuvat alistumaan hallitsevan eliitin määräysvaltaan. Kiinan vaurastuminenkaan ei ole johtanut maan demokratisoitumiseen, vaan presidentti Xi on Venäjän mallin mukaisesti ryhtynyt määrätietoisesti vahvistamaan asemaansa maan kiistattomana yksinvaltiaana. Entistä useampi maa on alkanut liukua vahvan miehen määräysvaltaan muun muassa latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa.

Myös länsimaissa oikeistopopulistiset, illiberaalit ja maahanmuuttovastaiset liikkeet ovat alkaneet lisätä kannatustaan. Ajan merkkeihin ovat kuuluneet muun muassa Englannin brexit-kansanäänestys, Donald Trumpin voitto Yhdysvalloissa sekä Viktor Orbánin ja Jaroslaw Kaczynskin kaltaisten miesten valtaannousu keskisessä Itä-Euroopassa. Joitakin torjuntavoittoja on toki saatu esimerkiksi viime vuonna Ranskassa Emmanuel Macronin noustessa maan presidentiksi ja hänen johtamansa En Marche! -liikkeen noustessa maan kansalliskokouksen suurimmaksi ryhmittymäksi. Mutta kuten Italian tuore vaalitulos osoittaa, kehityksen valtavirta näyttää edelleen kulkevan kohti illiberaalien voimien vahvistumista.

Taustalla on pelko

Eräs perussyy tähän kehitykseen on se, että myös länsimaissa monet ihmiset pelkäävät nykyisin tulevaisuutta. Sitä sävyttää kiristyvä maailmanlaajuinen kilpailu työpaikoista, elintilasta ja jäljellä olevista luonnonvaroista. Erityisesti Afrikassa voimakkaana jatkuvan väestönkasvun odotetaan johtavan kasvaviin muuttopaineisiin ja tätä kautta oman maan perinteisten elämänmuotojen vaarantumiseen.

Tuon pelon vuoksi ihmiset ovat valmiit äänestämään poliittisia voimia, jotka lupaavat sulkea rajat, ajaa muslimit pois maasta ja suojella kotimaisia työpaikkoja tarvittaessa myös vakiintuneista kansainvälisen kanssakäymisen pelisäännöistä poiketen. Perinteisillä poliittisilla liikkeillä ei ole ollut tarjottavanaan kunnollisia vaihtoehtoja äänestäjille, vaan monin paikoin ne ovat alkaneet myötäillä opportunistisesti kilpailijoidensa esittämiä vaatimuksia. Tunnettu esimerkki tästä on Tanskan sosialidemokraattien omaksuma tiukan maahanmuuttovastainen linja, jonka turvin se kilpailee äänistä kansanpuolueen kanssa.

Minne menee Eurooppa?

Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen Euroopan unioni on jäänyt tärkeimmäksi liberaalien länsimaisten arvojen puolustajaksi. Samaan aikaan Venäjä tarjoaa itseään uuden maailmanlaajuisen apartheid-järjestelmän pystyttämiseen tähtäävän taantumuksellisen internationaalin henkiseksi johtajaksi. Käytännössä Kreml tukee aktiivisesti oikeistopopulistisia voimia samalla kun se on pyrkii muun muassa energiapolitiikan avulla hajoittamaan EU:n rivejä.

Nyt Englanti tekee lähtöä EU:sta samalla kun EU-kriittiset voimat ovat nousemassa valtaan unionin perustajamaihin kuuluneessa Italiassa. Jo maan suuren koon vuoksi vallan vaihtumisella Italiassa on iso vaikutus myös EU:n ja Euroopan keskuspankin päätöksentekorakenteisiin. Tästä eteenpäin EU:ssa alkaa olla vaarallisen paljon voimia, jotka pitävät Vladimir Putinia itselleen henkisesti läheisempänä kuin Angela Merkeliä tai Emmanuel Macronia.

Samaan aikaan kuitenkin länsimaissa on edelleen valistuneita ihmisiä, jotka uskovat demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, haluavat puolustaa rauhaa sekä harjoittaa kaikin puolin vastuullista yhteiskuntapolitiikkaa. Muurien pystyttämisen sijasta ihmiset haluavat suunnata lisää resursseja maailmanlaajuisen kehityksen tukemiseen tavoilla, jotka hyödyttävät sekä kehittyviä että kehittyneitä maita. Nyt heidän on vain kyettävä artikuloimaan tulevaisuuden odotuksensa poliittisiksi ohjelmiksi, joilla on todellisia menestymisen mahdollisuuksia edessä olevissa valtiollisissa vaaleissa. Ja kaukaisen tavoitteen sijasta kyse on tehtävästä, jonka toteuttamisella alkaa olla tulenpalava kiire.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Muuten asiallinen juttu, mutta pidätkö massamuuttoa jotenkin kannatettavana asiana. Ilmiö on vasta aluillaan. Pidetäänkö rajat levällään ja otetaan miljoonat vastaan.

Massamuutto on pääsyitä näissä viime vaalien kannatuslukujen muutoksissa. Tavalliset pulliaiset osaavat ajatella poliitikkoja pidemmälle.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Ilman rohkeimpien ihmisten lähtöä uusille ja tuntemattomille seuduille me kaikki eläisimme vielä Afrikassa.

Tietynasteinen muuttoliike on siis hyväksi kaikille, mutta pakon ja huutavan eriarvoisuuden synnyttämät massiiviset ja hallitsemattomat ihmisvirrat - joita pääsimme vähän aikaa sitten maistamaan muun muassa FSB:n avustuksella - eivät ole hyväksi kenellekään.

Niiden saaminen hallintaan edellyttää puuttumista paljon puuttuihin juurisyihin. Pelkkä rauta rajalla ei riitä, vaikka sitä olisi kuinka paljon hyvänsä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Populisti ja provokaattori Matteo Salvini on yhtä todennäköinen pääministeri Italiassa kuin Jussi Halla-aho Suomessa. Italian kansallinen politiikka ajautuu kaaokseen.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Voisi myös sanoa Jussi Halla-ahon olevan Suomessa yhtä todennäköinen pääministeri kuin Salvini Italiassa, jos Perussuomalaisten vaaliliitto nousisi eduskuntavaalien ykköseksi.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"... ja maahanmuuttovastaiset liikkeet ovat alkaneet lisätä kannatustaan."
Tämä on sikäli merkillistä, että nythän maahanmuuttajia on ollut enemmän ja heihin on voitu tutustua paremmin.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

En tiedä onko tuo pelkoa mutta on ainakin havaihduttu että nykyisillä suurilla puolueilla ei ole järkeä/logiikkaa mukana politiikassa vain pelkästään tunteet. Ja kuka tahansa melkein on parempi valtaan kun nuo jotka ovat nyt olleet tai ovat!!

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Maahanmuuttovastaisuuden -- mikä on tietysti äärimmäisen huono termi koska kyseessä ovat massamittaiseksi tulevalla vuosisadalla paisuvat kansainvaellukset -- syyksi esitetään usein "vierauden pelko", ja tähän mielikuvaan taitaa aika usein sisältyä sellainen näkemys, että vieraiden pelkääminen on jotain "primitiivisille" yksinkertaisille ihmisille ominaista. Siis ikään kuin "me sivistyneet" emme mistään sellaisesta kärsisi.

Mikään ei ole kaikilta kanteilta virheellisempi käsitys. Ensinnäkään alkukantaiset ihmiset nienomaan eivät pelkää kategorisesti kaikkea vierasta. On oikeastaan aivan päinvastoin: primitiiviset ihmiset hyväksyvät yhteisöihinsä vieraita koska eivät koe näitä välttämättä ollenkaan vieraiksi. Vasta kun kognitiiviset erot astuvat kuvaan mukaan, alkavat hylkimisreaktiot.

Ja tilanne oman "sivistyneistömme" suhteen selittyy uuden ajan individualismin lopputuotteella: narsismilla. Itse asiassa narsistin itserefleksio kokee nimenomaan palkitsevaksi seurustelun vieraskulttuuristen ihmisten kanssa. Tämän narsismin peilikuva on sitten väite että "kehittymättömät" ihmiset "pelkäävät" oudonvärisiä ihmisiä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Eiköhän vieraskulttuuristen ihmisten kanssa seurustelun voi tehdä palkitsevaksi pelkkä uteliaisuuskin.

Mutta siitä olen samaa mieltä, että keskustelu maahanmuutosta ja siihen suhtautumisesta on ollut aivan liiaksi yksinkertaistavien stereotyyppien varassa. Muun muassa tämän ymmärtämättömyyden ja laiskuuden satoa me olemme nyt korjaamassa.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

"..... Mutta siitä olen samaa mieltä, että keskustelu maahanmuutosta ja siihen suhtautumisesta on ollut aivan liiaksi yksinkertaistavien stereotyyppien varassa. Muun muassa tämän ymmärtämättömyyden ja laiskuuden satoa me olemme nyt korjaamassa."
---
Koen jotenkin loukkaavana, kun suomalaisia väitetään suvaitsemattomiksi. Minusta me olemme vain eläneet oloissamme, suurin "muukalaisongelmamme" on ollut pieni joukko romaneja. Monet Euroopan maat - puhumattakaan USA:sta - ovat olleet "valovuosia" edellä johtuen mm. kolonialismista. Esim USA:ssa on kehittynyt kohteliaita rasismin kiertoilmaisuja: "Jees, kyllä tunnen yhden mustan, joka on ihan ok". Kun tutustuu paremmin kerrotaan tarkemmin tyyliin... mustat ovat ihmisiä, jotka eivät huolehdi perheistään, pelaavat ja juovat jne. Ei Suomessa noin.

Olen kokenut, että kaikkialla maailmalla vierastetaan "muukalaisia". Yksi syy on esim. työpaikat, joista pidetään kynsin hampain maissa, joissa sosiaaliturva on olematon. Noissa maissa vieras hyväksytään vasta kun hän elättää itsensä, on sopeutunut ja hänet on todettu rehelliseksi ihmiseksi. Minusta tuo on normaalia itsesuojeluvaistoa ja tervettä maalais-/kaupunkilaisjärkeä.

Ehkä meidänkin pitäisi oppia kiertoilmaisuja eikä kertoa suoraan mitä ajattelee alà Halla-aho - monet hänen kollegansa ovat ilmaisseet samoja ajatuksia maahanmuutosta, mutta sisäsiistimmin. Silloin kritiikkikin hyväksytään.

Kas, meille maahanmuutto tupsahti ongelmaksi äkkiä ja pyytämättä. Sanoisin; antakkee armova meille suomalaisille ja edes hiukan aikaa totutella uuteen normaaliin - joka ei tule olemaan helppo yhtälö.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #10

""Kas, meille maahanmuutto tupsahti ongelmaksi äkkiä ja pyytämättä""

Olen lueskelemassa maailmalla bestselleriksi noussutta Douglas Murrayn teosta "The Strange Death of Europe -- Immigration, Identity, Islam" ja tätyy tähän todeta, että suomalainen keskustelu on todellakin taas kerran kuin olisimme juuri pudonneet puusta.

Kaikenkaikkiaan tässä ollaan tekemisissä varsin pitkään ja aika johdonmukaisesti kehittyneen tilanteen kanssa, joka alkoi jostakin sieltä missä kylmän sodan itä-länsi-kahtiajako alkoi lientyä ja sen korvasi uusi jako rikkaaseen pohjoiseen ja köyhään etelään.

Siirtomaahallinnon loppu, vapautusliikkeiden taistelut ja sisäiset repeämät olivat pitkä prosessi, eikä lie ihan perusteetonta todeta että vielä arabikevätkin voitaisiin kirjata samaan historialliseen jatkumoon. Koko tämän prosessin ajan eurooppalaisissa isäntävaltioissa tarvittiin ja käytettiin vierastyövoimaa, jonka jääminen pysyväksi ei ehkä alun perin ollut kenenkään suunnitelmissa mutta ei sen takaisin lähettäminenkään ollut kenenkään aktiivisella toimenpidelistalla.

Äkkiä vain oltiin tilanteessa jossa monessa eurooppalaisessa valtiossa oli pysyviä vieraskulttuurisia asujaimistoja. Ja niiden kanssa oltiin hienoisissa ongelmissa alusta alkaen. Esimerkiksi niiden nimittäminen erilaisilla rotu- tai etnisillä epiteeteillä herätti närkästystä ja pahaa verta, ja puhetapoja yritettiin muuttaa puhumalla rotujen sijaan "kulttuureista". Käsite "monikulttuurisuus" sai alkunsa näin.

Sen oli tarkoitus siis lievittää vierasperäisten ja kantaväestön välejä ja edesauttaa integraatiota, mutta tapahtui täysin päinvastoin. Oman "kulttuurinsa" legitimoimina etniset ja rodulliset ryhmät tarkertuivat saamaansa identiteettiin ja omivat itselleen erityisaseman. Siihen loppuivat monet sopeutumisyritykset.

Massavaellukset käynnistyivät koska vierastyövoima oli tavallaan aurannut niille vapaat tiet. Tällä vuosituhannella on nopeassa tahdissa päästy massiiviseen suuruusluokkaan. Mutta sekään ei ole vasta kuin alkua -- sen enempää Lähi-idässä kuin Afrikassakaan ei ole mitään rauhan ja hyvinvoinnin aikaa odotettavissa, päinvastoin -- liikkellelähtöpaineet kasvavat koko ajan. Samaan aikaan ollaan vastaanottavissa maissa edelleen täysin omien käsitteellisten kiertoilmaisujen kielihäkissä pääsemättä edes puhumaan ongelmista niiden oikeilla nimillä.

Islamilaisen teokratian ja länsimaisen demokratian kohtaaminen on täysin toivoton yhtälö. Teokratia ja demokratia eivät voi mitenkään toteutua yhtä aikaa -- mitään lähentymistä, lientymistä tai integroitumista ei ole edes odotettavissa. Yksi hyvin kuvaava ja varsin traaginen esimerkki, jota em Murray kirjassaan tarkemminkin käsittelee, oli Iranin ajatolla Khomeinin 1989 länsimaistunutta kirjailija Salman Rushdieta koskeva avoin tappokäsky, fatwa, jota tehostettiin lupaamalla Rushdien murhaavalle muslimille 3 miljoonaa puntaa ja ei-muslimille 2 miljoonaa. Myös kustantajat ja kirjakauppiaat joutuivat samoin uhatuiksi.

Rushdie sai poliisisuojelun, mutta veitset heiluivat ja aseet paukkuivat maailmalla. -- Kaikesta tästä huolimatta esimerkiksi brittisivistyneistön kannanottoja leimasi kierteleminen ja pelko. Radikaali-islamismi sai vapaata tilaa televisiossa, jossa esimerkiksi uskoon tullut kuuluisa muusikko Cat Stevens, uudelta nimeltään Yosuf Islam, vastasi haastattelussa kysymykseen "Jos kirjailija Rushdie koputtaisi ovellenne ja pyytäisi luotanne piilopaikkaa, miten vastaisitte" sanasta sanaan: "Soittaisin heti Iraniin ajatollalle ja kertoisin täsmällisesti mistä tämä mies on tällä hetkellä löydettävissä." Ja jatkokysymykseen, joka koski tapahtumaa jossa pylvääseen naulattu Rushdien kirja oli poltettu, muusikko vastasi: "Olisipa siinä ollut kirjan sijasta oikea Rushdie."

Vaikka Suomessa tuo tapahtuma tuli kuitatuksi Mauno Koiviston tympeästi tokaistessa "Onhan se sellainen, hmm, eräänlainen mediatapahtuma" tosiasiassa tuon tapahtuman jälkiseuraukset olivat valtavat. Niihin kuuluu esimerkiksi islaminuskoisten järjestäytyminen ensin Britanniassa, sitten Ranskassa ja muualla. Suurin Britannian kattojärjestöistä sai rahoituksen Saudi-Arabiasta, mutta sillä oli myös yhteyksiä Pakistaniin. Kysymys: puhuiko näistä kukaan ääneen täällä Suomessa kun kysymys suurmoskeijan rakentamisesta oli täällä esillä? Ei. Miksi ei? Koska se mitä Euroopassa on jo tapahtunut on täällä jäänyt täysin pimentoon.

Täällä eletään todellakin vielä Impivaaralaisessa Lintukodossa, ja "keskusteluksi" täällä riittää kaiken maahanmuuttokritiikin leimaaminen "populismiksi" tai persuiluksi.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #16

Murrayn tarina ei ole uusi, vaan sama narratiivi on ollut jonkin aikaa maahanmuuttovastaisten liikkeiden käyttövoimana kaikkialla länsimaissa.

Narratiivi unohtaa sen, että varsinkin vanhojen kauppareittien varrella on kautta aikojen ollut yhdyskuntia, joissa erilaisisia kulttuureja ja etnisiä taustoja edustavat ihmiset ovat kyenneet vuosisatojen ajan elämään kaikessa rauhassa rinnan ja toisiaan kunnioittaen.

Poikkeustilanne on se, jossa sanojesi mukaan ”oman ’kulttuurinsa’ legitimoimina etniset ja rodulliset ryhmät tarkertuivat saamaansa identiteettiin ja omivat itselleen erityisaseman”, mihin ”loppuivat monet sopeutumisyritykset”. Yhdysvalloissa ilmiö näkyy ennen kaikkea valkoisen suprematismin esiinnousuna, Euroopassa äkkivääränä maahanmuuttovastaisuutena.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sisäänpäinkääntymistä näkyisi myös muiden kulttuurien edustajien keskuudessa, tällaiset prosessithan vahvistavat yleensä toisiaan.

Cat Stevensin/Yosuf Islamin murhanhimoisten möläysten yleistäminen koko maailman islaminuskoisen väestön ajattelutavan kuvaukseksi on kutakuinkin yhtä loogista kuin norjalaisen massamurhaajan ajatusten käyttäminen esimerkkinä länsimaisen ajattelutavan patologisista piirteistä.

Mutta kun tällaisia ajattelutapoja synnyttävä poikkeustila on olemassaoleva tosiasia ja sillä on merkittäviä poliittisia seurauksia muuallakin kuin Italiassa, on aika kysyä, miksi tähän on tultu ja miten pääsemme taas elämään normaaliin tapaan sovussa toistemme kanssa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #18

Murray keskittyy aika vahvasti dokumentoimaan nimenomaan sitä missä määrin nyt syntymässä oleva tilanne on uusi. Ja se ei ole monessa olennaisessa suhteessa vain uusi, vaan sen mittakaava -- myös Afrikan tuleva väestöräjähdys huomioiden -- on mammuttimainen verrattuna mihinkään aiempaan maailmantilanteeseen.

Eikö ole mielenkiintoista, että kun kerron siitä miten radikaaleintakaan islamia ei uskallettu brittisivistyneistön toimesta kyseenalaistaa ja käytin esimerkkinä Cat Stevensia -- jota Murray taas käyttää lähinnä pohjustaakseen sitä vaihetta jolloin ensin britti-islam ja heti perään Ranska, Belgia, jne, organisoituivat rahavirroiksi Saudeista -- mikä sekin, siis institutionalisoitu tuki eskpansiiviselle invaasiolle, on aivan uusi ja valtavan merkityksen omaava asia -- sinä reagoit kuin todellakin esittäisin Cat Stevensin vain yleistettävänä esimerkkinä radikaalista islamista?

Tällaisia ajattelutapoja synnyttävä poikkeustila on tosiaan tosiasia.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #20

Ajattelutapasi, Oikkonen, ei ole esimerkki sosiologiasta vaan kehitys- ja populaatioajattelun vastaisesta sosiomaniasta.

Ei tänne mikään kulttuuri ole tulossa vaan satoja miljoonia ihmisiä, joista osa omaksuu uuden kulttuurin aikaisemmin, osa myöhemmin, osa ei koskaan. Ja tärkeä pieni osa kehittää sitä tieteen ja tekniikan eturintamassa.

Kuvitelma länsimaisesta valistuksesta satoja vuosia vanhana kulttuurina on pikkuisen höpöä. Britanniassa vuonna 1800, Suomessa vuonna 1900 ja Italiassa vuonna 1950 yhdeksän kymmenestä uskoi ihmeisiin ja siihen, että luonnonilmiöt ovat jumalan vastaus ihmisen käytökseen.

Jos joskus saat sen Murrayn luetuksi, suosittelen Steven Pinkerin uutuutta Enlightenment Now. Varmaan voimme kaikki olla yhtä mieltä siitä, että valistusta täytyy nyt puolustaa. Pinkerin alaotsikon mukaisesti kyseessä on "case for reason, science, humanism, and progress."

1600–1800 -lukujen valistusajattelijoilla ei vielä ollut tietoa evoluutiosta ja entropiasta universaaleina tosiasioina. Osalla meistä on ja loputkin oppivat tai itkevät ja oppivat.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #22

Ja jos se Cat nyt niin pirun kiintoisa on, niin todettakoon, että hän on monen käännynnäisen tapaan rauhoittunut ensimmäisen parin vuoden jälkeen ja ottanut taas käyttöön vanhan nimensä ja vanhat laulunsa.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #22

""Ei tänne mikään kulttuuri ole tulossa vaan satoja miljoonia ihmisiä""

Teokraattinen valta on kaikkiallista, se ei henkilöidy eikä paikallistu. Teokratia tuhoaa demokratian, koska demokratia on sitä vastaan voimaton. Teokratian voi tuoda keskelle demokratiaa, mutta demokratiaa ei vastaavasti voi viedä asevoimin kehitysmaihin.

Valistuksessa on kyse siitä miten valta syvätasolla auktorisoituu, ja kartesiolaisen paradigman varaan rakennettu tieto on siitä jo aikalailla irrallaan. Valta sanelee tiedolle muodot ja rajat, tieto on sitä vastaan voimaton.

Illuusio tiedon vallasta elää esimerkiksi psykologiassa, joka on nuori tiede jossa vallitsee yhtä aikaa empiirinen metodi ja käsitesekaannus. Pinker on psykologisoiva pintaveikko.

Cat Stevens oli vain esimerkki ääriasenteisiin hurahtaneesta -- puhe oli siitä miten kyvytön brittisivistyneistö oli sanomaan edes tätä ääneen.

Ja niin on eurooppalainen älymystö yleisesti yhäkin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #27

Teokraattinen valta voi vaikuttaa kaikkialliselta, jos sattuu siihen uskomaan, kuten fundamentalistiset muslimit, katoliset ja sinä.

Demokratian viemisestä asevoimin olemme tietenkin samaa mieltä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #28

""Demokratian viemisestä asevoimin olemme tietenkin samaa mieltä""

Emme ole. Tuo on vain tietynlaisen kaikkiallisuuden -- tietynlaisen fundamentalismin -- vallassa yhteisyydestä syntynyt kuvitelma.

Varsinkin yleiskäsitteet noituvat ymmärryksen. Ne ovat kuin mustia säkkejä -- jokainen vetää päähänsä oman säkkinsä ja sanoo toiselle: "Tässä me olemme samassa pimeässä huoneessa kumpikin."

Teokratiassa se "teo" ei ole tekijä, vaan vallan auktorisoituminen. Vallan tajunnallisia alkioita jäljittää Durkheim "Uskontoelämän alkeismuodoissa".

Teokratialla ei ole kyky tuhota demokratia, vaan demokratialla ei ole kykyä puolustautua kehittymättömyyttä vastaan.

Kävin taannoin läpi Pinkerin aiemman teoksen. Hänellä ei ole mitään sanottavaa kivettyneistä kulttuureista tai suurista historiallisista taantumista. Hän ei voi auttaa meitä niissä ongelmissa jotka ovat väistämättä edessä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #32

Ehdotan, että etsipä joku, jonka mielestä jotakin, jota hän kutsuu demokratiaksi, on helppo viedä asevoimin. Vedä sitten säkki päähäsi puhuessasi hänelle, tai jätä vetämättä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #33

""etsipä joku""

Teitähän löytyy, joiden mielestä teokratian voi tuoda sulateltavaksi demokratiaan. Minusta se siis on sama ajatus kuin demokratian vieminen asevoimin kehitysmaihin.

En ole pitänyt säkkiä päässäni puhuessani sinulle, mutta nyt taitaa olla parasta panna tulpat korviin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #34

"Demokratialla ei ole kykyä puolustautua kehittymättömyyttä vastaan" oli aatelissäädyn argumentti vuonna 1906.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #35

"" oli aatelissäädyn argumentti""

Ei ollut.

Sinne mielen peräseinälle on naulattu näitä käsitteitä -- yleiskäsitteitä, avainkäsitteitä, maagisia taika- ja komentosanoja -- ja niihin se järki ajatukset tuppaa palauttamaan. Mutta se valo -- valistus, jos haluat pinkerilaisittain opillisesti sanoa, valta, jos haluat nimetä durkheimilaisittain -- tulee kokonaan toisesta suunnasta. Se on siellä seinän takana, ja sen valossa me sitten kussakin kielen käyttöyhteydessä ne käsitteet näemme.

Vallan tajunnalliset alkiot ovat paljon paljon paljon syvemmällä kuin käsitteenmuodostus. Ne ovat kuitenkin kaiken ajattelun alkuhahmoja, alkumuotoja. Ja teokratiassa tuo valta on olemuksellisesti toisen laatuista kuin demokratiassa. Se ei koskaan paljasta yhdenkään maagisen taikasanan taustoja, ainoastaan vahvistaa maagista vaikutusta.

Kuten Feuerbach oivalsi, ihmisen ensimmäiset jumaluudet olivat yleiskäsitteen muotoisia. Durkheimin kuvaus totemismista ja käsitteellisen samuuden piireistä sopii tähän kuvaan. Wittgenstein puhui siitä miten yleiskäsitteet yhä noituvat hyvänkin ymmärryksemme. Jokainen ajatteleva ihminen tajuaa miten mahdotonta teokratian on "muuttua" kokonaan erilaatuisen kognition ja erisuuntaisen dynamiikan omaavaksi demokratiaksi.

Eurooppa vain tekee todella "outoa itsemurhaa" (Murray). Mitä enemmän Eurooppa "suvaitsee", sitä vahvemmiksi muuttuvat teokratian sementoidut seinät. Jo maahanmuuttajien toiset sukupolvet ovat ensimmäisiä radikalisoituneempia. Kierre on käynnissä, ja kansainvaeltajien virrat päättymättömiä. Eurooppalainen sivistyneistö totaalisesti hukassa.

Huomautan vielä, etten ole kirjoittanut näitä kommenttejani vastauksina Kasviolle tai Vuorelalle, vaan niitä mahdollisesti ymmärtäviä varten.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #37

Huomautan vielä, että Sepon mukaan teokratian on mahdotonta muuttua erilaatuisen kognition ja erisuuntaisen dynamiikan omaavaksi demokratiaksi. Toisin sanoen hänen mukaansa historia, evoluutio ja kulttuurien vuoropuhelu ovat mahdottomia.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #38

""historia, evoluutio ja kulttuurien vuoropuhelu""

Joopa joo. Kehityksen Kukko kiekaisee ja visuaalisen kognitionsa amputoinut kuvakieltokulttuuri kokee kartesiolaisen heräämisen. Fokusoitumattomat ornamentit pysähtyvät kesken loputtoman juoksunsa ja kailottava resitaatio kohoaa ooppera-aariaksi. Viisisataa miljoonaa parrakasta äijää nostaa hämmästyneenä päätään ja kysyy miksi meillä kaikilla on sama nimi.

Ne ovat olleet sanomattoman hitaita, oman kulttuurimme muutokset. Eurooppalaisilta meni seitsemänsataa vuotta varhaisrenessanssista täydellistyneeseen individualismiin.

Meillä ei ole sitä ihmeidentekijää, joka kertoisi kuinka kivettyneet kulttuurit olisi voitu muuttaa toisenlaisiksi. Historiassa kivettyneet kulttuurit kuolivat kivettyneinä. Meillä ei ole sitä ihmemiestä joka kertoisi kuinka suurimittainen historiallinen taantuma vältettäisiin. Edelliseen ajauduttiin, kun barbaarit vaelsivat Roomaan.

Kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot ovat tiedossa. Ja ne ovat hyvin tylyt. Jos vaellukset jatkuvat, Eurooppa romahtaa. Jos ne saadaan pysähtymään, Afrikka romahtaa. Muita vaihtoehtoja ei ole.

---------------

PS. Terveisiä A:lle. Olit aivan oikeassa tämän keskustelun suhteen.

------

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #41

Seitsemänsataa vuotta on sitten mielestäsi pitkäkin aika?

Seitsemän sataa vuotta sittenhän keskusteltiin nominalismista ja realismista, eikä luokkien ja lajien todellisuudesta väitteleminen tietenkään pääty. 70-luvulla minullakin oli tapana osallistua inkommensurabiliteettikeskusteluun vuorotellen molemmilla puolilla. Eläkeiässä ei enää natiuralisti jaksa.

Lajeja sen kummemmin kuin kulttuurejakaan ei luonut kukaan 13,8 miljardia vuotta sitten eikä myöhemminkään. Ei kuvakieltokulttuuri tietenkään koe heräämistä, mutta sen vangitsemat ihmiset kokevat.

Kukaan ei voi väittää, että tämä ikoni-emoji-video-internet-kulttuurimme olisi kuvakiellon menestystarina tai ikinä sellaiselle häviäisi. Lähden katselemaan italialaisia museoita poistumatta tästä tuolista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #37

Kun sanotaan, että jokin on "olemuksellisesti toisen laatuista", keskustelu on tarkoitus lopettaa. Tässä yhdessä ja ainoassa todellisuudessa se ei kuitenkaan pääty.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #18

Mitä ajattelet Solnan tuomioistuimen (Ruotsi) ratkaisusta, joka perustui sharia-lakiin? Siitä on noussut valtava kohu Ruotsissa. Mies pahoinpieli vaimoaan - mies ei saanut mitään tuomiota - Perustelut: Mies tuli paremmasta perheestä kuin nainen, naiset usein valehtelevat, naisen ei olisi pitänyt kääntyä tuomioistuimen puoleen vaan hänen olisi pitänyt kääntyä miehen perheen puoleen, joka olisi tehnyt ratkaisun. Voiko näin tapahtua myös Suomessa? Britanniassa on jo sharialaki käytössä

Miksi me eurooppalaiset emme vaadi, että kaikilla naisilla pitää olla sama arvo kuin miehilläkin? Mielestäni ongelmat ovat päässeet näin suuriksi koska olemme antaneet tulokkaiden käytännössä noudattaa omia lakejaan täällä. Musliminaisten heikko asema on suuri ongelma ja se lisää yhteisöjen sopeutumattomuutta

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #21

Britanniassa sharia liittyy vahvaan oikeusperinteeseen. Kirjoitettuja lakeja on tosi vähän. Equity ja common law ovat merkittäviä oikeusratkaisujen perusteita. Tehdään niinkuin on ennenkin tehty. Muuten ei brittilässä saataisi edes parlamenttia koolle ja hallitusta pystyyn, kun kirjoitettua perustuslakiakaan ei ole.

Solnan tapausta en tunne, mutta se ei tietenkään vaikuta pohjoismaisen oikeuskäytännön mukaiselta. Täytyy tutustua. Ruotsissahan on enemmän kirjoitettua lainsäädäntöä kuin missään muualla, enkä suoraan sanoen usko tältä istumalta, että kuvauksesi mukainen päätös voi olla tapauksen viimeinen sana.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #21

Aftonbladet jatkaa jutun seuraamista. Oikeusjutun nostaneen uhrin oma kuvaus tapahtumasarjasta on jo julkaistu:

https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/L0mRPx/maryam...

Myönnän tuntevani lievää vahingoniloa naapurinkin Keskustapuolueen sekoilusta.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #21

Ajattelen aika lailla samoin kuin JP Vuorela omassa vastauksessaan kommenttiisi.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #26

Olen varma että hovioikeus kyllä kumoaa käräjäoikeuden perustelut. Mutta on se kuitenkin pelottavaa että Ruotsissa voi tällaista tapahtua. Kaiken pahan alkusyy on naisten epätasa-arvo! Osittain me demokratian ja vapauden kannattajat olemme syyllisiä siihen ettei esim. juuri musliminaisten tasa-arvo ole toteutunut. Samankaltaisia virheitä olemme tehneet romanien kohdalla ja siksi liian moni romani on tänäkin päivänä huonommassa asemassa kuin muut suomalaiset.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #29

Olen samaa mieltä kommentistasi 29.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #29

Täsmennän sen verran, ettei se naisten epätasa-arvo nyt k a i k e n pahan alkusyy ole, mutta tähän(kin) tapaukseen liittyvän pahan alkusyy kyllä.

Pertti Kostiainen

Onko nytten puolet italialaisista fasisti natseja?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Sanoisin kyllä, että kolmasosa italialaisista on ollut fasisteja viimeiset 100 vuotta. Varsinaisten natsien merkitys saattaa olla jopa vähenemään päin.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Kyseessä on uudenlainen oikeisto jota koskaan ei ole ollut. He kokevat että Liberalismi on pettänyt lupauksensa, tyhjentänyt jokaisen memeettisen lokeron, kulttuurin, identtiteetin, siis vetänyt kaiken kölinalta. Tähän he haluavat muutosta.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Italian kohdalla viiden tähden liike on kyllä selkeästi populistinen ja maahanmuuttovastainen ilmiö, mutta monissa yhteiskunta- ja talouspoliittisissa kannanotoissaan se myötäilee monia perinteisesti vasemmistolaisina pidettyjä linjauksia - vähän samaan tapaan kuin Trumpkin teki vaalikampanjansa aikana.

Vanhoihin kulttuurisiin ikoneihin viitaten monet isä Camillon nykyisistä hengenheimolaisista äänestivät keskustaoikeistoa, kun taas viiden tähden liike sai ääniä kommunistisen pormestarin Pepponen tapaan ajattelevien keskuudesta.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Antaa poikien koittaa, eihän ne oo luvanneet kuin 1000 miljardilla helpotuksia kansalle.

Vuoden päästä on sitten eväät syöty, jolleivat sitten ammu pakolaisia rajalle, sekään ei ole kyllä mahdotonta.

Hallitukset tuolla kestää keskimäärin vuoden, joten siitä vaan lupauksia pitämään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En minä näe tässä käännekohtaa vaan vahvistuksen italialaisen ja pohjoismaisen poliittisen kulttuurin erolle. Kukaanhan ei muuten tiedä, mikä on ihan mahdollisen pääministeripuolueen M5S:n varsinainen poliittinen ohjelma. Eivät sen johtajat varsinkaan. Saksalaistyyppinen koalitiokin on yhä valittavissa, joskin se vaatisi ehkä demokraateilta kohtuuttomia.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Useinhan populistisen liikkeen suurin onnettomuus on päätyminen vaalien voittajaksi ja tätä kautta tosiasialliseen vastuuseen lupauksistaan.

Italiassa tilapäinen ratkaisu ongelmaan voi tälläkin kertaa olla presidentin nimittämä teknokraattihallitus. Vaalitappion jälkeen nykyinen ei ilmeisesti ole kovin halukas jatkamaan toimitusministeriönä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Vilkkaasta keskustelusta kiittäen haluan todeta lopuksi, että tuoreiden uutisten mukaan venäläiset levittivät Italian sosiaalisessa mediassa vaalien alla hyvin aktiivisesti siirtolaisvastaisia viestejä.

Tämä sopi mainiosti erityisesti pohjoisen liigan Matteo Salvinille, joka ratsasti vaalikampanjassaan nimenomaan maahanmuuttovastaisuudella.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"venäläiset levittivät Italian sosiaalisessa mediassa vaalien alla hyvin aktiivisesti siirtolaisvastaisia viestejä."

Niin myös saksalaiset Saksassa ja suomalaiset Suomessa. USAssa demarit vaatii avoimia rajoja ja Trumppi rakentaa muuria. Aika globaalia näyttää olevan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset