Painajaisen paluu

Syyriassa lähestytään samankaltaista tilannetta kuin Aleppon hävityksen aikoihin runsas vuosi sitten. Tällä kertaa siviilien niskaan sataa pommeja Damaskoksen itäpuolella olevassa Ghoutassa, jonka piti olla yksi al-Assadin hallinnon väkivaltaa paenneiden ihmisten suojavyöhykkeistä. Nytkin hallinto iskee säälimättä omia kansalaisiaan – naisia, lapsia, vanhuksia, kouluja, sairaaloita – vastaan. Ilmaiskujen arvellaan valmistelevan maajoukkojen hyökkäystä alueelle.

Vastaavankaltainen tilanne vallitsee pohjoisempana sijaitsevassa ja pääasiassa kurdien asuttamassa Afrinissa, missä asialla ovat Turkin sotavoimat. Molemmissa paikoissa on esitetty epäilyjä kemiallisten asioiden käyttämisestä siviilejä vastaan.

Tilanteen tekee vaikeaksi se, että demokraattisen kansannousun alkamisesta kuluneiden runsaan kuuden vuoden aikana Syyria on muuttunut ulkopuolisten – ennen kaikkea Venäjän, Iranin, Persianlahden maiden, Israelin, Yhdysvaltojen ja monien muiden – keskinäisten valtapelien temmellyskentäksi, jossa taktiset liittoumat muuttavat vähän vähää uusiksi ja jonka synnyttämät jännitteet voivat milloin tahansa toimia katalyyttina paljon laajemman konfliktin puhkeamiselle. Tässä häikäilemättömässä välienselvittelyssä tavallisten syyrialaisten kohtalot kuuluvat osapuolia vähiten kiinnostavien asioiden joukkoon. Myös YK on tönäisty pelkän statistin asemaan isojen poikien määritellessä itse omat pelisääntönsä.

Onko meidän pakko tyytyä vain seuraamaan sivusta ja päivittelemään silmiemme edessä jatkuvaa teurastusta, vai voimmeko tehdä asialle jotakin?

Ainakin voimme kansalaisina vaatia siviileihin kohdistuvan väkivallan lopettamista sekä tehokkaampaa humanitaarisen avun toimittamista saarroksissa eläville ihmisille heidän uskonnostaan ja kansallisesta ryhmittymästään riippumatta. Voimme myös vaatia omaa hallitustamme ja EU:ta toimimaan paljon aktiivisemmin taistelutoimien lopettamiseksi, kaikkien kansanryhmien luottamusta nauttivan hallinnon pystyttämiseksi ja ulkopuolisten vihan lietsojien ajamiseksi pois maasta.

Tasavallan presidentti sai vähän aikaa sitten kansalaisilta hyvin vahvan mandaatin maamme ulkopolitiikan johtamiseen. Ottamalla aktiivisesti kantaa Syyrian väkivaltaisuuksiin hän voi osoittaa olevansa saadun luottamuksen arvoinen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu