Fortumin strategia

Fortum teki viime vuonna hyvän tuloksen. Myös yhtiön osakekurssi on kehittynyt viimesyksyisen Uniper-kaupan julkistamisen jälkeen paremmin kuin sille osakesalkkunsa myyneen E.onin tai kohteena olleen Uniperin (ks. kuvio).

Onko Fortum siis oikealla kurssilla kasvattaessaan reippaasti fossiilista energiantuotantokapasiteettiaan ja sitomalla menestyksensä entistä vahvemmin Venäjän markkinoihin sekä yhteistyöhön sikäläisten ydinvoiman rakentajien ja raaka-ainetoimittajien kanssa?

Ainakin yhtiö on saavuttanut lyhytaikaista menestystä hankkimalla itselleen sellaisia liiketoimintoja, joista muut ovat halunneet päästä irti vaikka vähän alihintaankin.

Menestys voi jatkua, jos Eurooppa luopuu ilmastotavoitteistaan ja jos fossiilisia raaka-aineita käyttävä energiantuotanto jatkuu ja ehkä lisääntyykin jatkossa. Venäjän talous voi nousta presidentti Putinin johdolla uuteen kukoistukseen. Länsimaat voivat niellä Krimin anastamisen ja Venäjän määräysvallan itä-Ukrainassa sekä luopua taloudellisista pakotteista. Ydinvoiman vastustuskin voi alkaa hiipua, jos meneillään olevat projektit saadaan valmiiksi ja uusilta suurilta ydinvoimalaonnettumuuksilta vältytään.

Toisaalta sekin on mahdollista, että Valkoisen talon toisinajattelusta huolimatta yleinen huoli ilmastonmuutoksesta lisääntyy ja että Euroopassa pyritään nopeuttamaan luopumista fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta energiantuotannosta. Rahoittajat voivat ryhtyä karttamaan fossiilienergiasta riippuvia yrityksiä, jolloin myös niiden riskipääoman saanti vaikeutuu.

Venäjällä harjoitetut liiketoiminnat ovat aina riippuvaisia hyvistä väleistä Kremlin ja maan turvallisuuspalvelujen kanssa, ja siksi sinne suunnatut investoinnit voivat milloin hyvänsä törmätä ylipääsemättömiin vaikeuksiin. Länsimaissa voidaan haluta löysentämisen sijasta kiristää Venäjää vastaan suunnattuja pakotteita, jolloin Uniper-hankinnan myötä merkittäväksi venäläisen maakaasun kauppiaaksi muuttuva Fortum voi myös joutua silmätikuksi.

Harvojen vielä länsimaissa vireillä olevien ydinvoimalahankkeiden ongelmaksi on muodostumassa se, että ydinsähkölle luvatut takuuhinnat nousevat huomattavasti uusiutuvan energian tuotantokustannuksia korkeammiksi. Siksi uusien voimaloiden rakentamisen sijasta fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisestä syntyvää aukkoa yritetään paikata ennemmin pidentämällä joidenkin jo olemassaolevien ydinvoimaloiden käyttöaikoja yli alkuperäisten suunnitelmien.  Tällöin riskiksi muodostuu se, etteivät vanhat myllyt kestä odotetusti, vaan niissä tapahtuu jotakin ikävää.

Siten tulevaisuutta koskevista oletuksista riippuen Fortumin strategia näyttää joko hyvin ovelasti laskelmoidulta tai hyvin epäeettiseltä ja aikaa myöten myös liiketaloudellisesti huonosti harkitulta.

Suomen hallitus on joka tapauksessa omistajaohjausfunktionsa välityksellä hyväksynyt Fortumin nykyjohdon valitseman linjan. 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu