Myrskyn merkkejä
Presidentti Niinistö totesi virkaanastujaispuheessaan, ettei hän odota maailman sanottavasti rauhoittuvan tulevan kuusivuotiskauden aikana. Viime päivien viestit maailmalta kertovat, ettei huoli ole lainkaan liioiteltu. Tämä pitäisi ehkä ottaa huomioon nykyistä paremmin myös suomalaisessa politiikassa.
Trump, USA ja Venäjä
Jo kiinteistöbisnestä harjoittaessaan Donald Trump sai paljon hyviä asiakkaita luksukseen mieltyneistä ja sopivia rahanpesukohteita tarvitsevista itäeurooppalaisista liikemiehistä, eikä hän presidentiksi tultuaankaan ole ollut erityisen halukas näkemään Vladimir Putinin johtamaa Venäjää USA:n strategisena päävastustajana. Esimerkiksi äskettäisessä kansakunnan tilaa käsitelleen puheensa ulkomaisessa osiossa Trump kiinnitti päähuomionsa Venäjän sijasta Pohjois-Koreaan.
Kongressi on joutunut patistelemaan presidenttiä pitämään kiinni Venäjää vastaan suunnatuista pakotteista, kun taas hänen lähipiirinsä Venäjä-yhteyksiin kohdistuneet tutkinnat ovat olleet eräs hänen presidenttiyteensä kohdistuneista suurimmista uhista.
Nyt kuitenkin Trump elää presidenttikautensa parasta vaihetta ennen kaikkea Yhdysvaltojen myönteisen talouskehityksen ansiosta. Hänen kannatuslukunsa ovat alkaneet kääntyä selvästi parempaan suuntaan, ja moni mieheen aiemmin epäillen suhtautunut republikaanipoliitikko on katsonut parhaaksi ryhmittyä hänen taakseen välivaalien lähestyessä.
Tässä tilanteessa Trump on selvästi päättänyt käyttää tilanteen hyväkseen ja hyökkää nyt senaatin tiedusteluvaliokunnan puheenjohtajan avustamana voimakkaasti maansa oikeushallintoa ja FBI:tä vastaan. Ilmeisenä tarkoituksena on Trumpin hallinnon Venäjä-yhteyksiin kohdistuvan tutkinnan mahdollisimman pikainen lopettaminen. Asetelma on samankaltainen kuin Turkissa, missä presidentti Erdoganin tukijat puhdistavat valtiokoneistoa oletetuista gulenisteista. Yhdysvalloissa kohteena ovat demokraatit ja erityisesti Hillary Clintonin kannattajat.
Jos Trump aikoo toimia, hänen on paras toimia nopeasti, sillä USA:n talouskehitys ei välttämättä anna jatkossa enää samanlaista nostetta hänen kannatukselleen kuin on tähän saakka tapahtunut. Ennen pitkää Yhdysvalloissakin huomataan dollarin heikentyneen jo noin kolmellatoista prosentilla viime vuoden alusta lähtien. Maan velkakirjojen korot ovat alkaneet nousta reippaasti ja eilen koettiin syvä osakekurssien lasku.
Julkisuuteen on tullut myös tieto Trumpin nimittämän CIA:n johtajan Mike Pompeon ja Venäjän ulkomaantiedustelusta vastaavan Sergei Naryshkinin välisistä salaisista keskusteluista. Demokraatit ovat ihmetelleet pakotelistalla olevan miehen pääsyä Yhdysvaltoihin ja vaatineet toistaiseksi tuloksetta tietoa keskustelujen sisällöstä. Venäläislähteiden mukaan aiheena oli yhteistoiminta terrorismin vastaisessa taistelussa; uskokoon ken tahtoo.
Onko jännitys lisääntymässä?
Samaan aikaan kansainvälinen tilanne näyttää olevan kiristymään päin talviolympialaisten alkamisesta huolimatta. Julkisuuteen on tullut muun muassa tieto siitä, miten häikäilemättä Pohjois-Korea rikkoo YK:n talouspakotteita ja harjoittaa sotilasteknistä yhteistyötä muun muassa Syyrian kanssa. Mustalla Merellä yhdysvaltalainen tiedustelukone ja venäläinen hävittäjä lensivät muutama päivä sitten miltei siivet kiinni toisissaan, ja pian sen jälkeen Venäjä ilmoitti nostaneensa keskisen armeijaryhmittymänsä valmiustilaa. Korkea-arvoinen yhdysvaltalainen upseeri on äskettäin valottanut julkisessa haastattelussa, miten USA ja Nato reagoisivat sotilaallisen konfliktin syntymiseen vaihtoehtoisesti joko Venäjän tai Kiinan kanssa. Yhdysvaltain puolustushallinnossa valmistellaan parhaillaan ydinaseiden käyttöä koskevan ohjeistuksen väljentämistä niin, että ydinaseiden käyttö sallittaisiin muiden sotilaallisten operaatioiden tukena vaikka Yhdysvallat itse ei olisikaan ydinasein tehtävän hyökkäyksen kohteena. Venäjä on puolestaan varoittanut kansalaisiaan heihin ulkomailla mahdollisesti kohdistuvista uhista.
Pelipaikat haussa
Sekä USA:ssa, Venäjällä että Kiinassa ilmeisesti ajatellaan, että jossakin päin maailmaa saattaa rysähtää. Tällöin oleellista on huolehtia sekä reagointivalmiudesta että oman peliaseman edullisuudesta.
Kremlin keskeisenä toiveena on päästä laajentamaan vaikutuspiiriään joutumatta suoraan konfrontaatioon USA:n ja Naton kanssa. Tähän pyrkiessään maan johto suuntaa toiveensa Donald Trumpiin, joka pitää Kiinaa USA:n tärkeimpänä kilpailijana. USA:n puolustushallinnossa ja myös kongressin johtavien poliitikkojen kesken on kuitenkin monia, jotka varsin oikeutetusti näkevät Venäjän nykyisen kansainvälisen järjestelmän pahimpana häirikkönä ja sellaisena myös USA:n strategisena päävastustajana.
Kaapin paikka on siten USA:ssa vielä osaksi määrittämättä. Donald Trump voi kuitenkin laskea, että vaikka talouskasvun hiipuminen veisi hänen kannatustaan, asema kansakunnan johtajana vakavan kansainvälisen kriisin oloissa voi korjata tilanteen. Lisäksi poikkeusolot tarjoaisivat oivan tilaisuuden viedä Yhdysvaltoja pitkiä askeleita kohti nykyistä totalitaarisempaa hallintoa, mikä sopisi vallan hyvin sekä universaalinerona itseään pitävälle presidentille että hänen kumppaneilleen Kremlissä. Tämän jälkeen Washingtonissa olisi vain yksi USA:n suurstrategisen linjan määrittäjä.
Elämmekö lintukodossa?
Vaikka Sauli Niinistö varoitteli virkaanastujaispuheessaan hieman taivaalla näkyvistä pilvistä, suomalaisessa politiikassa ollaan keskitytty viime päivät kokoamaan voimia aktiivimallin vastustamiseen. Tulevaisuus näyttää muuttuvan paremmaksi, jos hallitus palauttaa kaiken entiselleen. Ja ehkä vielä lisäämällä työllisyys- ja työvoimapalvelujen määrärahoja oikein reippaasti tarpeen mukaan velkaa kasvattaen.
Tuntuu kuin eläisimme lintukodossa, jossa tällaiseenkin pohdintaan on varaa. Pyrkimättä maalaamaan aiheettomia mörköjä taivaalle pelkään, että todellisuus voi jossakin vaiheessa muuttua aika paljon karummaksi. Ehkä siihenkin pitäisi varautua jotenkin.
Venäjän suhteen on varauduttava hyvissä ajoin ennalta sen epävakautumiseen edelleen ja myös putininjälkeisen ajan yllätäväänkin eteentuloon, kuten mm. Pasi Majuri on muistuttanut, http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250302-…
Onneksemme meillä on nyt ulkopolitiikan johtajana vahva tekijä, jolla on poikkeuksellisen yhtenäinen kansan tuki. Jytkyhän presidentinvaaleissa tuli eli selkeämpi suora kansanmandaatti johtaa ulkopolitiikkaa kuin Kekkosella oli koskaan. Onko kukaan koskaan edes kuvitellut sellaisita prosenteista vapaissa vaaleissa 1. kierroksella, kun mukana on vielä seitsemän muuta ihan vakavastiotettua ehdokasta. Minkä luulette prosenttijakauman olleen, jos kyseessä olisikin ollut toinen kierros ja vain yksi vastaehdokas mukana kilvassa? Varmaan lähellä 90 – 10 %. Lue lisää: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250162-e…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Venäjän kaatuminen olisikin totinen paikka.
Jos virkamiesten toiminta heikkenee niin miten selviämme turvapaikan hakijoista?
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnitin huomiota Saulin virkaanastujaispuheen siihen kohtaan, jossa hän sanoi joka vuosi odottaneensa jotain parempaa, mutta asiat ovatkin joka vuosi menneet huonompaan suuntaan. (Siis turvallisuuspolitiikassa).
Suuri yleisöhän ei tällaista tuosta vain lonkalta olisi tullut heittäneeksi, koska noin selkeää huonontumista ei ole kansalle kerrottu.
Puhuiko Sauli hiukan ohi suunsa, kun kertoi sellaista, mikä on vain hänelle itselleen näyttäytynyt tosiasiaksi käymiensä keskinäisten keskustelujen kautta?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuon tason asioita ikuisesti voi/saa pimittää kansalta, vaikkei pressan koskaan pidä julkistaa kaikkea tietämäänsä ja suunnittelemaasna varsinkaan vaalikampanjan aikana. Sauli mielestäni oikein ja harkitusti vakavoitti keskustelua ja muistutti ulkopoliittisen yhtenäisyyden tarpeesta juuri erityisesti nyt. Sanoma meni perille. Äänestäjät harkitsivat kahdeksan hyvän vaihtoehdon välillä tilanteen tiedostaen mielestään vastuullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Niinistö voi vaikka hitaasti johdatella Suomen NATOon, mikä olisikin hyväksi suomalaisten turvallisuudelle. Kansalaisten luottamus maan johtoon ja etenkin presidenttiin on suureksi huomattu eri tutkimuksien mukaan. Kovasti toivon että Niinistö on juuri noin viisas, vaikka eteneekin hiljalleen. Pressanvaaleissahan lähes kaikki NATO-puheet olivat höpöhöpöä eikä siitä järkevää keskustelua koskaan syntynyt.
Itse kannattaisin paljon avoimempaa linjaa (tässä kansalaiset melkein luokitellaan ohjattaviksi lampaiksi mikäli NATOon päin johdatellaan.. psykologisesti se on ihan ymmärrettävää tietenkin), mutta lopputulos toki on se tärkein eli enemmän vakaata rauhaa ja turvallisuutta. Suomen kannattaa pienenä maana suuren vieressä pelata taitavasti korttinsa. Ruotsin lähivuosina hyvin oletettavissa oleva käännös NATOn puoleen tietenkin petailee suuntaa entisestään myös Suomen osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti Ramilta!
Ylen Pekka Juntilta mainio nato-kolumni. Ruotsin nato-peesissä mennään:
”Suomi on nuhjuisessa välitilassa, jossa kukaan ei enää usko puolueettomuuspuheitamme, kirjoittaa Pekka Juntti.”
https://yle.fi/uutiset/3-10053007
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen lisäase maailmassa merkitsee aseenkäytön paineen lisääntymistä enemmän, kuin sen yhden aseen verran.
Jokainen sotilaallinen liittoutuminen nostaa uhan jotain kolmatta kohtaan. Uhka synnyttää pelon, josta seuraa aina jotain, jolla uhka eskaloidaan vastauhaksi liittoutumalla, tai oman voimankäytön nostolla.
Rauha on käsite, jonka merkitys vähenee ajassa. Syntyy maailma, joka rakentaa pelon kautta rauhaa voimankäytöllä.
Ehkä aurinko kuitenkin epäilyksestäni huolimatta nousee huomennakin.
Ilmoita asiaton viesti
Maailma sotii ”poteroissaan” koko ajan, joissain maissa mennään sitten jo lujempaa. Venäjä varoitti jo Krimin tapauksessa, että tällaistakin voidaan tehdä tarvittaessa. Kun annetaan mahdollisuus, se mahdollisuus sitten hyvin usein otetaan. Maailmaa ohjaa pelko, rakkaus on vain vitsi siinä sivusssa, markkinoimassa uusia tuotteita työpaikkoja luoden. Uusia tuotteita ovat hyvin toimivat aseetkin, kyllä niitä kelpaa kaupitella ja varmasti ostajiakin löytyy. Räjähdys tulee, Pohjois-Korean pieni hirmujätti, se suupaltti ei rauhoitu ennen kuolemaa. Millaisen seuraajan hän itselleen saakaan, on taas kauhun tasapainon kannalta odottamisen arvoista. Joskus joku astuu rajan yli ja ydinaseet maailmassa aktivoituvat toimimaan. On suhteellisen turhaa odottaa toisenlaista totuutta huomisesta. Toivoa vain parasta, ei vielä meidän aikanamme.
Ilmoita asiaton viesti
Hämmästyttävän tarkkaan kalibroitu viesti Kasviolta. Clintonilla oli kytköksiä Venäjälle myös. Johtuu siitä, että maailma on pieni ja iso raha on kytköksissä kaikkialla (tähän asti). Jonkinlainen yhteenotto voi olla tulossa, minusta nyt on Lännen vuoro romahtaa, ja sitä varten tarvitaan draamaa rajoille. Jos kärhämä tulee, Venäjä on luultavimmin puolustava osapuoli ja Nato ja USA hyökkäävä osapuoli.
Nykyään juuri torjunta- ja puolustussodat ovat se strategia, jolla voitetaan. Yksinkertainen katu- ja yhteisötason vastarinta voittaa lopulta. Sota pohjustetaan pitkällisellä media- ja väripaita-altistuksella. Venäjän ei tarvitse tehdä yhtäkään hyökkäysliikettä, länsi lavastaa ne sitten kun aika koittaa. Sitä ennen voimme vain valmistautua. Suomen osana on joutua nykyisen kaltaisten nukkehallitusten ja pettturivirkamiesten johdattelemaksi pelinappulaksi. Ei mikään hauska osa, mutta toivotaan, että joku selviää.
Ilmoita asiaton viesti
Myrskyn merkit maailmalla, ja meillä kova kohina työmarkkinalainsäädännön kökkölain tiimoilta. Kyseessä on 30-40 euroa/kk. Pähkinöitä sen päälle, mitä on jo viety ja supistettu.
Kun seuraava lama alkaa, ja se alkaa, ja pankkirintamalla ja velkamotissa alkaa rytistä, niin te ette tiedä, Rinne ja Andersson, minkälaisten nippelien kanssa tä nyt askaroitte.
Ainakaan huutoa ja mölyä ei paljon kovemmaksi pysty nostamaan. Eikä mökä ja realiteettien kieltäminen mitään auta!
Ilmoita asiaton viesti
”USA:n puolustushallinnossa ja myös kongressin johtavien poliitikkojen kesken on kuitenkin monia, jotka varsin oikeutetusti näkevät Venäjän nykyisen kansainvälisen järjestelmän pahimpana häirikkönä ja sellaisena myös USA:n strategisena päävastustajana.”
USA:n hallinto on äskettäin julkaissut kaksi aihepiiriin liittyvää dokumenttia (tai oikeammin niiden julkiset osuudet). Dokumentit ovat National Defence Strategy 2018 ja National Security Strategy 2018. Kyseisiä dokumentteja on käsittääkseni pidetty aika luotettavina sen suhteen mitä aiheiden ammattilaiset USA:ssa ajattelevat.
Ainakin pikaisesti lukemalla vaikuttaisi siltä, että Venäjän tulkitseminen USA:n päävastustajaksi ei ole millään muotoa selvää (blogistin tekstissä lienee niin sanottua Suomi-lisää tulkintojen osalta). Kiinaa pidetään taloutensa massiivisuuden vuoksi pitkän tähtäimen ajattelussa paljon merkittävämpänä vastustajana kuin Venäjää, jonka taloudelliset resurssit ovat suhteellisen vaatimattomia.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo Ahonen
Taloudellisten resurssien heikkous ja arvostus kansainvälisessä politiikassa ovat Kremlin suuri dilemma.
Kun Venäjän sijoittuu taloudessa BKT:llä mitattuna hädin tuskin maailman 15 suurimman talouden joukkoon, Kremlin on ollut pakko ratkaista ”arvostuksensa” sotilaallisella varustautumisella, aseistuksella, röyhkeällä kansainvälisten sopimusten rikkomisilla, uhkauksilla ja epävakauden kylvämisellä.
Tällä onnettomalla taktiikalla Venäjä polttaa rupliaan valtavassa pätsissä, eikä sitä kansainvälistä asemaa näytä löytyvän. Minusta näyttää, että Venäjä on menettämässä viimeisenkin arvostuksensa demokraattisena kansainväliseen järjestystä noudattavana valtiona. Se oli sen dilemman huono vaihtoehto !
Saksan, Englannin, Ranskan bkt ov lähes kolme kertaa suuremmat kuin Venäjän. Jopa Italian kansantalous on suurempi kuin Venäjän ja samalla tasolla kuin Espanjan.
Meidän ajattelussamme Italia ja Espanja ovat olleet vuosikausia EU:ssa letkuissa pidettäviä ongelmatalouksia samassa ryhmässä Kreikan kanssa, mutta Venäjää pidetään edelleen tabuna, suurena mahdollisuutena ja rikkaana maana !!!
Venäjä on alueellisesti suuri maa, mutta väestöön nähden suuressa epätasapainossa.
Venäjä olisi voinut olla oikein toimiessaan yksi euroopan varakkaimmista ja taloudellisesti vakaimmista maista, hyväksytty ja oikeudenmukaisena pidetty vapaa valtio. Toisin on käynyt ja halu olla pelottava suurella sotilasvoimalla ja ydinaseilla rakennettu uhka jotain tuntematonta vastaan on syönyt talouden pohjan ja taloudellisen kehityksen mahdollisuuden, sananvapauden, toimivan oikeuslaitoksen, ihmisoikeudet ja tasa-arvon.
Venäjä pitää NATO:a vihollisenaan ? NATO on liittouma johon kuuluu maita joissa asuu yli 500 miljoonaa ihmistä joiden kansantalous on vähintään 200 kertainen Venäjään verrattuna. Minusta Venäjän kannattaisi pitää NATO maita lähinnä hyvinä kauppakumppaneina eikä vihollisina.
Suurena vaarana on se, että talouden heiketessä ja kansan herätessä vaatimaan energiaresursseista saatujen dollareiden käyttämisestä tulevaisuuteen ja talouden monipuolistamiseen, näitä aseita aletaan käyttää kansaa vastaan. Se on uhka koko maailmarauhalle.
Ilmoita asiaton viesti
”Taloudellisten resurssien heikkous ja arvostus kansainvälisessä politiikassa ovat Kremlin suuri dilemma.”
Onneksi Suomella on rahaa ja resursseja, ikävä vain että kokoomus on halunnut käyttää resurssit kaikkialle muualle paitsi maanpuolustukseen. Kokoomuslaisena häpeäisin miten puolue leikkasi maanpuolustuksesta leijonanosan viime hallituksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä on suurvalta, ei supervalta. Tällä hetkellä supervaltoja ovat ainoastaan USA ja Kiina. Molempien taloudellinen potentiaali riittää vaikka mihin ja tällä hetkellä ostovoimalla (mitä rahalla saa) mitattuna Kiina on jo nyt suurempi kuin USA.
Venäjä on suurvalta ainoastaan massiivisen ydinasearsenaalinsa ja edistyneen strategisen sotimiskykynsä takia. Venäjä pystyy sotilaallisesti tuhoamaan minkä tahansa vastustajansa. Samalla se tosin tuhoutuu itse, mutta sitähän MAD (Mutually Assured Destruction) on.
Venäjän talous taitaa olla pienempi kuin Saksan talous. Siinä sitä vertailupohjaa. Niin, joo, Saksakin on suurvalta vaikka ydinaseita ei ole.
Venäjän ainoa keino pitää edes jonkinlaista maailmanpoliittista roolia on panostaa strategisiin aseisiin.
Minusta on rehellisesti sanottuna vallan tyhmää väittää Venäjän olevan varteenotettava haastaja USA:lle tai edes EU:lle. Venäjä on maa, jonka talous on suhteellisen pieni ja riippuvainen raaka-aineviennistä. Venäjän viennin tarkastelu kertoo kuinka heikko Venäjä on. Kannattaa verrata vaikkapa USA:n tai Kiinan vientiin.
Venäjästä ei saa uhkaa NATO:lle kuin harjoitusvastustajana. Kiina taas on virallisestikin kertonut tähtäävänsä maailman johtavan talous- ja sotilasvallan rooliin vuonna 2050.
Venäjä voi olla uhka Suomelle, mutta on aika laskutaidotonta väittää Venäjän olevan strateginen haastaja USA:lle.
Ilmoita asiaton viesti
Se toki pitää paikkansa, että pidemmällä aikavälillä vain Kiinalla on reaaliset edellytykset USAn haastamiseen kilpailussa maailman johtavan sotilasmahdin asemasta. Mutta kolmesta suurvallasta Kiina haluaa aktiivisimmin välttää sotilaallisten konfliktien riskiä, kun taas Kremlillä ei ole ollut mitään estoja sotilaallisen voiman käyttämisessä itseään selvästi heikompia vastustajia kohtaan. Myös USA oli presidentti Obaman aikana monen mielestä liiankin varovainen, kun taas Trumpin johdolla on edetty päinvastaiseen suuntaan.
Mainitsemasi dokumentit ovat moniaineksisia: yhtäältä on ammattilaisten tekemiä huolellisia analyyseja ja toisaalta Valkoisesta talosta lähtöisin olevia päälleliimattuja ideologisia aineksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa lukea sitä mitä Kiinan viime syksyllä pidetyssä puoluekokouksessa on päätetty. Kiina tähtää avoimesti siihen, että he ovat 2050 maailman johtava maa taloudessa, teknologiassa ja sotilaallisesti. Kiina ei ole virallisesti sulkenut pois sotilaallisten ratkaisuiden mahdollisuutta. Kaikki tuo on selkeästi luettavissa viime syksynä olleiden kokousten virallisista julkilausumista.
Venäjä on tietenkin mukava vihollinen. Vihollinen, jonka USA ja jo pelkkä EU voisi tavanomaisin asein voittaa suhteellisen kevyesti.
Venäjä olisi lähes paperitiikeri ilman ydinaseita. Pistäisi kyllä pirusti vastaan, mutta teollinen kapasiteetti ja talouksien koko oli se, joka käänsi sodan Saksaa ja Japania vastaan kun edellisen kerran kokeiltiin.
Ei ole mitään syytä olettaa, että tilanne olisi muuttunut jos käytetään tavanomaisia aseita.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä saa Kasvion kirjoittamaan noin Obamasta? En kylläkään odota vastausta, mutta rauhanpalkinto ei taida tarkoittaa oikein mitään…
”He’s the war-ending President who, as of Tuesday, has ordered airstrikes in seven different countries (that we know of).”
Afganistan, Pakistan, Libya, Jemen, Somalia, Irak ja Syyria. Myös lennokkien käyttö Bushiin verrattuna moninkertaistui Obaman aikana.
https://edition.cnn.com/2014/09/23/politics/countr…
Ilmoita asiaton viesti
Maailmanpolitiikka ja Suomen oma vastaava, molemmilla on kysyntänsä. Tärkeintä suomalaiselle on oikeutetusti oma hyvinvointi, silloin ei ehkä aina jaksa ajatella jokaista maailman ydinasetta. Kun on kyse leivästä omassa pöydässä, lakkojakin tulee väistämättä tehtyä. Oikean ja väärän päättää sitten jokainen itse, hallitus ja kansa. USA:n talous maailmalla muuttaa maailmaa, mutta nyt puhutaan enemmän Trumpin ja Pohjois-Korean johtajien sanasodasta kuin rauhaan auttavasta, toimivasta talousmaailmasta. Luodaan pakotteita, kotona ja maailmalla, myös USA:n maaperällä. Trumpille kyllä kelpaa suosio, vaikka sitten toisten kustannuksella saatu, mutta politiikassa hän ei osaa johtaa. Hän ei osaa oikeasti valvoa FBI:n ja CIA:n toimintaa maansa parhaaksi. Yhden miehen show tässä maailmassa voi olla pian maailmalle liikaa, mutta eihän muu maailma voi sotaa Yhdysvalloille julistaa. On vain ihmeteltävä ja toivottava, että tuon maan omat osaavat asiansa, pitää presidenttinsä ns. ”ruodussa”. Jotta hän ei sortuisi osaamattomuuttaan kohtaloikkaisiin virheisiin.
Ilmoita asiaton viesti
USA:n ulkopolitiikka toisen maailmansodan jälkeen on ollut pääsääntöisesti kuin suoraan Hollywoodin huonoista westerneistä. Me olemme hyviksiä ja laitamme kuudestilaukeavamme soimaan ja hävitämme pahikset. Sieltä se käsikirjoitus tulee ja jotkut tuon tarinan näyttelijätkin. Elävätköhän he sitä ikuista spagettiwesterniään. Ikävää on vaan se että USA ottaa maalitaulukseen kenet tahansa kuka kulloinkin sopii tuohon kässäriin, riippuen kulloisenkin käsikirjoittajan pääkopan mielenliikkeistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä jenkit oppivat sen toisesta maailmansodasta. Missä maailmankolkissa piti pistää ”kuudestilaukeavamme soimaan”? Dean Ruskin kysymys de Gaullelle: ”Poistammeko myös ristit Normandiasta?”
Ilmoita asiaton viesti
Kaksi huomiota viime viikolta. USA julkaisi n. 200 henkilön listan Venäjän oligarkesita ja Britannia alkaa tonkia rikkaiden venäläisten rahojen alkuperää. Britanniassa joutuvat nyt kaikki selvittämään yli 50.000 punnan omistuserien alkuperät rahanpesemisen ehkäisemiseksi.
Venäjän kolme suurinta tiedustelun johtajaa oli jostakin syystä kutsuttu vierailulle Yhdysvaltoihin, joka on jo melkoisen harvinaista.
Ilmoita asiaton viesti
Ennätysmäärä globaaleja epävarmuustekijoitä on nyt ilmassa ja Suomessa keskitytään aktiivi-kikyilyyn ja sote-lehmänkauppoihin.
Karu herätys on tulossa päättäjille.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta tässä maailmanpoliittisessa jännittyneessä tilanteessa meidän tulisi parantaa hallituksen ja eduskunnan kykyä tehdä nopeasti koviakin turvallisuus- ja puolustuspoliittisia päätöksiä.
Tämän valmiuden saavuttamiseksi tarvitaan avointa tosiasioiden tuntemiseen, tunnustamiseen, johtopäätösten tekoon sekä vaihtoehtojen pohtimiseen perustuvaa poliittista keskustelua.
Valmisteilla oleva tiedustelulakihan on yksi työkalu tosiasioiden tuntemiseksi. Siksi laki on saatava käyttöön nopeutetulla aikataululla.
Tärkeää on myöskin saattaa kansalaisille tietoon näiden aikojen turvallisuuspoliittisten tekijöiden merkitys. Minkä muun pohjalta kansalaiset muuten äänestäisivät tarvittaessa esimerkiksi Nato -asiassa ?
Puolustusvoimilla on olemassa valmiutta reagoida lyhyelläkin varotusajalla muuttuviin tilanteisiin, mutta puolustusvoimamme eivät voi reagoida ilman poliittista päätöstä. Puolustusvoimamme tarvitsevat poliittiselta johdolta mandaatin toimia jos sen aika tulee.
Toki ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on otettava huomioon sekin, että presidentti pelatessaan Suomen edustajana turvallisuuspoliittista pokeria muiden valtioiden johtajien kanssa, ei hän aina voi paljastaa kaikkia korttejaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Korkea-arvoinen yhdysvaltalainen upseeri on äskettäin valottanut julkisessa haastattelussa, miten USA ja Nato reagoisivat sotilaallisen konfliktin syntymiseen vaihtoehtoisesti joko Venäjän tai Kiinan kanssa.”
Näin sotilaat ovat puhuneet virkansa puolesta sitten Trumanin aloitettua kylmän sodan 40-luvulta lähtien.
Suomi elää rauhallista aikaa sitten 1956 yleislakon jolloin olin varusmiehenä ammusvaraston vartijana ohjeistettuna.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kaikista kommenteista!
Tuoreimpina havaintoina voisi vielä todeta ainakin seuraavat:
– Syyriassa ammuttiin alas venäläinen rynnäkkökone, mikä on kylmä suihku maaliskuisiin vaaleihin valmistautuvalle presidentille. Venäjä väittää syyrialaisten oppositiovoimien käyttäneen amerikkalaisia aseita venäläiskonetta vastaan.
– Turkki menetti useita sotilaitaan taisteluissa kurdeja vastaan, ja Erdogan lupaa massiivista kostoa. Kohteena voi hyvin olla myös alueita, joilla on amerikkalaisia.
– USA on luvannut toimittaa Ukrainalle uutta panssaritorjunta-aseistusta.
– Pohjois-Korea on torjunut jyrkästi Etelä-Korean toivomuksen ensi viikolle suunnitellun ison paraatin peruuttamisesta tai siirtämisestä.
Uskon USA:n johtavien puolueiden miettivän tässä tilanteessa kahdesti ennen kuin ne päästävät liittovaltion toiminnot pysähtymään toistamiseen.
Ilmoita asiaton viesti