AnttiJuhaniKasvio

Onko hallitus pääsemässä työllisyystavoitteisiinsa?

  • Työikäisten (15-74) ja tehtyjen työtuntien määrän kehitys Suomessa 1965-2017
    Työikäisten (15-74) ja tehtyjen työtuntien määrän kehitys Suomessa 1965-2017

Monet mediat hehkuttavat taas Suomen hyvää talous- ja työllisyyskehitystä, ja kyllähän tänään julkaistujen uusimpien tilastojen mukaan sekä työpaikkojen määrä että työllisyysaste hipoivat joulukuussa jo hallituksen tavoiteuraa. Hallituskauden alusta lasketut ja yksittäisiä vaihteluja tasoittavat trendiviivat antavat tosin vaatimattomamman kuvan, mutta joulukuun luvut väänsivät niitäkin hieman ylöspäin.

Epäilen kuitenkin uusimman puhurin kestävyyttä muun muassa kansainväliseen tilanteeseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Tärkein indikaattori tästä on dollarin alamäki, jota Trumpin hallinnon puheet ovat vauhdittaneet.

Suomen hyvän työllisyyskehityksen oleellisin vauhdittaja on ollut rakennusbuumi, joka on todennäköisesti saavuttanut jo lakipisteensä. Kohta ongelmaksi voi nousta valmistuvien neliöiden kaupaksi saaminen, jolloin rakennusfirmat katsovat parhaaksi vetää hieman henkeä. Juuri rakennusalan suhdanteet vaikuttavat voimakkaasti työllisyyteen - niin hyvässä kuin pahassakin.

Kapasiteettirajoitteetkin voivat muodostua pian kasvua ja uusien työpaikkojen luomista rajoittaviksi tekijöiksi. Ilman uusia isoja investointeja teollisuus ei pysty enää kasvattamaan kovin paljon vientiä, eikä sellaisia ole lähiaikoina näköpiirissä. Työmarkkinoilla silmiinpistävin viime aikojen ilmiö on ollut työvoiman tarjonnan voimakas kasvu, eikä sekään voi jatkua enää kovin pitkään ilman isoja muutoksia harjoitetussa työllisyyspolitiikassa. Niiden toteuttaminen voi olla aika takkuista, kuten aktiivimallia koskeva vääntö osoittaa.

Edelleen kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että työpaikkojen lisäys julkisella sektorilla on ollut viime aikoina yksityistä nopeampaa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että julkisella sektorilla ei ole vielä ryhdytty kuromaan umpeen rakenteellisia vajeita siten kuin esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvoston mielestä olisi pitänyt tehdä tässä suhdannevaiheessa.

Siten veikkaukseni on, ettei viime kuukausien vahva veto kestä hallituskauden loppuun saakka. Siksi hallitus ei pääse tavoitteisiinsa sen paremmin työpaikkojen määrän kuin työllisyysasteenkaan osalta.

Lopuksi haluan muistuttaa siitä, että työllisten määrä on aika huono todellisen työpanoksen mittari, sillä jo yksikin tehty tunti tutkimusviikolla johtaa henkilön luokittelemiseen työlliseksi. Parempi aktiivisuuden kuvaaja on kansantaloudessa vuosittain tehtyjen työtuntien kokonaismäärä. Tuolla mittarilla tarkasteltuna olemme vielä aika kaukana menneiden huippuvuosien tasosta. Jälkeenjääneisyys pysyy, vaikka työikäisen väestön määrä on matkan matkan varrella ehtinyt kasvaa aika merkittävästi (ks. kuvio).   

Kun vielä otamme huomioon robotisaation ja alustatalouden tarjoamat mahdollisuudet ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen paljon nykyistä vähemmällä työvoiman käytöllä, paluu perinteiseen pohjoismaiseen täystyöllisyysyhteiskuntaan voi hyvin jäädä pysyvästikin pelkäksi haaveeksi. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kaikesta taloushehkuttelusta päätellen olemme nousukauden loppupuolella.

Taloussykli, ts. luottolaajennussykli, päättyy kun korot alkavat nousta.

Markkinakorkojen nousu on todnäk hyvin äkillinen EKP:n rahaelvytyksellä toteuttaman korkosupression lopulta pettäessä.

Oma veikkaukseni on, että v2019 on jo taantumavuosi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset