AnttiJuhaniKasvio

Sodan merkit

Tämän vuoden talouskehitystä koskevat odotukset ovat korkealla, mutta suuri vipurahasto Bridgewater varoitti muutama päivä sitten populismin kannatuksen lisääntyneen samaan tapaan kuin toisen maailmansodan kynnyksellä. Sodan uhka huolestuttaa World Economic Forumin kyselyn mukaan myös Davosiin valmistautuvia huippujohtajia. Nämä tahot tietävät sijoitustensa haihtuvan tuhkana ilmaan ison rähinän alkaessa, ja juuri nyt riskin koetaan olevan todellinen.  

Aiemmin olemme luottaneet siihen, että suurvallat etsivät ratkaisut kiistoihinsa ennen kuin täysimittaisen sodan uhka ehtii kasvaa liian suureksi. Kompromisseihin on pakottanut pelko siitä, että ydinasevaltojen joutuessa vastakkain lopputuloksena voi olla koko sivilisaation tuhoutuminen. Tänä päivänä tuollaisten halujen ja kykyjen olemassaoloon ei kuitenkaan välttämättä enää uskota.

Riskien kasvuun vaikuttaneita tekijöitä

Sodan riskit alkoivat kasvaa Venäjän ajauduttua jyrkkään vastakkainasetteluun länsimaiden kanssa. Maa pyrkii valtaamaan takaisin kylmän sodan aikaisen suurvalta-aseman, eikä se noudata kansainvälisen kanssakäymisen normaaleja pelisääntöjä sitä tavoitellessaan. Kreml on ollut valmis ajamaan etujaan sotilaallisin keinoin, ja se on madaltanut ydinsodan kynnystä muun muassa kehittämällä keinoja taktisten ydinaseiden käyttämiseksi konventionaalisen sodankäynnin tukena.

USA:nkin tilanne on huonontunut oleellisesti Donald Trumpin noustua maan johtoon. Trump ajaa maansa ja sen raharikkaiden etuja vahvemman oikeudella, ja jo valmiiksi mahtavia asevoimia vahvistetaan entisestään. Muu maailma joutuu arvaamaan Yhdysvaltojen todelliset aikeet epämääräisten ja toisiaan korville lyövien lausuntojen kaaoksessa.

EU-maat ja Kiina ovat olleet Venäjää ja Yhdysvaltoja maltillisemmilla linjoilla. Silti EU-maidenkin ollut pakko lisätä sotilaallista valmiuttaan Venäjän kasvaneen uhan vuoksi. Kiina on puolestaan modernisoinut määrätietoisesti asevoimiaan, ja se pyrkii laajentamaan yksipuolisesti määräysvaltaansa läheisillä merialueilla. Lisäksi maan suhteet Intiaan ovat olleet koko ajan hyvin jännittyneet.

Potentiaalisia kriisipesäkkeitä

Pohjois-Korean tilanne on todennäköisin suursodan aiheuttaja. Maa jatkaa ydinaseohjelmaansa kansainvälisen yhteisön vastatoimista huolimatta. Tämä on vaikea pala Yhdysvalloille, joka ei halua alistua maata hallitsevan tyrannin ohjuskiristyksen kohteeksi. Ongelma ratkeaisi tuhoamalla ydinaseita kehittelevät laitokset ja ohjusalustat, mutta Pohjois-Korea vastaisi iskuun omilla sotatoimillaan Etelä-Koreaa vastaan. Myös Kiina reagoisi USA:n ja Etelä-Korean joukkojen etenemiseen aselepolinjan yli, jota ilman operaation onnistumista ei kyetä varmistamaan.

Korean kriisin ohella erimielisyydet Kiinan edustalla olevien merialueiden hallinnasta voivat milloin tahansa johtaa sotilaalliseen yhteenottoon Kiinan ja USA:n tai sen liittolaisten välillä. Venäjä puolestaan vaanii tilaisuutta Ukrainan hallinnon kaatamiseen ja sen korvaamiseen yhteistyöhaluisemmalla johdolla. Lisäksi Venäjä haluaa laajentaa vaikutusalueitaan Balkanilla ja Itämeren alueella, mutta vaihtoehtoja rajaa haluttomuus ajautua täysimittaiseen yhteenottoon materiaaliltaan ja miesvoimaltaan ylivoimaista Natoa vastaan.

Korean kriisi palvelee hyvin Venäjän strategisia pyrkimyksiä Euroopassa, sillä se sitoo USA:n päähuomion Aasian näyttämölle. Pohjois-Korea onkin todennäköisesti saanut Venäjältä sivustatukea ydinaseohjelmansa eteenpäinviemisessä. Lisäksi Venäjä yrittää nakertaa Naton ja EU:n päätöksentekokykyä kylvämällä eripuraa niiden sisällä. Viime aikojen poliittinen kehitys keskisessä Itä-Euroopassa ja Turkissapalvelee mainiosti näitä intressejä.

Kuvan täydentää Lähi-idän Afganista Libyaan saakka ulottuva monimutkainen valtapeli, johon suurvallat ovat sotkeutuneet monin tavoin. Useisiin alueen kriiseihin sisältyy ilmeinen vaara paikallisten konflitien eskaloitumisesta paljon laajemmiksi kansainvälisiksi konflikteiksi.

Sota voi syttyä vahingossakin

Sattuma tai huono onni voivat johtaa kansainvälisen jännityksen nopeaan kiristymiseen. Esimerkiksi Syyrian sotanäyttämöllä tai Itämerellä etenkin venäläisille sotilaskoneille ominainen uhitteleva, välinpitämätön ja epäammattimainen toiminta voi johtaa jonkin alasampumiseen tai vastapuolelle tahattomasti aiheutuviin vahinkoihin. Jotkin tahot voivat tarkoituksella pyrkiä provosoimaan tällaisia selkkauksia juuri niiden ilmeisen vaarallisuuden vuoksi.  

Ydinsotakin voi puhjeta pelkän väärän hälytyksen tai virhelaukauksen seurauksena. Vastaiskujen estäminen vastapuolelle lähetettyjen viestien avulla ei ole helppoa aikana, jolloin virheellisen tiedon levittämisestä ja vastustajien hämäämisestä on tullut osa normaalia toimintaa.

Keinoja jännityksen lievittämiseksi

Vallitsevissa oloissa kyse ei ole enää siitä, ajautuuko maailma suursotaan vai ei, vaan pikemmin siitä, kuinka pitkään katastrofi onnistutaan vielä välttämään. Siksi on korkea aika miettiä keinoja riskien pienentämiseksi.

Venäläiset voisivat tehdä suuren palveluksen maailmanrauhalle valitsemalla maalleen johdon, joka keskittyy suurvaltapyrkimysten sijasta maan elinolojen kuntoonsaattamiseen ja suhteiden normalisointiin muun maailman kanssa. Lähes yhtä ison palveluksen voisivat tehdä amerikkalaiset valitsemalla johtajan, joka pyrkii rauhaan ja joka tunnistaa riippuvuudet oman maansa ja maailmanlaajuisen kehityksen välillä.

Samaan suuntaan vaikuttaisi demokraattisten sekä rauhaa ja maailmanlaajuista edistystä kannattavien voimien eteneminen Kiinassa ja muualla maailmassa. Tällöin ihmiskunta voisi keskittyä uudentyyppisen kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen nojaavan sivilisaation rakentamistyöhön. Yksi kiireellisimmistä projekteista olisi tuolloin maailmanlaajuisen ydinaseriisunnan toteuttaminen. Sitä täydentäisi mekanismien luominen eri yhteiskuntien välisten ja yhteiskuntien sisäisten ristiriitojen ratkaisemiseksi ilman väkivaltaa.

Toiminnan aika

Eikö sodanvaaran vähentämiseksi kannata ryhtyä ponnistelemaan nyt, kun hälytyssireenit eivät vielä ulvo emmekä ole rientämässä lähimpään väestösuojaan huolissamme siitä, missä läheisemme ovat? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Voihan Mörkö-ooppera sentään.

Jotain rähinää on ollut Tornion ja Haaparannan rajalla.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Tässä on ehkä kovin pelottelu teksti ikinä minun elämäni aikana! Oletko itse tämän kirjoittanut vai joku muu! On nimittä sellaista kauhu genreä. Tämä voittaa 2017 vuonna tehdyt kauhuelokuvat/kirjat/pelit selvällä erolla!

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Tekstissä on kyllä asiaa... talouskaaos tai sota tulee jossain vaiheessa

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Juuri se, ettei blogisti ole tunnettu villistä mielikuvituksestaan, tekee tästä pelottavan blogin. Pelottelun tarkoitus on ohjata katsetta nähtyä uhkaa kohti. Samalla näkökulma kapenee ja jotain muuta voi tapahtua toisaalla.
Ei se tietenkään ole mitenkään luonnonlakien vastaista, että ihmiset saavat sodan aikaiseksi. Sota saa sitten aikaan erilaista toimeliaisuutta, paitsi täysimittainen atomisota.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Blogin aihetta sivutaan muissakin kirjoituksissa, niitä löytyy Internetistä tuurilla ja taidolla. Putin hallitsee ja haluaa hallita asioita myös KGB taidoillaan. Trump ei omaa vastaavia kykyjä, hän on mies markkinatalouden pauloissa. Niin kauan kuin vakoilu toimii ja tiedetään millaisia aseita eri mailla on, rauha osittain on mahdollista. Mutta jos annetaan liikaa vapauksia "vihan maille", joku niistä tekee järeämmillä aseilla sen, mitä ne itsemurhapilottien lentokoneet jo harjoittelivat USA:n mantereella. Pienimuotoinen sota on aina käynnissä, uhreiksi joutuneita se ei naurata. Nyt on lähtenyt liikkeelle Turkki, eikä siinä "sodassa" enää oikein ymmärretä kuka kenenkin puolella on. Turkki hyökkää samalla USA:n tukemia vastaan, tappaen kurdisiviilejä.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Eikös ne olleet "Sarajevon laukaukset" joista sanotaan ensimmäisen maailmansodan alkaneen. Sotana minulle tuntemattomapi kuin toinen maailmansota, josta kertovaa kirjallisuutta olen enemmän lukenut. Ajatus blogin aiheeseen, "tahaton sodan aloittaminen". Että ei siihen aina paljoa tarvita.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yksi salamurha ei olisi aiheuttanut maailmansotaa, ellei sille olisi jo pitemmän ajan kuluessa muodostunut maaperä, joka teki sen alkamisen väistämättömäksi joka tapauksessa. Mielenkiintoinen dominoreaktio kyllä noista laukauksista syntyi. Itävalta julisti sodan Serbialle, Venäjä liikekannallepanon Serbian auttamiseksi, Saksa vastasi siihen sodalla Venäjää vastaan ja välttääkseen hyökkäystä lännestä hyökkäsi itse myös Belgiaan ja Ranskaan, johon Iso-Britannia puolestaan reagoi sodan julistuksella j.n.e ...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tilanteessa on yhteneväisyyksiä 30-lukuun, mutta myös eroavaisuuksia.

Suurin osa maailman sodista kautta historian on käyty Euroopan tilkkutäkissä, jossa tiheä monikulttuurinen asutus ja kielelliset erilaiset kansat ovat elelleet milloin huonommin milloin paremmin toisiaan sietäen. Tämän kannalta olemme nyt ainutlaatuisessa rauhan tilanteessa, jollaista ei ole koskaan ollut aiemmin. Euroopassa voi Venäjän ulkopuolisten maiden välillä syntyä vain pieniä kahnauksia enää jossain Balkanilla, mutta tuskin sielläkään.

Toki populismi ja kansallismielisyys ovat voimistuneet Euroopassa verrattuna vaikkapa yhtenäisyyden huuman värittämään 80-luvun loppuun, mutta ei se ole lähestulkoonkaan saavuttamassa sellaisia sfäärejä kuin 30-luvun Saksassa. Eikä ole oletettavissa, että se valtapolitiikan saralla enää milloinkaan tulee sellaista tasoa saavuttamaankaan. Kansallistunteen osa Euroopassa tulee olemaan lähinnä urheilukilpailuissa, Euroviisuissa j.n.e.

Kiina on pohjimmiltaan rauhaa rakastava maa siinä mielessä, että se haluaa huolehtia omasta "työrauhastaan" omalla alueellaan ilman, että kukaan siihen sotkeutuu omine ideologisine näkemyksineen. Jotkut lähialueen potentiaaliset taloudelliset edut saattavat osittain aikaansaada tietynasteista "lähi-imperialismia", mikä kuitenkin tullee tarkoittamaan enimmiltään kiistoja merialueiden rajoista y.m.

Koreoiden välille ei varmaankaan enää puhkea varsinaista keskinäistä sotaa. On pikemminkin aistittavissa, että kaikesta uhosta huolimatta molempien valtioiden alitajunnassa kytee ajatus jonain päivänä tapahtuvasta yhdistymisestä.

Suurin kysymysmerkki on Venäjä. Sen kohdalla on olemassa kaksi vaihtoehtoa. Kuten blogisti toteaa toinen vaihtoehto on demokratisoitumiskehitys ja oman kansan sekä laajan valtion alueiden takapajuisuuden vaihtaminen johdonmukaiseksi vaurastuttamiskehitykseksi.
Silloin se voi toimia kansakuntana muiden kansakuntien joukossa ilman talouspakotteita pystyssä päin generoimalla vaurautta niin itselleen kuin muillekin.

Toinen vaihtoehto on sen jatkaminen nykyisellä tiellä, mikä johtaa kaaokseen ja luhistumiseen, jota ennen se saattaa tehdä mitä tahansa epätoivoista kuin kuoleva karhu, joka vielä viimeisen kerran huiskaisee kämmenellään. Venäjän märkä uni entisen neuvostosuurvalta-aseman palauttamisesta on kuin Väyrysen elinikäinen usko omaan presidenttiyteensä jonain päivänä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos kaikista kommenteista!

Olen kyllä pohtinut blogin teemat ihan itse saatuani virikkeen varoituksista, joita ison rahan edustajat ovat viime aikoina esittäneet normaalia elämänmenoa uhkaavien riskien kasvusta.

Mutta onhan meillä väkeä - esimerkiksi armeijan esikunnassa ja strategian tutkijoiden keskuudessa -, jotka joutuvat ammatikseen seuraamaan maailman turvallisuustilannetta, arvioimaan mahdollista sodanuhan kasvua ja erittelemään muutosten vaikutuksia omaan maahamme.

Heiltä olisi kiinnostava kuulla perusteltuja näkemyksiä siitä, millaiset tekijät nykykehityksessä kasvattavat suursodan uhkaa ja mitkä puolestaan vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset