Gazprom ja Suomi

Fortumin havitellessa Uniperia myös venäläisestä maakaasujätti Gazpromista tulee Suomen kannalta hyvin tärkeä yritys. Toki jo nykyisin kaikki Suomessa käytetty maakaasu tulee Venäjältä ja yli kuusikymmentä prosenttia Fortumin energiasta tehdään maakaasulla. Uniper tekee kuitenkin monin verroin Fortumia suuremman liikevaihdon venäläisen kaasun myynnistä ja sen avulla tuotettavasta energiasta. Lisäksi yhtiö on sitoutunut rahoittamaan Gazpromin Nordstream 2 -kaasuputkihanketta vajaalla miljardilla eurolla. Siten Fortum tulee ja sen mukana me suomalaiset tulemme olemaan entistä kiinteämmin sidoksissa tuohon Kremlin määräysvallassa olevaan yritykseen.

Gazprom Venäjän avainyrityksenä

Gazprom on maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä yritys siksi, että se hallitsee nykyisin oman ilmoituksensa mukaan 17 prosenttia maailman ja 72 prosenttia Venäjän maakaasureserveistä. Maakaasun tuotannosta sen osuus on  vastaavasti 11 ja  ja 66 prosenttia. Tulevaisuudessa maakaasun merkitys energiantuotannossa kasvaa väistämättä, sillä sen hiilidioksidipäästöt jäävät puoleen kivihiilen aiheuttamista.

Vielä kymmenkunta vuotta sitten Gazpromia johtava Aleksei Miller ennakoi yhtiön markkina-arvon nousevan seitsemän-kymmenen vuoden sisällä biljoonaan dollariin silloisesta 255 miljardista. Tuon vaiheen jälkeen maakaasun hinnat ovat kuitenkin tulleet öljyn hintojen tavoin selvästi alaspäin. Tämän ohella kuvaan ovat tulleet Venäjään kohdistetut taloudelliset sanktiot. Nykyisin yhtiö noteerataankin tavoitellun biljoonan sijasta vain noin 55 miljardin dollarin arvoiseksi.

Alamäestä huolimatta Venäjällä on kaivettu uudelleen esiin hetkeksi lepäämään jätetty hanke yhtiön uuden pääkonttorin rakentamiseksi Pietariin. Miehekkääksi suunniteltu rakennus on sen verran korkea, että kirkkailla säillä johdon kerroksista voi yrittää tähystellä miltei Suomeen saakka (ks. linkki). Rakennushankkeen uudelleenviriäminen kertoo osaltaan Kremlin lisääntyvistä odotuksista yhtiötä ja sen johtamaa maakaasubisnestä kohtaan.

Yksi syy odotusten lisääntymiseen on se, että Venäjän taloudelle selkärangan aiemmin tarjonneen öljyn merkitys on vähenemässä. Öljyn kysyntäennusteita on kyllä nostettu ylöspäin ja hinnatkin voivat nousta jonkin verran lähivuosina, mutta Venäjän tuotannon ja markkinaosuuksien odotetaan supistuvan. Näin siksi että länsi-Siperian öljykentät alkavat pikku hiljaa ehtyä, uuteen tuotantokapasiteettiin ole investoitu riittävästi eikä Venäjän nykyinen ilmapiirikään erityisemmin houkuttele läntisiä yrityksiä tietotaitoineen ja pääomineen alueelle.

Gazpromiin kohdistettujen odotusten täyttäminen ei ole kuitenkaan helppoa. Tällä hetkellä Gazpromilla on esimerkiksi meneillään useita jättimäisiä investointihankkeita.  Suurin on 55 miljardin dollarin hanke kaasuputken rakentamiseksi itä-Siperian kaasukentiltä Kiinaan. Samaan aikaan yhtiö rakentaa 13 miljardin hintaista kaasuputkea Mustan Meren ali Turkkiin. Lisäksi Gazprom on jo aloittanut työt 11,5 miljardin dollarin arvoisen Nordstream 2 -kaasuputken rakentamiseksi Itämeren pohjaa pitkin Nevajoen suulta Saksaan, vaikka luvat sen rakentamiseen vielä puuttuvat.

Mistä rahat?

Investointien rahoittaminen ei ole helppoa muun muassa Yhdysvaltojen julistamien kaasuputkihankkeetkin kattavien sanktioiden vuoksi. Venäjän valtio on käytännössä jo kuluttanut korkeiden energianhintojen aikana keräämänsä vararahastot, joten sieltäkään rahaa ei löydy. Siksi yhtiön lähivuosien tuotot aiotaan käyttää osinkojen sijasta sijoituksiin. Lisäksi yhtiön joutuu kasvattamaan lainanottoaan ensi vuonna noin puolella tähänvuotisesta tasosta – nykyisin vaihtokurssein runsaaseen seitsemään miljardiin dollariin.

Tulojen ja menojen välistä kuilua umpeenkurottaessa sekä Gazpromin johdon että Kremlin katseet kohdistunevat entistä tiukemmin Fortumiin ja Uniperiin. Niitä tarvitaan sekä rahoituksellisina yhteistyökumppaneina että länsieurooppalaisina yrityksinä, jotka omalta osaltaan ajavat EU:n komission ja Saksan hyväksyntää Nordstream 2:lle.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu