AnttiJuhaniKasvio

Keskustan mietinnän paikka

Tasavallan presidentti nimitti 29. toukokuuta 2015 pääministeri Juha Sipilän johdolla toimivan Suomen Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen yhteistyöhallituksen. Muodollisesti hallitus jatkaa työskentelyään, vaikka Perussuomalaiset ovat siirtyneet oppositioon ja puolueen aikanaan nimeämät ministerit jatkavat hallituksessa siitä irroittautuneen Sinisen eduskuntaryhmän nimissä.

Tämä katsottiin mahdolliseksi sillä perusteella, että seitsemäntoista perussuomalaisten listoilta eduskuntaan valittua kansanedustajaa irtautui omaksi eduskuntaryhmäkseen. Pääministeri tulkitsi tuolloin – tasavallan presidentin kannasta poiketen -, ettei eronpyyntö olisi välttämätön.

Tulkinta oli jo tuolloin kyseenalainen. Nyt se on vielä enemmän sitä varsinkin sen vuoksi, että mielipidetutkimuksissa viiden ministerin voimin hallituksessa mukana olevan Sinisten kannatus jää vain yhden-kahden prosentin tasolle.

Tietysti voidaan väittää ministereillä olevan takanaan seitsemäntoista vaaleilla valitun kansanedustajan kannatus. He ovat kuitenkin päässeet eduskuntaan toisen puolueen eli perussuomalaisten listoilta. Siten heillä ei ole ryhmänä mitään varsinaista demokraattista mandaattia, kuten ei ministereilläkään.

Ehdottomasti loogisempaa olisi ollut hallituksen hajoittaminen sen jälkeen kun muut hallituspuolueet olivat todenneet yhteistyön jatkon Perussuomalaisten kanssa mahdottomaksi. Myös perussuomalaisten ministerien olisi tullut jättää paikkansa oma-aloitteisesti.

Tuolloin vaihtoehdoiksi olisivat jääneet joko uudet hallitusneuvottelut tai eduskunnan hajoittaminen ja uusien vaalien järjestäminen. Perussuomalaisista lähteneiden ministereiden ja kansanedustajien olisi itse asiassa kannattanut pyrkiä nimenomaan uusiin vaaleihin, jolloin he olisivat voineet pyrkiä vaalin jälkeisiin hallitusneuvotteluihin aidon demokraattisen mandaatin  pohjalta.

Sen paremmin tasavallan presidentin, eduskunnan kuin oikeuskanslerinkaan ei olisi tullut päästää pääministeriä toimimaan niin mielivaltaisesti ja demokratian periaatteiden vastaisesti kuin hänen nyt toivon mukaan jo ymmärretään menetelleen.

Kyse ei ole vain hallituksen työskentelyn jatkamisesta aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut yhden mukana olleen puolueen oppositioon siirtymisestä huolimatta. Kyse on myös siitä arvottomasta näytelmästä, jonka pääministeri järjesti matkaamalla kohti Naantalia muka jättämään hallituksen eronpyyntöä. Ja siitä ilmiselvän harhaanjohtavasta kuvasta, jonka pääministeri on antanut eduskunnalle ja julkisuudelle hänen ja Perussuomalaisista irtautuneen ryhmän välisestä yhteydenpidosta tehtyä ratkaisua valmisteltaessa.

Pääministerin käyttäytyminen viestii ikävällä tavalla demokratian näkemisestä lähinnä rasitteena, jonka ei pidä antaa häiritä liiaksi varsinaista asioiden hoitamista. Olisihan se paljon helpompaa, jos vaaleja ei tarvitsisi järjestää ollenkaan! Ei sellaisia ole yritysmaailmassakaan.

Keskustapuoluelaisten on nyt korkea aika miettiä, millaisen arvopohjan varassa he haluavat puoluettaan johdettavan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Haluaisin tietenkin hallituksen eron ja uudet vaalit. Tätä tuskin tarvitsee sivistyneiden kesken perustellakaan.

Nykyhallitus toimii kuitenkin demokraattisella mandaatilla ja demokratian periaatteiden mukaan. Sen takana on eduskunnassa riittävästi kansanedustajia, jotka äänestäjät sinne ovat valinneet.

Muunlainen mandaatti olisi vähintään yhtä perustuslainvastainen kuin hallituksen kummallisimmat sote- ja maakuntayritelmät.

Kukaan ei tietenkään olisi väittänyt epädemoraattiseksi tai periaatteetomaksi sitä sivistynyttä ratkaisua, että Sipilä olisi jättänyt hallituksen eronpyynnön kesäkuussa. Mutta, Alivaltiosihteerin palindromia lainatakseni: Itse nää tollot äänesti.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Nykyhallituksen mandaatti muuttui kyseenalaiseksi sillä hetkellä kun yksi kolmesta hallituspuolueesta pudotettiin pois, mutta hallitus jatkoi ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Vain kolmannen hallituspuolueen nimi vaihdettiin toiseksi valtioneuvoston verkkosivuilla. Tällaista tapahtuu epädemokraattisissa maissa, mutta harvemmin demokraattisissa.

Teknisesti hallituksen takana on eduskunnassa riittävästi kansanedustajia, mutta vain teknisesti. Kyllä vahva ja toimiva demokratia edellyttää myös uskottavaa kannatuspohjaa.

Asiaa pitäisi tarkastella mielestäni enemmän demokratian kulttuurisen arvostuksen kuin lakipykälien näkökulmasta. Nykyinen asetelma ei ole hyväksi suomalaiselle demokratialle, ja laskut voidaan joutua maksamaan vielä ikävillä tavoilla tulevaisuudessa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Valtioneuvostosta säädetään perustuslain 60 § – 69 § pykälissä. Sanaa "puolue" ei mainita ollenkaan. Pääministeri voi pyytää eroa tai eduskunta voi antaa hallitukselle epäluottamuslauseen. Millään muulla konstilla valtioneuvostoa ei voi erottaa. Ei tämä mitään "tekniikkaa" ole vaan parlamentarismia.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Perustuslakia pitää muuttaa siltä osin, miten menetellään, kun joku hallituspuolueista hajoa ja enemmistö siitä siirtyy oppositioon. Nykyinen tilanne on perustuslain kirjaimen, mutta ei lain hengen mukainen, mutta tuskinpa lailla mitään henkeä on. Kaikilta muiltakin osin Suomen oikeuskäyntö noudattaa lainmukaisuutta. Sillä on hyvin vähän tekemistä oikeudenmukaisuuden saatikka minkään muun tarkoituksen kanssa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Perustuslaissa ei ole vikaa. Vika on siinä, että pääministerillä ei ole mitään häpyä eikä hänet puheenjohtajaksi valinneella puolueella senkään vertaa.

Perustuslaki suojelee parlamentaarista demokratiaa. Ei tämä hallitus pysyisi pystyssä ilman enemmistöä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kiitos kommenteista!

Perustuslain 61 §:n mukaan "eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta." Eduskunnan valittua pääministerin tasavallan presidentti nimittää hänet, ja "muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti".

Siis vaikka puolueita ei mainitakaan, hallituksen muodostaminen ja pääministerin valinta ovat niiden muodostamien eduskuntaryhmien välisten neuvottelujen tulos. Nyt yritetään uskotella saman hallituksen jatkavan, vaikka alkuperäisen neuvottelutuloksen synnyttämiseen osallistunut eduskuntaryhmä on oppositiossa ja sen kanssa kilpaileva ryhmä hallituksessa. Jokainen voi päätellä, onko tulkinta sopusoinnussa valtiosäännössä tarkoitettujen käytäntöjen kanssa.

Valtiosäännön 47 §:n mukaan "eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot". Pääministeriltä on toistuvasti kysytty eduskunnassa hallituksen puoluekokoonpanon vaihtumiseen johtaneista tapahtumista. Jokainen voi arvioida, onko pääministeri noudattanut häneltä edellytettävää avoimuutta eduskunnan suuntaan jättäessään kertomatta 11.6. pidetystä tapaamisesta puolueesta irtautumistaan valmistelleen ryhmän avainhenkilön kanssa. Sehän nimenomaisesti pyrittiin salaamaan nyttemmin tunnetuksi tulleella tavalla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Mikäänhän tässä kesäkuun tapahtumasarjassa ei liity hallituksen muodostamiseen, kun hallitus ei pyytänyt eroa.

Voidaan keskustella siitä, onko valtioneuvosto antanut tarvittavat tiedot mahdollisen epäluottamuslauseen käsittelyyn, mutta uskooko joku, että enemmistö olisi rakoillut, vaikka tietäisi mitä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

No voiko perustuslakitulkintasi mukaan pääministeri vaihdella yleensäkin hallituskoalition kokoonpanoa mielensä mukaisesti ilman hallituksen eronpyyntöä ja eduskuntaryhmien käymiä neuvotteluja asiasta?

Voisin kuvitella Venäjällä tämänkaltaisen luovan perustuslakitulkinnan kyllä onnistuvan ihan helposti jos Kreml niin toivoo, mutta eikö suomalaisessa demokratiassa pitäisi menetellä vähän toisin?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #8

Minun mielestäni suomalaisessa demokratiassa voisi käyttäytyä sivistyneemmin, mutta hallituskokoonpanohan ei muuttunut mitenkään. Sipilän hallituksessa on aikaisemmin tapahtunut suuriakin muutoksia, nyt ei tapahtunut mitään.

Eduskunnan valtaa ei mielestäni voi liikaa korostaa. Kyllä hallituksen voi enemmistöllä kaataa koska tahansa, kunhan sellaisen enemmistön löytää.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #9

No minä kyllä luulin Perussuomalaisten jääneen oppositioon, mutta ehkä olen nähnyt unta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #10

Eikös se PS ole jokin puolue eikä ministeri.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #11

Ministerit tulevat ministereiksi eduskuntaryhmiensä ehdottamina ja Sipilän alkuperäistä hallitusta muodostettaessa ehdottajana oli Perussuomalaisten eduskuntaryhmä.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen
    "Olisihan se paljon helpompaa, jos vaaleja ei tarvitsisi järjestää ollenkaan! Ei sellaisia ole yritysmaailmassakaan."

Kyllähän ne vaalit tulee viimeistään 2019, ei Sipilä sille mahda mitään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset