Voittajasta luuseriksi
Donald Trumpia pidettiin laajalti sopimattomana republikaanien presidenttiehdokkaaksi, mutta silti hän voitti sekä esivaalit että itse presidentinvaalin vuosi sitten. Härskiydestä ja sivistymättömyydestä huolimatta häntä oli siis pakko pitää voittajatyyppinä.
Mutta miltä tilanne näyttää vuotta myöhemmin?
Presidentiksi pyrkiessään Trump lupasi todellista johtajuutta – tekoja sanojen sijasta -, joiden avulla hän tekisi Amerikan suureksi jälleen. Samalla hän toisi lisää hyvinvointia myös niille Washingtonin unohtamille amerikkalaisille, jotka olivat äänestäneet hänet maan johtajaksi.
Keskeisinä keinoina Trump lupasi vapauttaa elinkeinoelämän haitallisesta sääntelystä, käynnistää valtavan infrastruktuuriohjelman, romuttaa Obaman aikana luodun terveydenhuoltojärjestelmän, alentaa veroja, rakentaa Meksikon kustannuksella raja-aidan maiden välille, lopettaa kansainvälisen kaupan epäoikeudenmukaisuudet, lisätä merkittävästi sotilasmäärärahoja, hoidella Venäjän neuvottelutaidoillaan. pakottaa USA:n liittolaiset ottamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan, irroittaa USA:n tuloksettomista sotilasoperaatioista ulkomailla, neuvotella Iran-sopimuksen uusiksi ja estää Pohjois-Korean ydinasehankkeet.
Elinkeinoelämän sääntelyä – etenkin ympäristöön ja terveyteen liittyvää – on todella jonkin verran purettu ja USA on ilmoittanut jättäytyvänsä pois Pariisin ilmastosovusta. Myös sotilasmäärärahojen kasvu on nopeutunut siten kuin maailmalla yleensäkin. Sen sijaan infrastruktuuri-investointien määrä on pienentynyt, Obamacare jatkuu, verouudistuksen toteuttaminen on jäänyt kongressin itsensä valmisteltavaksi, Meksikon muurin rahoituksesta ei ole tietoa, maailmalla keskustellaan kaupan vapauttamisen keinoista ilman Yhdysvaltoja, Valkoisen talon Venäjä-suhteet ovat pahasti jumissa, USA on joutunut lisäämään läsnäoloaan Afganistanissa, Iran-sopimus on edelleen voimassa ja Pohjois-Korea valmistelee seuraavaa pommi- tai ohjuskoettaan.
Toki Yhdysvaltain talous on kasvanut viimeisen vuoden aikana runsaan parin prosentin vauhtia, tärkeimmät osakeindeksit ovat nousseet peräti 20-30 prosentin verran ja työttömyyskin on laskenut runsaaseen neljään prosenttiin. Mutta näin arvioidaan tapahtuneen pitkälti Trumpin hallinnosta riippumatta. Lisäksi Trumpin merkantilistisen ajattelun kannalta oleellinen ulkomaankaupan vaje on kasvanut dollarin muutaman prosenttiyksikön suuruisesta devalvoitumisesta huolimatta.
Tavallisten amerikkalaisten taloudellinen ahdinko ja epävarmuuden kokemukset ovat pikemmin syventyneet kuin lieventyneet samalla kun rikkaimpien varallisuuden kasvu on nopeutunut selvästi. Yhteiskunta on syvästi jakautunut, ja väkivallan uhka leijuu kaikkialla. Maailmalla Yhdysvaltojen johdon nauttima arvostus on alittanut kaikki kuviteltavissa olevat pohjelukemat, ja ulkomaiset valtiojohtajat valmistautuvat tapaamisiinsa Trumpin kanssa vähän samaan tapaan kuin terapeutit häirikkölapsia kohdatessaan.
Ehkä olennaisin muutos on kuitenkin se, että Donald Trumpin imago on alkanut muuttua voittajasta häviäjän suuntaan. Pyrkimyksistään huolimatta hän ei ole saanut sen paremmin oikeuslaitosta kuin kongressiakaan toimimaan haluamallaan tavalla. Trump ei pysty estämään erikoissyyttäjää jatkamasta hänen tiiminsä Venäjä-yhteyksiin kohdistuvaa tutkintaa. Syyskuussa Trump jäi kakkoseksi entiselle avustajalleen kisassa republikaanien senaattoriehdokkaasta Alabamassa, ja viime yönä demokraatit saavuttivat selvän voiton republikaaneista Virginian ja New Jerseyn kuvernöörinvaaleissa.
Häviäjän imagoa vahvistaa se, että mielipidetutkimuksissa Donald Trumpin kannatuksen saldolukemat ovat pudonneet ennätysmäisen alhaiselle tasolle.
Tämän voi kuvitella koettelevan Trumpin itsetuntoa – eikä vähiten siksi, että heikkojen ja häviäjien halveksunta on yksi hänen mieliharrastuksistaan. Toki hän voi itsepintaisesti kieltää kaikki tähän suuntaan viittaavat tosiasiat ja keksiä niiden tilalle omiaan.
Tästä huolimatta Trump kantaa amerikkalaisten ja maailman silmissä luuserin viittaa harteillaan juuri kun Yhdysvalloissa aletaan valmistautua vajaan vuoden kuluttua pidettäviin välivaaleihin. Niissä republikaanit voivat menettää juuri Trumpin vuoksi nykyisen superenemmistönsä. Sen jälkeen Trump joutuu valmistautumaan yhä uusiin tappioihin voimienmittelöissä kongressin kanssa, jos hän ylipäätään on vielä tuolloin virassaan.
Politiikassa ei pärjää rehellisen liikemiehen etiikalla. Trumpin pitäisi lukea Machiavellin Ruhtinas tarkasti, ottaa opiksi, ja laittaa pullikoiva kongressi kuriin.
Ilmoita asiaton viesti
”Trumpin pitäisi lukea Machiavellin Ruhtinas tarkasti, ottaa opiksi, ja laittaa pullikoiva kongressi kuriin.”
Länsimaisessa demokratiassa on sellainen asia, kuin vallankolmijako-oppi:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallan_kolmijako-oppi
Siinä lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta on erotettu toisistaan. Kongressi edustaa lainsäädäntövaltaa ja Trump presidenttinä edustaa toimeenpanovaltaa eivätkä ne juurikaan voi koettaa laittaa toisiaan kuriin, vaikka niin kenties haluaisit.
Putin voi Venäjällä pistää pullikoivan parlamentin kuriin, mutta jos Trump koettaisi Yhdysvalloissa samaa, niin siinä olisi suuri riski, että kongressi aloittaisi häntä vastaan viraltapano-oikeudenkäynnin (impeachment).
Ilmoita asiaton viesti
Näin pintapuolisesti tilannetta seuranneena, suurin ongelma tuntuu olleen Trumpin hallinnon kyvyttömyys. Ei siis kyvyttömyys kongressin/senaatin takia vaan kyvyttömyys johtuen sisäisestä ammattitaidottomuudesta ja pelosta. Trumpin voittaessa vaalit ajattelin itse että tästähän tulee ihan mielenkiintoinen seurattava episodi mutta en villeimmissä kuvitelmissa kyennyt ennakoimaan Anthony ”Mooch” Scaramuccin esiintymistä, Carter Pagen uskomattomia haastatteluja, Bannonin ulostuloja ynnä muuta. Toki mukaan mahtuu kunnioitusta herättäviä hetkiäkin, kuten McCainin ”Thumbs down”, mutta pääosin tilanne on ollut melkoista sirkusta.
Trumpin viimeisin puhe Etelä Koreassa oli taa kerran yksi sellainen hetki kun ajattelin mielessäni kuinka uskomatonta on se, että vieläkin löytyy ihmisiä jotka ajattelevat tuolla miehellä olevan kompetenssia määrätä ydiniskuista.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ehkä kannattaisi uskoa ihan kaikkea mitä media tuputtaa. https://youtu.be/xNG7gG0KEpU
Ja mitä tulee Obama-hehkutukseen, niin hänen aikanaan demokraatit hävisivät rumasti niin kongressissa, kuin senaatissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommenteista!
Financial Times on julkaissut hyödyllisen kokoelman kuvioita USA:n talouskehityksestä presidentinvaaleista kuluneen vuoden aikana, ks. https://www.ft.com/content/b15791a2-c429-11e7-a1d2…
Ilmoita asiaton viesti