*

AnttiJuhaniKasvio

Periaatteet ja käytäntö valtion omistajaohjauspolitiikassa

”Hallitusohjelman visio velvoittaa meitä tekemään valtion omistamisesta yhteiskunnan aktiivisen uudistamisen välineen. Pääomien käyttöä on tehostettava ja nykyistä omistusta aktivoitava. Tase töihin”.

Näin mahtipontisesti pääministeri Juha Sipilä julisti viime vuoden toukokuussa hänen hallituksensa hyväksyttyä uuden valtion omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen (ks. linkki).  

Periaatepäätöksessä todetaan valtion omistajana voivan olla ”vaikuttamassa sellaisten yhtiörakenteiden syntyyn, joilla on edellytykset menestyä ja kehittyä murrosten seurauksena syntyvässä uudenlaisessa toimintaympäristössä, jota leimaa vahva verkottuneisuus ja globaali kilpailu”. Lisäksi siinä todetaan yhtiöiden hallitusten ja toimivan johdon olevan ”vastuussa siitä, että ne keskustelevat merkittävien omistajien kanssa omistaja-arvon kehittymiseen liittyvistä tai muutoin merkittävistä omistajia koskettavista asioista”.

Runsas vuosi myöhemmin valtionenemmistöinen Fortum ei julkisuuteen kerrottujen tietojen mukaan hiiskunut etukäteen pääomistajalleen sanaakaan aikeistaan tarjoutua ostamaan itseään huomattavasti suuremman Uniperin koko osakekanta. Jokainen voi päätellä, miten hyvin hallituksen periaatteet ja käytäntö tässä tapauksessa ovat vastaneet toisiaan.

Puhtaaseen energiaan?

Fortum on käynnistänyt hövelien taloustoimittajien avustamana julkisuuskampanjan kauppansa perustelemiseksi. Tuoreimpana esimerkkinä tästä on toimittaja Anna Karismon tarjoama puffaustilaisuus Ylen Kova talous-haastattelussa (ks. linkki).

Osana myyntipuhetta on väite siitä, että Uniper-kauppa ei ole millään tavalla ristiriidassa Fortumin – ja valtio-omistajan – puhtaan energian tavoitteiden kanssa. Todellisuudessa Fortumin kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2016 18,6 miljoonaa tonnia, kun Uniperin vastaavat päästöt olivat samana vuonna 43,1 miljoonaa tonnia.

Fortumin ostotarjouksen toteutuessa yhtiön kasvihuonepäästöjen kokonaismäärä kasvaisi siis yli kolminkertaiseksi nykyisestään.

Jokainen voi jälleen päätellä, miten hyvin tällainen transaktio sopii yhteen yhtiön julkilausuttujen tavoitteiden kanssa.

Uniperin vastustus

Suomalaisissa medioissa on ihmetelty, miksi Uniperin toimiva johto vastustaa niin voimakkaasti Fortumin tuloa heidän yhtiönsä pääomistajaksi.

Eräs mahdollinen tulkinta on se, että nykyinen pääomistaja E.on haluaa päästä eroon sekä Venäjä- että kivihiiliriskeistään. Uniperin näkökulmasta katsottuna E.on on kuitenkin selkeästi länsimainen omistaja, joka on tarjonnut heille edes jonkinlaisen selkänojan venäläisten kanssa asioitaessa.

Fortumin ehkä katsotaan olevan liiketoimissaan sen verran riippuvainen Kremlin herrojen armollisuudesta, että sen tullessa pääomistajaksi myös Uniperin selkänoja katoaisi.

Mahdollinen selitys

Koko omituinen kuvio tulee ymmärrettäväksi vain jos myös pääministeri, omistajaohjausministeri ja Fortumin toimiva johto ovat ymmärtäneet pelin hengen Uniperin johdon tavoin – ja juuri siksi vaikenevat visusti sekä tämän transaktion todellisesta valmistelusta että sen taustalla olevista ”yleisistä syistä”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itseäni tässä kuviossa kummastuttaa kovasti ministeri Lintilän lausunnot, joiden mukaan hän on ollut kovin tietämätön. Toimivalla johdolla ei millään ole voinut olla mandaattia ryhtyä tällaiseen ilman yrityksen hallituksen suostumusta. Yrityksen hallituksessa taas istuu omistajaohjausosaston virkamies, jonka luulisi keskustelevan näin suuresta liikkeestä omistajaohjauksesta vastaavan ministerin kanssa. Samaan syssyyn voi ihmetellä eikö hän olisi keskustellut asiasta pääministerin kanssa..

Vai eikö tieto taaskaan kulje kuten ei kulkenut Finnairin palkkioasiassa? Erikoista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kävin katsomassa Fortumin hallituksen jäsenet ja jouduin toteamaan olevani väärässä. Oletin suoraan, että yli 50% omistajalla on edustaja hallituksessa, mutta ei näköjään ole. Erikoista tosin tämäkin.

Pahoittelut kämmistä, kaikki pitäisi näköjään tarkastaa.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Oleellinen elin on osakkeenomistajien hallituksen nimitystoimikunta, johon kuuluvat valtioneuvosto omistajaohjausyksikön, Kelan ja Ilmarisen nimeämät edustajat. Näiden tehtävänä on nimetä hallitus, jonka on määrä valvoa omistajien etujen toteutumista yhtiön toiminnassa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Helsingin Sanomien mukaan ”Fortum ei päässyt tarkastamaan Uniperin kirjanpitoa, vaan turvautui esitteeseen.” Siis ostetaan firman osakkeita 3,76 miljardilla eurolla esitetietojen perusteella! Toimittaja Anni Lassilan juttu on muutoinkin lukemisen arvoinen (H.S. 28.9.2017 sivu A 32).

Tähän sopivat roomalaisen senaattori ja historioitsija Tacituksen sanat: ”Mitä ei tunneta, sitä pidetään suurenmoisena.”

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Niin, yleensähän yrityskauppoihin sisältyy niinkutsuttu due diligence -vaihe. Se tarkoittaa että kaupan ollessa muutoin valmis lopullisesti toteutettavaksi ostokohde avaa kaiken kirjanpitonsa ja liikesalaisuutensa ostajan nähtäviksi. Näin tehdään sen varmistamiseksi, että ostokohde on todellisuudessa sitä mitä sen oletetaan olevan.

Tässä tapauksessa viikunanlehtenä voidaan käyttää ja on käytetty sitä, että muodollisesti kyse ei ole akvisiosta vaan pelkästä osakekaupasta. Todellisuudessa kyse on kuitenkin akvisitiosta Fortumin sitouduttua ostamaan kaikki yhtiön osakkeet varsin hyvään hintaan.

Toisaalta ei tarvitse olla kovin kummoinen salaliittoteoreetikko olettaakseen, että kaupan varsinainen toimeksiantaja tuntee Uniperin liikesalaisuudet riittävän hyvin ilman mitään due diligence -vaihettakin.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Rosatomin vastustamaton marssi suoraan Moskovan Kremlistä poikki Suomen Pyhäjoen Hanhikiville oli ennakkotapaus tälle NordStream II offensiiville. Symbolista merkitystä on sillä, että Pähkinäsaaren raja v.1323 kulki Kannaksen kautta Pyhäjoelle.

Taustavoimana tälle jälkimmäiselle avoimelle antautumispäätökselle on Schröder-Lipponen-Putin triangeli. Edellisessä (Rosatom-) antautumisessa asiat hoidettiin kaikesta päätellen bilateraalisissa neuvotteluissa, toki ulkoparlamentaarisesti silloinkin.

Suomea viedään kuin pässiä narussa taloudellisesti itäisen valtiomahdin riippuvuuden alle samaan aikaan, kun sotilaallisesti ollaan orientoituneita rohkeasti länteen. Merkillinen ristiriita. Riskit nykytilanteessa eivät enää ole ainakaan omien poliittisten päättäjiemme hallittavissa.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Minulle tulee mieleen, että olisiko Fortumin hallitus voinut kertoa yhdelle osakkeenomistajalle tällaisen tiedon?

Enempää asiaa tutkimatta tulee mieleen osakeyhtiölaki, joka muistaakseni puhuu jotain osakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Se lienee sama omistaako yhden osakkeen, vai enemmistön. Toisena asiana tulee mieleen pörssin säännöt. Sallisivatko ne sisäpiirin tiedon kertomisen yhdelle osakkeenomistajalle?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Pörssin säännöt velvoittavat kohtelemaan kaikkia osakkeenomistajia tasavertaisesti yhtiön toimintaa koskevassa tiedottamisessa.

Samaan aikaan kuitenkin yhtiön toimiva johto joutuu aina varmistamaan omistajan edustajien eli hallituksen siunauksen kaavaamilleen isoille operaatioille. Hallituksen jäsenten on puolestaan varmistettava - pörssin pelisääntöjä kunnioittaen - sama asia omilta taustatahoiltaan.

Tämän mukaisesti on tehty myös valtion omistajapolitiikan linjaukset. Nyt olisi vain pitänyt huolehtia niiden käytännön noudattamisesta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset