*

AnttiJuhaniKasvio

Edistääkö nykypolitiikka työllisyysasteen nousua?

Hallitus patistelee suomalaisia osallistumaan aktiivisemmin työelämään niin, että työllisyysaste saataisiin nousemaan vähintään 72 prosentin tasolle.

Uusia työpaikkoja avautuu selvästi eniten pääkaupunkiseudulla ja joissakin muissa kasvukeskuksissa. Siksi järkevä työllistyminen edellyttää monissa tapauksissa ihmisten muuttoa muualta Suomesta näille alueille.

Samaan aikaan kuitenkin löysä rahapolitiikka on ajanut niin osakkeiden kuin pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat nopeaan kasvuun, kun taas palkat eivät kilpailukykysyistä juurikaan nouse.

Niinpä vaikka muualla Suomessa asuva haluaisi muuttaa pääkaupunkiseudulle töihin, hän havaitsee tuoreimpien tilastojen mukaan asuntohintojen nousseen pääkaupunkiseudulla 2,6 prosenttia vuodessa, kun taas palkansaajien nimellisansiot ovat nousseet 0,2 prosentilla.

Vanhemmilta mahdollisesti perinnöksi saadulla omakotitalolla ei ole juuri myyntiarvoa ja pankit kehottavat varautumaan korkokustannusten merkittävään nousuun. Siksi olisi uhkapeliä ottaa maksimilaina, jonka turvin pääsisi itsekin nauttimaan pääkaupunkiseudun omaisuusarvojen kasvusta.

Toisaalta muualta muuttavan tietämyksellä on vaikea löytää vuokra-asunto, joka jättää mahdollisuuden sekä elämiseen että säästämiseen koko ajan kalliimmaksi karkaavan omistusasunnon hankintaa varten. Lisäksi vuokran voidaan olettaa kohoavan palkkaa nopeammin, sillä täytyyhän vuokranantajan huolehtia sijoituksensa tuotoista.

Eikö siten ole aika ilmeistä, että vallitsevat insentiivit eivät tue hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei tarvitse tehdä muuta, kun se hoituu tilastokikkailulla. Työllisyysastetta laskiessa yksikin tunti palkkatyötä viikossa riittää siihen, että henkilö lasketaan työlliseksi. Näin päästään keinotekoisesti ainakin lähelle 72%:n työllisyysastetavoitetta. Luulen tämän olevan todellinen syy kauniiden puheiden taustalla tuossa aktivointimallissa.

Reaalitalouteen ja työllisyyden noston toivottuihin vaikutuksiin tällä ei valitettavasti ole vaikutusta.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Juuri noin Tilastokeskus määrittelee ihmisten kuulumisen työllisten joukkoon. Siksi vuosittain tehtyjen työtuntien määrän seuraaminen antaa paremman kuvan taloudellisen aktiviteetin tason kehittymisestä.

Jos tehdyn työn määrää halutaan lisätä, on joko vietävä työtä sinne missä ihmiset ovat tai helpotettava ihmisten mahdollisuuksia siirtyä sinne mistä työtä löytyy.

Eli tilastollisesti mitattavissa olevien insentiivien tulisi olla mieluummin oikean- kuin vääränsuuntaisia.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

"Edistää" hyvin .(ainakin menoja Kelasta veronmaksajien rahoilla)

11.10.2017
KELA
Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa maksetaan ennätysmäärälle työttömiä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset