*

AnttiJuhaniKasvio

Kasvulla onneen?

  • lähde: Tilastokeskus
    lähde: Tilastokeskus

Pääministeri ennakoi budjetin julkistuksen yhteydessä valtion velkaantumisen pysähtyvän 2021 ja myös työllisyysasteen kohoavan selvästi, jos hyvä talouskasvu jatkuu. Tilastokeskus kertoo puolestaan Suomen bkt-kasvun yltäneen peräti kolmeen prosenttiin vuoden toisella neljänneksellä.

Kasvun osatekijät jäsentyivät huhti-kesäkuussa lähes optimaalisesti. Investoinnit ja vienti kasvoivat vauhdilla kun taas julkiset kulutusmenot lisääntyvät vain vähän (ks. kuvio). Tämä luo jatkossa tilaa yksityisen ja julkisen kulutuksen lisäämiselle kestävästi – eli niin, ettei lisäys ole vain lisääntyvän velanoton varassa.

Sipilän hallitus katsoo todennäköisesti pääosan työstään tulleen nyt tehdyksi. Jatkuessaan kasvu tarjoaisi hallitukselle vuoden kuluttua mahdollisuuden jopa kunnon vaalibudjetin tekemiseen. Oppositio puolestaan listannee tuolloin kaiken sen hyvän, mihin kasvun tuoma jakovara riittäisi mutta mitä paha hallitus ei suostu tekemään.

Onko kasvun maksimointi vielä mielekäs tavoite?

Hyvien kasvulukujen synnyttämän euforian vastapainoksi kannattaa kysyä, toimiiko bkt:n kasvu vielä yhteiskunnan ongelmat ratkaisevana ihmelääkkeenä, joka tarjoaa muun hyvän ohella mahdollisuudet kaikkien väeastöryhmien hyvinvoinnin samanaikaiseen kasvattamiseen?

Tätä vastaan puhuu se, että nyky-yhteiskuntien taloudelliset toiminnot ovat jo kasvaneet pitkälti yli maapallon tosiasiallisen kantokyvyn. Jatkuessaan kasvu lisää resurssiniukkuutta ja pahentaa ympäristöongelmia. Pakonomainen tuotannon ja kulutuksen lisääminen koettelee oravanpyörää polkevien ihmisten kestokykyä, ja kasvun hedelmät jakautuvat nykyisin hyvin epätasaisesti eri ihmisryhmien kesken.

Jatkossa nyky-yhteiskuntien kehityksen painopiste tulisikin suunnata toimintojemme volyymin jatkuvasta kasvattamisesta – jota bkt:n on määrä mitata – niiden suuntaamiseen ekologisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävämmille urille.

Suomen osalta toki on hyvä ottaa huomioon, että olemme vasta kuromassa umpeen kymmenen vuoden takaisen suuren taantuman aiheuttamia menetyksiä. Tuona aikana väkilukumme on ehtinyt kasvaa yli parilla sadalla tuhannella hengellä, iso joukko kouluttamattomia ikäihmisiä on korvautunut osaavammilla nuorilla ja teknologian kehitys on avannut lukuisia uusia tuottavuuden parantamisen mahdollisuuksia. Siten nykyisessä kasvussa on kyse lähinnä huonojen vuosien aikana käyttämättä jääneiden resurssien liikkeellesaattamisesta.

Silti päähuomio tulisi mielestäni suunnata meilläkin taloudellisten toimintojen uudelleensuuntaamiseen niin, että yhteiskunnan yleisen aktivoitumisen myötä toiminnot saadaan suunnattua kaikinpuolisesti kestävämmille urille. Nykyisen hallituksen politiikalle tähän pyrkiminen ei ole ollut mitenkään leimallista - yleisellä tasolla esitetyistä retorisista julistuksista huolimatta.

Voiko kasvu jatkua riittävän pitkään?

Eräs Suomen erityinen pulma on se, että talouden elpyminen lähti liikkeelle paljon muita teollisuusmaita myöhemmin. Vaikka maailmantalous on juuri nyt jopa poikkeuksellisen yhdensuuntaisesti hyvällä kasvu-uralla, Yhdysvalloissa Suuren taantuman jälkeinen nousukausi on kestänyt yli kahdeksan vuotta ja uusi suhdannelasku voi olla näköpiirissä jo suhteellisen pian. Donald Trumpin nousu presidentiksi on kasvattanut huomattavasti sekä talouskehitykseen että kansainväliseen politiikkaan liittyviä epävarmuustekijöitä.

Siten Suomen talouden tämänkertainen nousu jää todennäköisesti verraten lyhytaikaiseksi, ja riskejä lisää Trumpin presidenttiyden myötä akuutiksi noussut kauppasotien uhka. Omat ongelmansa Suomen viennille on jo aiheuttanut tämänvuotinen euron neljäntoista prosentin vahvistuminen Yhdysvaltain dollariin verrattuna. Jatkossa vastaan voi nousta kasvava joukko tuontirajoitteita ja rankaisutulleja.

Suhdanteiden huonontuessa Suomen kyky kestää suuria heilahteluja työmarkkinoilla tai koroissa on nyt paljon heikompi kuin mitä se on perinteisesti ollut. Myös kaikki julkisen sektorin elvytysvarat ovat tosiasiallisesti jo käytössä.

Toki voidaan toivoa kansainvälisen noususuhdanteen jatkuvan vielä parin vuoden ajan niin, että Suomi voisi sen tuoman vetoavun turvin pysytellä parin-kolmen prosentin nousuvauhdissa. Tällöin kuitenkin pullonkaulaksi nousee työmarkkinoidemme joustamattomuus. Onhan esimerkiksi lounais-Suomessa jo kohdattu suuria vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä, eikä hallitus ole erityisesti kannustamassa uusien työvoimaresurssien tuloon ulkomailta.

Kasvun ja työllisyyden heikentyvä yhteys

Eräs hallituksen päätavoitteista on ollut talouskasvun nopeuttaminen niin, että työllisyysaste saataisiin kohoamaan 72 prosenttiin. Tuon tavoitteen saavuttamisen mahdollisuudet kuluvan vaalikauden aikana lienevät käytännössä jo menneet. Syynä on vaatimattomaksi jääneen alkuvauhdin ohella se, että bkt-kasvun ja työllisyyskehityksen välinen yhteys on ylipäätään nopeasti heikentymässä robotisaation, uudenlaisten liiketoimintamallien yleistymisen ja kansainvälisen työnjaon kehittymisen myötä.

Mitä nyt siis tulisi tehdä?

Viennin ja investiointien kasvu tulisi turvata jatkossakin huolehtimalla yritysten toimintaedellytysten kilpailukykyisyydestä. Myös tämän kehityksen synnyttämät uudet työllistymismahdollisuudet kannattaa käyttää hyväksi niin täysipainoisesti kuin mahdollista. Mutta samalla niin yritysten kuin julkisenkin sektorin tulisi pyrkiä muuttamaan kaikki toiminnat oleellisesti nykyistä kestävämmiksi.  Tämä tulisi nostaa myös kansallisen innovaatiopolitiikan tärkeimmäksi painopistealueeksi, ja sen toteuttamiseen on suunnattava riittävät resurssit.

Samalla Suomessa harjoitetun yhteiskuntapolitiikan perustavoitteet tulisi ottaa perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteeksi. Perinteisen täystyöllisyyden sijasta tavoitteeksi tulisi ottaa ekologisesti kestävän, monipuolisesti aktiivisen ja kaikkien kansalaisten hyvän elämän edellytykset turvaavan yhteiskunnan rakentaminen. Suomen tulisi edistää samoja periaatteita myös kansainvälisillä foorumeilla, ja kansallisen sisäänpäinkääntyneisyyden sijasta Suomen tulisi pyrkiä avoimuuteen ja kiinteään yhteistyöhön samankaltaisia arvoja toteuttamaan pyrkivien ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Yhtenä muutoksen osana tulisi olla uudenlaisten yhteiskuntapolitiikan onnistuneisuutta kuvaavien mittareiden käyttöönotto. Myös bruttokansantuotetta voitaisiin käyttää yhtenä kansantalouden volyymin muutoksia kuvaavana mittarina, muttei enää läheskään niin keskeisenä ja yliarvostettuna kuin nykyisin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pääministeri näkee päiväunia.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Todella ansiokas kirjoitus ja analyysi jatkumona Antin alituiseen laadukkaille kirjoituksille!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaikkea on yllin kyllin ja melkoisesti yli kohtuullisten tarpeiden. Jätekuormien kasvattaminen ja rahojen turhanpäiväinen kierrätys kasvattaa tosin BKT:tä, mutta tuskin hyvinvointia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset