*

AnttiJuhaniKasvio

Hampurin tuloksista

G20-maiden johtajat hyväksyivät eilen yhteisen julkilausuman rajujen mielenosoitusten saattelemana Hampurissa. Seuraavassa joitakin pikahuomiota 15-sivuisesta dokumentista (ks. linkki) ja itse kokouksen tapahtumista.

Kasvu ennen kaikkea

Yhdestä asiasta G20-maiden johtajien oli helppo olla yhtä mieltä. He uskovat talouskasvuun tärkeimpänä keinona nyky-yhteiskuntien keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi. Toki he haluavat huolehtia myös siitä, että kasvu olisi mahdollisimman tasapainoista, kestävää ja sosiaalisesti inklusiivista luonteeltaan.

Tästä lähtökohdasta käsin G20-maiden johtajat suhtautuvat myönteisesti globalisaatioon ja teknologiseen kehitykseen, sillä niillä katsotaan olevan myönteinen vaikutus talouskasvuun. Toki he kiinnittävät samalla huomiota siihen, etteivät kasvun hedelmät ole tähän saakka jakautuneet riittävän oikeudenmukaisesti eri ihmisryhmien kesken.

Lisäksi ihmiskunnalla nähdään olevan isoja ongelmia ratkaistavanaan. Näihin kuuluvat muun muassa terrorismin uhka, kansainväliset muuttoliikkeet, ilmastonmuutos, työttömyys ja köyhimpien maiden nälkäongelmat. Kaikkiin yritetään etsiä edes jonkinlaisia ratkaisuja.

Tunnistamattomia ongelmia

Valtiojohtajien mieleen ei ilmeisesti juolahtanut ajatus siitä, että kaikkien maiden pyrkiessä samanaikaisesti muita nopeampaan kasvuun ne joutuvat kuluttamaan luonnonvaroja ja kuormittamaan ympäristöä koko ajan enemmän. Niiden on patisteltava kansalaisensa työskentelemään enemmän ja tehokkaammin kuin kilpailijamaissa, eikä niillä ole varaa ottaa vastaan nälkää, köyhyyttä ja väkivaltaa pakenevia ihmisiä muualta. Yhteiskunnat joutuvat kilpailemaan keskenään vielä jäljellä olevista luonnonvaroista, ja omaa elintilaa ollaan valmiita puolustamaan tarvittaessa asein. Vaikka ympäristön kuormitusta pitäisi vähentää, yksikään maa ei halua sitoutua muita tiukempiin ympäristönormeihin.

Todellisuudessa on siten lähes mahdotonta kiihdyttää talouskasvua kaikkialla sekä samalla ohjata ihmiskunnan elintapoja kestävämpiin ja oikeudenmukaisempiin uomiin.

Siitäkään ei julkilausumassa puhuta mitään, että maapallolla on säällistä elämää ajatellen jo nykyisin aivan liian paljon ihmisiä ja että määrän odotetaan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä lisääntyvän vielä huomattavasti nykyisestään. Ratkaisuksi tarvittaisiin paljon nykyistä aktiivisempaa väestöpolitiikkaa.

Kauppapoliittisia kompromisseja

Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi globalisaatioon kriittisesti suhtautuvalla kampanjalla, joka lupasi uusia esteitä niin amerikkalaisia työpaikkoja uhkaavalle kiinalaiselle ja länsieurooppalaiselle tuonnille kuin muualta maailmasta tuleville maahanmuuttajillekin. Valtaenemmistö G20-maiden johtajista on kuitenkin – ainakin periaatteessa – vapaakaupan kannalla.

Yksi seuraus keskenään ristiriitaisten näkemysten yhteensovittamisesta on se, että asiakirjassa ei puhuta sanaakaan vapaakaupasta. Sen sijaan puhutaan tarpeesta pitää markkinat avoinna samalla kun vaaditaan toimia epäreilujen käytäntöjen karsimiseksi ja tunnustetaan oikeus legitiimien puolustuskeinojen käyttöön niitä vastaan. Näissä muotoilussa näkyy selvästi USA:n kädenjälki. Muiden kannat näkyvät puolestaan siinä tavassa, jolla asiakirja painottaa yhteisten sääntöjen noudattamisen merkitystä kansainvälisessä taloudellisessa kanssakäymisessä.

Kokouksen yhteydessä järjestettyjen mielenosoitusten synnyttämä paine ehkä näkyy osittain siinä tavassa, jolla asiakirjassa painotetaan suurempaa inklusiivisuutta, reiluutta ja tasa-arvoa pyrittäessä kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen.

Ilmastonmuutos

Ehkä eniten huomiota on kiinnittänyt se kompromissi, johon asiakirjassa päädyttiin ilmastonmuutosta käsittelevässä kohdassa. Siinä todetaan muiden G20-johtajien pitävän Pariisin ilmastosopua peruuttamattomana samalla kun Yhdysvallat on ilmoittanut irtautuvansa siitä. Yhdysvallat on saanut asiakirjaan oman pitkähkön kappaleensa, jossa kerrotaan maan irroittautuvan välittömästi kansallisista sitoumuksistaan samalla kun se lupaa edistää fossiilisten polttoaineiden puhtaampaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä.

Paljon arvostelua on herättänyt myös se tapa, jolla Turkin presidentti heti kokouksen jälkeen ilmoitti yllättäen myös hänen maansa kieltäytyvän ratifioimasta Pariisin sopimusta.

Globaalikehitykseen liittyvät kysymykset

G20-maiden johtajat sitoutuvat asiakirjassa YK:n vuodelle 2030 ulottuvan kestävän kehityksen ohjelman tavoitteisiin. Lisäksi asiakirjassa käsitellään suhteellisen laajasti kehittyvien maiden naisten koulutukseen, globaaleihin nälkä- ja terveysongelmiin, Afrikan kehitykseen ja kansainväliseen muuttoliikkeeseen liittyviä kysymyksiä.

Tässä yhteydessä valtiojohtajat julistavat tyytyväisyyttään yksittäisiin edistysaskeleisiin kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Vaikka kaikista konkreettisista saavutuksista on syytä iloita, sen ei pitäisi antaa hämärtää kuvaa siitä, miten kestämättömällä uralla maailmantalous systeemisenä kokonaisuutena jatkaa kehitystään tämänkin kokouksen päätösten pohjalta.

Eräs kokouksen skandaaleista tapahtui Donald Trumpin istutettua muotibisneksessä ansioituneen tyttärensä muiden muiden maiden valtionpäämiesten joukkoon heidän käsitellessään Afrikan kehitysongelmia. Kulmakarvoja nostattanut ratkaisu kuvastaa toki sinänsä hyvin miehen arvomaailmaa.

Lopuksi

Hampurin kokouksen loppuasiakirjassa ei käsitelty terrorismin vastaista sotaa sen vuoksi, että asiasta oli laadittu erillinen julkilausuma jo ensimmäisenä päivänä. Tuolloinhan oli myös Vladimir Putinin ja Donald Trumpin välinen tapaaminen, jossa sovittiin aselevosta Syyrian lounaisosassa. Jotakin tuon tapaamisen voittajasta kertoo ehkä se, että aselevon valvonta jää venäläisten sotapoliisien tehtäväksi.

Venäläiset mediat puolestaan riemuitsivat Vladimir Putinin peukalon asennosta, joka heidän mukaansa todisti miehen yliotteesta presidenttien kätellessä toisiaan. Aika pieniksi menevät joskus aikuisten miesten ongelmat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

G20 -maiden kokouksen tuloksena kaikkein selvimmin näkyy taantuneisuus. Käytännössä kokous ei sopinut mitään mistään. Niinpä loppulausumakin on kateetonta päivittelyä. Tässä kohdin blogisti osuu naulan kantaan:

"Valtiojohtajien mieleen ei ilmeisesti juolahtanut ajatus siitä, että kaikkien maiden pyrkiessä samanaikaisesti muita nopeampaan kasvuun ne joutuvat kuluttamaan luonnonvaroja ja kuormittamaan ympäristöä koko ajan enemmän. Niiden on patisteltava kansalaisensa työskentelemään enemmän ja tehokkaammin kuin kilpailijamaissa, eikä niillä ole varaa ottaa vastaan nälkää, köyhyyttä ja väkivaltaa pakenevia ihmisiä muualta. Yhteiskunnat joutuvat kilpailemaan keskenään vielä jäljellä olevista luonnonvaroista, ja omaa elintilaa ollaan valmiita puolustamaan tarvittaessa asein. Vaikka ympäristön kuormitusta pitäisi vähentää, yksikään maa ei halua sitoutua muita tiukempiin ympäristönormeihin."

Yksi kohta minua erityisesti huolettaa. Kun yhä useampi maa tehostaa terrorismin vastaista toimintaa siinä käy niin, että siten terrorismi parhaiten saadaan leviämään. Terroristijahdin ohella ja sijasta pitäsi keskittyä epätasa-arvon vähentämiseen.

Pieni valopilkku nousi kokouksen aikaan esille. Se on Syyrian osittainen tulitauko. Se menee kylläkin suurimmalta osin Venäjän piikkiin. Sehän ryhtyy jopa tulitauon valvojaksi. Tuolla meiningillä Syyriasta tulee Venäjän alusmaa. Ei ole rauha kestävällä pohjalla.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Terrorismin vastaista sotaa käsittelevässä julkilausumassa pääpaino on todella pelkässä poliisitoimien tehostamisessa. Toki terrorismin juurisyihinkin haluttaisiin puuttua, mutta kuten toteat, käytännön politiikka ohjaa pikemminkin entistä enemmän ihmisiä erilaisten ääriliikkeiden riveihin.

Syyrian kohdalla USA:n ja Venäjän kesken sovittu järjestely mennee todella lähinnä Venäjän piikkiin. Sellaisiakin ääniä on kuitenkin kuulunut, että vaikka Venäjä syyllistyi äärimmäisen julmiin sotarikoksiin Aleppon pommitusten yhteydessä, sillä on ollut alkuvaikeuksien jälkeen positiivisempi rooli esimerkiksi evakuointikuljetusten järjestämisessä.

Aika näyttää, mitä nyt sovituista järjestelyistä jää käytännön tuloksiksi. Mitä vähemmän kärsimystä ja kuolemaa, sen parempi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Terrorismin estämisessä tasa-arvo on yksi tekijä, mutta vain yksi tekijä. Muita siä vahvempia tekijöitä lienevät esimerkiksi maailmanpolitiikan kriisipesäkkeet ja uskonnollinen fanatismi. Eri tekijät tietenkin vaikuttavat toisiinsa.

Syyria kuului oikeastaan Venäjän "etupiiriin" jo ennen sotaa. Yksi keskeinen sodan pitkittymiseen johtanut syy oli valitettavasti se, että länsimaat eivät ymmärtäneet riittäväsri sitä, että kerran leikkiin ryhdyttyään Venäjä ei annakaan Assadin kaatua, vaan mieliuummin antaa kapinallisten kärsiä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyvä kirjoitus.

Vaikeus sovittaa yhteen maksimaalinen talouskasvu ja luonnon suojeleminen on tosiaan vielä iso elefantti olohuoneessa. Ikävä todeta, että edes perusraamitus ei ole vielä kohdallaan tässä asiassa. Kaasupoljinta painetaan täydellä voimalla, vaikka suuren osan vaikutuksista tiedetään olevan haitallisia.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Onko kyseessä: "Paluu vanhaan järjestykseen?(Jani Kokko)- Googleta!

http://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Paluu-vanhaan...

- "Donald Trump tapasi työnantajansa" ym...

*Onko Trump suurin uhka Yhdysvaltain turvallisuudelle?

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/224916-ex-valtio...

*Donald Trumpin pojan tapaama venäläisasianajaja tarjosi tietoja Hillary Clintonin kampanjasta:

https://yle.fi/uutiset/3-9714113

*Venäläiset mielistelevät sille persoa Trumpia. Mihin sillä pyritäänkään? Onko Trump jo Putinin talutusnuorassa? Vai mitä he yhdessä sumplaavatkaan?

https://yle.fi/uutiset/3-9714100

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset