Aikamme suurin kysymys
Ihmiskunnan on ennustettu olevan matkalla kohti uutta kehitysvaihetta – Yuval Noah Hararin mukaan homo deusin aikaa – meneillään olevan teknologisen kumouksen ansiosta. Eri asia kuitenkin on, kuinka suuri osa ihmiskunnasta pääsee nauttimaan tuosta tulevaisuudesta ja mitä lopuille tapahtuu.
Ei parannusta väestönkasvun näkymissä
YK päivitti juhannuksen alla tämän vuosisadan loppuun ulottuvan maailman väestöennusteensa (ks. linkki). Erot kahden vuoden takaiseen päivitykseen verrattuna eivät ole globaalitasolla suuria: vuosisadan puolivälin keskiarvoennuste on noussut vajaalla viidelläkymmenellä miljoonalla 9,8 miljardiin, kun taas vuosisadan lopun vastaavaa ennustetta on pudotettu vajaalla kolmellakymmenellä miljoonalla 11,2 miljardiin. Vastaavasti työikäistä väestöä (15-64 v) koskevat ennusteet ovat kasvaneet vuotta 2050 koskien noin viidelläkymmenellä miljoonalla ja vuoden 2100 osalta noin viidellätoista.
Ongelmallista tässä on se, että olemme tienneet jo kohtalaisen pitkään tämänsuuruisen väestökehityksen ylittävän kirkkaasti maapallon kantokyvyn rajat. Näin on varsinkin jos aikomuksena on taata kaikille ihmisille edes jollakin tavoin säälliset elinolosuhteet. Tiedosta huolimatta maailmassa ei ole vieläkään tapahtunut mitään sellaista, mikä olisi oikeuttanut YK:n väestöviranomaiset alentamaan selvästi tulevaa väestökehitystä koskevia ennusteitaan.
Asian kiireellisyyttä kuvastaa se, että tästä eteenpäin maailmaan syntyvien lasten odotetaan elävän keskimäärin meidän vuosisatamme lopulle saakka tai vielä siitä pidemmälle. Siksi syntyvyys on saatava laskuun hyvin pian, jos tarkoituksena on saada aikaan oleellisia muutoksia maapallon väestökehityksessä vielä tämän vuosisadan aikana.
Jäljet ovat jo näkyvissä
Tilannetta vaikeuttaa se, että toimintomme ovat jo nyt alkaneet heikentää oleellisesti ihmisten elinolosuhteita monilla runsasväestöisillä ja poikkeuksellisen nopean väestönkasvun alueilla. Ilmastonmuutos etenee väistämättä ja kuivuusongelmat pahenevat monilla alueilla Pohjois-Amerikan eteläosissa, latinalaisessa Amerikassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Lähi-Idässä, Etelä-Aasiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Indonesiassa.
Tällaiset muutokset johtavat väistämättä kasvaviin muuttopaineisiin, kuten jo näemme esimerkiksi Meksikon ja Yhdysvaltojen välisellä rajalla ja Välimerellä.
Kirjoitan tätä blogia Espanjassa, missä kevät on ollut mittaushistorian lämpimin ja poikkeuksellisen vähäsateinen. Viime päivinä paikalliset lämpötilat ovat nousseet iltapäivisin säännönmukaisesti yli 35 asteen, ja lähitienoomme metsät ovat Portugalin tapaan rutikuivia. Täällä ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen uhka niin viinin- ja oliivinviljelijöille, vihannesten kasvattajille kuin matkailubisneksellekin.
Irtikytkentä toimii, mutta väärässä paikassa
Kansainvälinen yhteisö on omaksunut hyvinvointimme turvaamisessa keskeiseksi ratkaisuksi talouskasvun nopeuttamisen. Odotuksena on, että kasvun nopeutuminen lisäisi myös työvoiman kysyntää. Tämän puolestaan avaisi kasvavalle osalle työikäisistä mahdollisuuden päästä töihin, elättää itsensä ja perheensä sekä maksaa veronsa niin, että myös vanhuksista ja muista passiiviväestöön kuuluvista kyetään pitämään huolta.
Ongelmana kuitenkin on se, että talouskasvua ei ole ponnistuksista huolimatta kyetty kytkemään irti luonnonvarojen lisääntyvästä kulutuksesta ja ympäristön yhä raskaammasta kuormittamisesta. Siten ihmisten tosiasiallista elintilaa kaventavat muutokset etenevät edelleen ja monilta osin kiihtyvällä vauhdilla.
Toisenlainen irtikytkentä sen sijaan näyttää olevan toteutumassa hyvinkin nopeasti. Oppivien algoritmien kehittyessä ihmisten työpanos tulee tarpeettomaksi yhä useammissa tehtävissä, jolloin talouden kasvu ei enää lisää työvoiman kysyntää. Siten kasvava osa maailman työikäisestä väestöstä muuttuu taloudellisesti hyödyttömäksi.
Kohti työn jälkeistä yhteiskuntaa
Tämä avaa eteemme tulevaisuuden yhteiskunnan, jossa lähes kaikki ihmisten oleelliset tarpeet kyetään tyydyttämään ilman mitään kovin suuria inhimillisiä ponnistuksia. Yhteiskunta huolehtii kansalaisten toimeentulosta esimerkiksi universaalin kansalaispalkan muodossa, ja ihmiset voivat – ainakin näennäisesti – ohjata tuotantoa omilla kulutusvalinnoillaan. Voimme myös tehdä tai teettää toisillamme erilaisia töitä, jos niin haluamme ja jos haluamme kasvattaa omia ansioitamme.
Tuossa yhteiskunnassa raharikkain eliittikään – huomisen Warren Buffettit, Bill Gatesit ja Björn Wahlrooosit – ei enää sotkeudu omien raha-asioidensa hoitamiseen. Heillähän on varaa maailman parhaimpien algoritmien hankkimiseen tätä tarkoitusta varten. Ne suoriutuvat tuosta tehtävästä paljon paremmin ihmiskäden koskematta.
Etuoikeutetut ja muut
Ei tuo tulevaisuus – jota etenkin mainitsemani Yuval Noah Harari on hahmottanut kiinnostavasti Homo Deus -teoksessaan – aivan mahdottomalta näytä. Ongelmana kuitenkin on se, että kaikista teknologisista saavutuksista huolimatta maapallon tuskin kykenee ylläpitämään tällä tavoin kestävästi montaakaan miljardia ihmistä. Ratkaisematta jää siten kysymys siitä, mitä jäljellä oleville miljardeille tehdään. Mitään varsinaista taloudellista funktiotahan näille ihmisille ei enää kyetä keksimään.
Tällä hetkellä näyttää ilmeiseltä, että avainasemaan muutoksessa nousevat ne pääosin amerikkalaiset – osin ehkä myös kiinalaiset – suuryritykset, joilla on käytettävissään parhaat resurssit uuden teknologisen vallankumouksen toteuttamisessa. Varakkaimmat ihmiset kykenevät turvaamaan omat asemansa ja sotilaallisesti vahvimmat maat kykenevät puolustamaan etujaan valtioiden välisessä kilpailussa.
Yhtä ilmeistä on, että mitkään maailman väestöryhmät eivät suostu vapaaehtoisesti uhrilampaan tai ongelmajätteen asemaan, vaan he kamppailevat lastensa tulevaisuuden puolesta aivan riippumatta siitä, miten suuri ylivoima heillä on vastassaan. Siten jos emme kykene valistuneempiin ratkaisuihin, edessämme on väkivaltainen, suunnattomien inhimillisten kärsimysten täyttämä ja kaiken muun lisäksi myös laajamittaisen aseellisen hävityksen karrelle polttama planeetta.
Vaihtoehto
Ainoaksi vaihtohdoksi jää välitön ryhtyminen määrätietoisiin toimiin globaalikehityksen ohjaamiseksi oleellisesti nykyistä kestävämpiin uomiin. Tämä voi onnistua vain tehokkaammalla väestöpolitiikalla, säätämällä luonnonvarojen käytölle ja ympäristön kuormitukselle kestävän kehityksen vaatimusten mukaiset rajat sekä jakamalla oikeudet resurssien käyttöön oleellisesti nykyistä oikeudenmukaisemmin eri maiden ja väestöryhmien kesken.
Tätä kautta meillä voi olla vielä mahdollisuus päästä kriittisimpien rajojen ylitse niin, että maapallon väestömäärä saadaan kääntymään laskuun ja sen ekosysteemit palautumaan edes jonkinlaiseen tasapainoon ennen kuin kehitys karkaa kokonaan käsistä.
Todella hieno avaus.
Vielä kun päästäisiin käsiksi Venäjän luonnonvaroihin.
Venäjä on ollut uhkanani 70 vuotta ja sama vaikka useammat sukupolvet ovat tulleet jälkeeni.
Alan jo väsyä tähän samaan jokainen päivä.
Ilmoita asiaton viesti
Antti kirjoitti: ”Ainoaksi vaihtohdoksi jää välitön ryhtyminen määrätietoisiin toimiin globaalikehityksen ohjaamiseksi oleellisesti nykyistä kestävämpiin uomiin. Tämä voi onnistua vain tehokkaammalla väestöpolitiikalla, säätämällä luonnonvarojen käytölle ja ympäristön kuormitukselle kestävän kehityksen vaatimusten mukaiset rajat sekä jakamalla oikeudet resurssien käyttöön oleellisesti nykyistä oikeudenmukaisemmin eri maiden ja väestöryhmien kesken.”
Resource Based Economy on tieteellinen lähestyminen resurssien jakamisesta oikeudenmukaisimmin. Se on vielä vaiheessa.
Minua systeemiajattelijana kiinnostaa muutoksen teoreettisen puolen edellytykset ja poliittisen näkökulman haasteet. Onko resursseja yleensä maapallolla tarpeeksi, vai käytetäänkö niitä liian paljon (nelinkertaisesti kestävään kehitykseen nähden)? Natural Step edistää tätä tutkimusta.
Mitkä poliittiset puolueet ovat valmiita käytännön toimiin muutenkin kuin valittujen sopimusten mukaan? Tehdyt sopimukset (Rio, Pariisi) eivät velvoita kaikkiin tarpeellisiin resurssien käytön sopeutuksiin, vaan säätelevät ainoastaan tiettyjä päästöjä, mikä on vain pieni osa kokonaisuudesta. Pitäisi puuttua tuotantorakenteisiin ja kulutustottumuksiin.
http://theeconomictruth.org/resource-based-economy/
Ilmoita asiaton viesti
Nuo määrätietoiset toimet voisivat olla esimerkiksi miesten pakollinen vasektomia, viimeistään kahden dna-todistetun lapsen jälkeen sekä robottivero, jolla rikkaudet hieman tasoitettaisiin (Bill Gatesin ehdotus, muuten). Suomen pitäisi ruveta ajamaan näitä asioita YK:ssa. Kuten totesin omassa blogissani: Meitä torakoita on kerrassaan liikaa, tänäänkin nettokasvua 230 000 lajitoveria (= Tamperekokoinen kaupunki)…
Ilmoita asiaton viesti
Nuo Ilmarin toimet eivät vaikuta syihin. Pitää ymmärtää ongelma ja ratkaista se. Se on systeemiajattelua.
Ilmoita asiaton viesti
Jospa ihmiskunta edes saisi otteen ongelman seurauksista….ei ole enää aikaa systeemiajatteluun. Nyt tarvitaan ”global brain”ia. Valitettavasti joudun olemaan pessimisti (Kari Kilpiön tapaan), sorry. Tyhmä ja onneton otus, tuo homo sapiens…
Ilmoita asiaton viesti
Et varmaan tunne tieteen ja tutkimuksen käsitteistöä?
Jos näin väität, perustelepa mitä on ”global brain” ja mitä systeemiajattelu.
Ei kannata kirjoitella sellaista mitä ei tiedä, näillä palstoilla.
Systeemiajattelu on minun ammattini. Teen sitä joka päivä yli 8 tuntia, ja vapaa-ajalla käytän sitä taitoa melko usein, sekunnin par… Eikö minulla siis olisi aikaa miettiä näillä keinoin ammattimaisesti sitä mitä te teette ilman tätä mainiota osaamista?
”Global brain” on uusi huuhaa-käsite. Hauska kuulla, että sellaiset uppoaa suomalaisiin paremmin kuin tieteen käsitteet.
Tänään tein videon käsitteestä Luottamus, mikä varmuudella kuuluu myös tämän blogin sisältöön omalla syvällisellä tavallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten totesin: ei ole enää aikaa systeemiajatteluun. Sorry, vielä kerran.
Aivan kuten aloituksessa todettiin, nyt tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä. Olisi tarvittu jo ajat sitten… Minä ehdotin siis (esimerkiksi) maailmanlaajuinen vasektomia kaikille miehille sekä Bill Gatesin ehdottama robottivero. Mitkä ovat sinun konkreettiset toimenpiteesi?
terveisin, myös akateemisen koulutuksen saanut..
P.S. Siitä global brainista tämän verran:
Belgialaisprofessori Francis Heylighenin kirjoitukset global brain:ista, jossa hän visioi miten ihmisten ja tietokoneiden verkostot muodostaisivat yhdessä laajemman älyn (aivan kuten ”vähä-älyiset” muurahaiset pystyvät yhdessä rakentamaan hyvin monimutkaisia rakennelmia). ”Kutsumme sitä hajautetuksi kognitioksi” (gedistribueerde cognitie), jossa kyse on teknologisistä systeemeistä, jotka ovat paljon fiksumpia kuin siihen osallistuvat yksilöt. Group think, hieman wikipedian tapaan, voisi olla hyvä ilmaisu.
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231575-juri…
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan auttaisi jos äänestäisi persuja tai sinisiä? Tai Kokoomusta tai lestadiolaishenkistä Keskustaa? Eihän noita tulevaisuuden maailmasta vastuullisia taida juuri päättäjistä löytyä. Oma napa paras napa.
Ilmoita asiaton viesti
Vastauksena Börjelle:
Ainoa (entinen) vihreä, joka toden teolla pohtii väestöräjähdykseen liittyviä seurauksia on ollut Eero Paloheimo. Hänelle nostan hattuani!
Ville Niinistön ”ratkaisuna” on lähinnä ollut rajat auki, unelmahöttöä tms. Jalat tukevasti ilmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreiden putkinäkökulmainen idealismi ei elätä! Se on vain kameleonttimaista ekologisuutta ja uusvallankumouksellisuutta entisiltä taistolaisilta kapitalismin kukistajilta ja luonnonsuojelijoilta. Ei toki kaikilta viherpipertäjiltä. Osa puhuu myös oikeaakin asiaa, mutta kokonaisuus ja realiteetit heilläkin tahtoo unohtua. Onko Vihreät uususkonnollinen liike?
Ilmoita asiaton viesti
Yleismaailmallinen ahneus, vastuuttomuus, moraalittomuus, välinpitämättömyys ja elintasokilpa ovat suurimmat syyt ongelmiin. Kunhan itsellä vain menee hyvin, mitäs muista. Valtaan pyritään valheilla ja jättiveloilla, mutta yhteisvastuun kantaminen on vaikeaa. Sponsorit vielä edellyttävät niiden mieleistä jakopolitiikkaa.
Imperatiivisen mandaatin kielto (PL 29§) varmistaa Suomessakin, etteivät kansanedustajat ole tilivelvollisia antamistaan vaalilupauksista äänestäjilleen.
Kehitystäkin on parempaan tai huonompaan suuntaan taikka lepäillään laakereillaan pysähtyneisyyden politiikassa ja valtakunnassa sekä status-quo -tilassa. Missä nyt ollaan? Minne menet kypsymätön maailma? Onko oikein , että darwinistisesti vahvimmalla on mukamas oikeus vallita ja voittaa maailmassa ja elämäntila- kamppailuissa? Lyökö se leiville pitkällä tähtäimellä? Onko yliliberalistinen, ateistinen postmodernismi tullut matkansa päähän? Elämmekö turhuuden ja arvottomuuden kestämättömässä maailman tilassa? Onko enää mitään pyhää ja arvokasta jätettäväksi perinnöksi tulevillekin sukupolville?
Ihminenhän on darwinilaisittain vain raaka, laumaeläin eikä sivistynyt, inhimillinen ja empaattinen yksilö ja luomakunnan kruunu. Onko näin?
Syyt ongelmiin kyllä tiedostetaan, mutta niiden korjaaminen onkin toinen juttu.
Yhteisvastuun kantaminen on tervan juontia. Niin meillä kuin muuallakin. Saavutetuista eduista kun on niin vaikea luopua. Päinvastoin – lisää etuja vain kärtetään – vaikka lakkoilemalla – oli taloustilanne millainen hyvänsä. Ja ahneella on tunnettu lopputulema. Solidaarisuudesta toki puhutaan juhlapuheissa, ja muutenkin niissä hurskastellaan populistisesti – etenkin ennen vaaleja. Maan ja maapallon etu jää ja unohtuu unholaan todellisuudessa.
Ikävä kyllä!
Ilmoita asiaton viesti
Siihen tarvitaan kaikkia kansakuntia sitovaa ja yhdistävää altruistista ja ekologista , kestävän kehityksen ihmiskuntapolitiikkaa. Pilaako ihmiskunta tyhmyyksissään ja ahneuksissaan Telluksen? Elämme niukkuuden maailmassa.
Ovatko toisiaan vastaan kilpailevat, lyhytnäköiset, vastuuttomat ja intressikeskeiset suurvallat ja blokit valmiita kestävään kehitykseen muissa kuin juhlapuheissaan? Onko YK:kin vain suuri byrokraattinen ja savijalkainen paperitiikeri? Pelkät julkilausumat, normit ja ihmisoikeusjulistukset eivät takaa kestävää kehitystä maapallolle. Tarvitaan konkreettisia , yhteisvastuullisia toimiakin. Kuka tai ketkä niitä valvoisivat?
Aatteelis-uskonnolliset periaatteetkin kun aina kieroutuvat hyöty- ja valtapeleissä. Kuka on oikeassa kuka väärässä ja kuka määrää ja kuka ei? Tasa-arvoajattelukin on populistista utopiaa ja aivopesua massoille niin idässä kuin lännessäkin. Kenellä on valta, se määrää menettelytavat ja ohjelmat. Enemmistö päättää demokratiassa. Diktaattori komentovaltiossa.
Väestörajoituksiin olisi kuitenkin korkea aika ryhtyä ennen kuin se on liian myöhäistä ikävine lieveilmiöineen taistelussa elintilasta,ravinnosta, energiasta, puhtaasta ympäristöstä, juomavedestä, raaka-aineista jne…
Maailmanherruuspyrkimyksillä ja imperialistisilla valloitusajatuksilla kestävään kehitykseen ei päästä. Rahasta ,mammonasta ja vallasta on tehty ajan epäjumala: Mister Markkinavoimat , jota palvotaan yli kaiken. Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan! Toisinajattelijoita ja kerettiläisiä vainotaan. Politiikan teko kärsii luottamuspulasta.
Tuhoaako homo sapiens arsenaaleillaan tyhmyyksissään ja ahneuksissaan sukunsa ja elinympäristönsä? Homo homini lupus – ihmiskunta kun ei opi mitään historiastaan. Joka sukupolvi tekee omat kohtalokkaat virheensä heikkouksissaan ja intohimoissaan. Kehittyykö ihmiskunta koskaan järkevämmäksi ja laaja-alaisemmin ja empaattisemmin ajattelevaksi? Milloin osataan elää rauhassa sotimatta ja alistamatta muita kansoja ja ihmisiä valtapeleissä? Onko tämä pohjimmiltaan eettinen ja moraalinen arvokysymys? Mitkä filosofiat ja uskonnot oikeuttavat mielettömyyksiin ja ihmiskunnan vastaisuuksiin?
Pikku-/isot-hitlerit ja finanssiauervaarat eivät ajattele muuta kuin omaa etuaan.
KASVU- ja Tehokkuusajattelu, rihkama- ja kertakäyttökulttuuri sekä kerskakulutus ja elintasokilpa kostautuvat ajan mittaan ympäristön ja vesien saastumisena ja korroosiona. Ihmiskunta on liiaksi välineellistetty tehotuotannon ja byrokratian oravanpyörään ja nyt myös jo tekniikankin avulla fyysisesti ja henkisesti.
Ovatko Eldoradot, Ihantolat ja Utopiat sekä globaalit hyvinvointivaltiot sekä tasa-arvohöpötys vain poliittista mantraa ja toiveajattelua kansoja ja ihmisiä manipuloitaessa? Maailmantalous pyörii pääsääntöisesti virtuaalikuplassa. Se ei ole kestävää kehitystä.
Ilmoita asiaton viesti
HS:n Marko Junkkari kommentoi Yuval Noah Hararin kirjaa:
”Homo sapiensin paikan vie Hararin mukaan uusi ylivertainen ihmislaji, homo deus, joka on geeni-, bio- ja tietotekniikalla viritetty koneen ja biologisen organismin yhdistelmä, kyborgi.”
Samainen Junkkari tuo kyborgi- ja dataismi-teeman rinnalle höpsismin: ”Höpsismi, englanniksi flipism, on elämänfilosofia, jossa kaikki päätökset tehdään lanttia heittämällä. Se on peräisin vuonna 1953 ilmestyneestä Carl Barksin Aku Ankka -sarjakuvasta… Ja huonostihan Akun käy.”
Ihmiskunnalle, joka uhmapäisesti ja sokeasti tieteen ’voimaan’ vannoen on hylännyt Luojansa kunnian ja kaikkivaltiaan Jumalan tahdon, on tulossa lopullinen pää vetävän käteen. Olisi korkea aika ottaa opiksi siitä, minkä Saulus kuuli matkallaan Damaskoon: ’Saul, Saul, why are you persecuting me? It is hard for you to kick against the goads.’
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän on uusi, kiintoisa tulkinta. Saulus kuulikin siis englannin kieltä eikä arameaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vuorelan huumori ontuu hänelle ominaisella tavalla. Tämä lempeästi, aiheetta enempään.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kaikista kommenteista!
Hararin kirja teeseineen ilmeisesti pohdituttaa monia ja onhan se taitavasti kirjoitettuna erinomainen ja aika helposti lähestyttävä ajatusten virittäjä.
Harari kyllä tuo selkeästi esiin sekä oppivan tekoälyn avulla luotujen algoritmien suuret mahdollisuudet ja ne riskit, joita aiheutuu keinoälyn alkaessa mahdollisesti hallita meitä ihmisiä.
Harari ei kuitenkaan uskalla oikein ottaa kunnolla käsittelyyn sitä tosiasiaa, että kaikesta edistyksestä huolimatta me ihmiset tarvitsemme jatkossakin parituhatta kilokaloria joka päivä pelkästään tyydyttääkseen ravinnontarpeemme. Lukumäärämme lähestyessä kymmentä miljardia ja ylittäessä sen planeetan biomassaa jää yhä vähemmän muihin tarkoituksiin.
Tuolloin yhdet ihmiset alkavat käyttää oppivia algoritmeja toisia ihmisiä vastaan – näinhän tapahtuu aika laajalti jo nykyisin – ilman että osattomille jäisi tehokkaita puolustuskeinoja.
Tuo on se näköala, jonka torjumiseksi on pakko tehdä jotakin.
Ilmoita asiaton viesti
Ravinnontuotanto on niin vanha ongelma, että siihen ei ole keksitty kovinkaan paljon uusia ratkaisuja. Itse asiassa se ei ole mikään iso ongelma. Vesiviljelyllä ja keinovalolla saadaan kummallakin yhteyttämisen vauhti noin tuplattua ja ”kasvihuoneet” voidaan rakentaa kerrostalon tapaan. Hamppua tuolla tavoin kasvatetaan, joten se on hyvin tutkittu ja kokeiltu tekniikka. Energian tarve ja muut kustannukset vain ovat ongelma. Proteiinia taas saadaan tärkkelyksestä ilmeisesti tehokkaimmin sienten avulla, ks. Quorn. Tuossakin on ainakin vielä ongelmana kustannukset, joten soija yms. ovat järkevämpiä toistaiseksi.
Luulisin että Hararin vanhemmassa kirjassa, Sapiens, olisi tuosta aiheesta aika paljon. Youtubessa on näköjään aika moniosainen luentosarja aiheesta.
Ilmoita asiaton viesti
#14. Ilmeisesti vastuu siirretään teknisesti juridisesti osin vastuullisilta ihmisiltä juridisesti täysin vastuuttomille tekoälyisille roboteille – kyborgeille ja algoritmeille.
Siihenkö pyritäänkin tulevaisuudessa? Kukaan ei ole vastuussa mistään?
Ilmoita asiaton viesti
#17. Onko kenellekään tämän blogin lukijalle pälkähtänyt mieleen, että me ihmiset ikään kuin ottaisimme itseämme niskasta, ja alkaisimme ajattelemaan syvällisemmin kokonaisuuden kannalta?
Tuo vastuun siirtäminen roboteille on niin tyhmä juttu, että sellaisen kirjoittelijat varmaan tarkoitushakuisesti johdattavat itseään ja muita harhaan.
Kysymys on johtajuudesta siinä, mitä haluamme ajatella ja onnistummeko kääntämään muiden ajattelun ratoja positiiviseen suuntaan, kohti tiedettä ja totuutta ja inhimillisyyttä. Systeemiajattelijat maailmanlaajuisesti ovat ottaneet tehtäväkseen kehittää parempaa maailmaa, ”Better tomorrow”, ”Better world”. Se on huomattavasti lupaavampi näkökulma, kuin jokin yksittäinen pieni blogi Suomessa, missä minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia ja tarkistuslogiikkaa ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Vai että oikein roboteille – kyborgeille – uskotaan ihmiskunnan tulevaisuus. Joko tieteisuskovaiset ihmiset uskovat moiseen ”höpsismiin”, kun aito inhimillisyys ja humanismi sekä vastuullisuus on heitetty romukoppaan darwinilaisittain ja nietzscheläisittäin? Kattia kanssa. Ei mene läpi.
Missä on HS-kokoomuksen koti, isänmaa ja uskonto? Onko Mr. Markkinavoimat nykyisen kokoomuksen suurin auktoriteetti ja pyhimys?
Mutta kukin tullee uskollaan tai epäuskollaan autuaaksi? Ajan opportunismiko, machiavellismiko ja utilitarismiko ovat sitä oikeaa uskontoa?
Onko kyseinen Yuval Noah Hararin teos ateistien raamattu kuten Dawkinskin – Marxin jälkeen – myös materialisteille ja yltiökapitalisteille?
Ilmoita asiaton viesti
A.K: ”Ainoaksi vaihtohdoksi jää välitön ryhtyminen määrätietoisiin toimiin globaalikehityksen ohjaamiseksi oleellisesti nykyistä kestävämpiin uomiin. Tämä voi onnistua vain tehokkaammalla väestöpolitiikalla, säätämällä luonnonvarojen käytölle(…)
Tätä kautta meillä voi olla vielä mahdollisuus päästä kriittisimpien rajojen ylitse niin, että maapallon väestömäärä saadaan kääntymään laskuun ja sen ekosysteemit palautumaan edes jonkinlaiseen tasapainoon ennen kuin kehitys karkaa kokonaan käsistä.”
Tärkeä avaus. Onko Sipilän hallitus ryhtynyt määrätietoisiin toimiin väestöpolitiikan ja ekosysteemin kestävän kehityksen kannalta.
Voidaanko väestöpolitiikka nähdä pelkästään paikallisena kysymyksenä. Suomi ylittää maapallon kantokyvyn rajat n. kolminkertaisesti vuodessa.
Jatkuvan talouskasvun ja kestävän kehityksen yhteensopimattomuusa tiedetään, mutta sen vaikutukset sivuutetaan.
Mitä tekee hallitus väestönkasvulle uskontosävyisellä vanhempainvapaapolitiikallaan ja Kristillisdemokraatit ehdotuksellaan 350 € kk t a a p e r o b o n u k s e s t a, ansiosidonnaisen vanhemapainvapaan jälkeiselle ajalle.
Ilmoita asiaton viesti
Suuret ongelmat eivät ratkea siten, että yhden systeemiteoreettisen uskonlahkon edustajat kutsuvat toista lahkoa huuhaaksi.
Kaikki tiedämme, että maapallolla ei ole hätää. Se tulee toimeen ilman ihmisiä tai monisoluista elämää yleensäkin. Ihmiskunta taas tulee toimeen vain mukauttamalla tuotantonsa ja kulutuksensa resursseihin. Tämä edellyttää tietoa siitä, missä nimenomaisissa resursseissa on oikeaa niukkuutta, missä vain jakeluongelmia.
En usko, että näistä asioista on ajattelevien ihmisten kesken kiistaa. Uskon kyllä, että moni valtiomies, sitä mahtavinta myöten, ei aidosti ymmärrä yllä sanottua.
Useimmat ihmiset eivät ymmärrä, mitä raha on. Tavattomasti kirjoitetaan siitä, miten jokin fiat-raha on korvaamassa ”oikean” rahan. Sekoilua.
Kaikki raha on silkkaa luottamusta, sopimuksia. Jos viimeiset hengen rippeet siitä ovat kiinni, hiukan kauemmin pysynee hengissä syömällä paperia kuin kultaa tai bittejä, mutta ymmärrätte, mitä tarkoitan. Ehkä.
Ilmoita asiaton viesti
Hararilla on kyllä käynyt melkoinen tuuri tuon kirjan ajoituksen suhteen. Tekoälyn saralla on tapahtunut muutaman vuoden sisällä melkoinen paradigman vaihdos ja tulokset alkavat olla jo täysin ilmeisiä. Eräs kilometritolppa: Google julkisti ensimmäisen oman tekoälyprosessorinsa reilu vuosi sitten ja toisen sukupolven reilu kuukausi sitten. Olisi mielenkiintoista tietää, miten se vertautuisi kiinalaisten Sunway-prosessoriin, jota käytetään maailman virallisesti nopeimmassa supertietokoneessa. Tärkeämpää kuitenkin lienee, että tekoälyä ei enää yritetä ohjelmoida vaan opettaa tai auttaa oppimaan. Silloin kun sekä laitteisto että ”ohjelmointitapa” muuttuvat radikaalisti, voi odottaa lähinnä vallankumouksellisia vaikutuksia. Jotain vielä rajumpaa kuin Fire in the Valley ja nopeammin yleistyvää kuin älypuhelimet. En kylläkään odota, että Babelinkala-tyyppiset laitteet yleistyisivät, koska sama toiminto tulee pian älypuhelimiin. Se on ollut Googlen tavoite muistaakseni jo vuodesta 2012.
Kirjasta tullee samanlainen klassikko kuin Fukuaman kirjasta, joka väitti historian loppuneen. Dystopioilla vain on käytännössä aina se vaikutus, että niiden toteutuminen vältetään.
Ilmoita asiaton viesti