AnttiJuhaniKasvio

Laillisuusvalvonta ja Ellun kanat

Tasavallan presidentti ja pääministeri ovat tulkinneet Perussuomalaisten hajoamisen synnyttämän hallituskriisin lainmukaisen hoitamisen keskenään ristiriitaisilla tavoilla.

Pääministeri katsoi – kuulemma lakiasiantuntijoita konsultoituaan -, ettei hän ollut velvollinen jättämään hallituksensa eronpyyntöä. Presidentti puolestaan oli sitä mieltä, että hallituksen eronpyyntö olisi ollut paikallaan.

Kaikissa muissa tilanteissa pidettäisiin itsestään selvänä, että epäselvyydet ratkaistaan kysymällä oikeaa tulkintaa maan ylimmältä lainvalvojalta eli oikeuskanslerilta. Mutta milläs kysyt kun vanha on jo eläkkeellä eikä uusi ole vielä astunut virkaansa?

Juha Sipilän, Petteri Orpon ja Timo Soinin & co:n näkökulmasta on ehkä ihan mukavaa, että näin sattui käymään. Onhan perustuslakiasiantuntijoistakin ollut aivan riittävästi harmia hallituksen esitysten eduskuntakäsittelyssä.

Tilanne näyttää kuitenkin toiselta, jos asiaa tarkastellaan valtiojärjestyksen toimivuuden ja lain kunnioituksen kannalta. Peräti kahdeksan kuukauden mittaista aukkoa arvosteltiin jo oikeuskanslerin nimityspäätöksen tekemisen yhteydessä. Tuolloin ei vielä  osattu arvata, kuinka kipeästi ylintä laintulkitsijaa tultaisiin tarvitsemaan jo muutamaa viikkoa myöhemmin.

Perussuomalaisten hajoamisen jäljiltä on vielä sen verran pyykkejä pestävänä, ettei oikeuskanslerin tulkintojen tarve tänä vuona varmastikaan ole vielä tähän loppunut. Myös äskettäin julkisuuteen tulleet tiedot pääministerin yksityisiin liiketoimiinsa saaman julkisen tuen huomattavasta laajuudesta voivat synnyttää oikeudellisen selvittelyn tarvetta.

Oikeusjärjestyksen toimivuuden kannalta lainvalvonnan tämänhetkinen sapatti on huono asia, mutta joidenkin päättäjien silmissä se voi tuntua pikemminkin helpotukselta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Käsittääkseni tasavallan presidentti ja pääministeri eivät ole "tulkinneet Perussuomalaisten hajoamisen synnyttämän hallituskriisin lainmukaisen hoitamisen keskenään ristiriitaisilla tavoilla".

Niinistön mielestä hallituksen eronpyynnön esittäminen olisi ilmeisesti ollut fiksua. Ainakaan minun silmiin ei ole kuitenkaan osunut, että valitun menettelytavan lainmukaisuudesta olisi herroilla erimielisyyttä. Mistä vedit johtopäätöksen, että niin olisi?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kaikein valtiollisen päätöksenteon tulee perustua voimassaolevaan lakiin ja sen tulkintaan niin, että kaikki tehdyt ratkaisut ovat oikeudellisesti perusteltuja ja hyvän hallintokäytännön mukaisia.

Nyt omaksuttu menettelytapa ei ehkä rikkonut lakia. Mutta juuri silloin kun keskeisten valtiollisten toimijoiden kesken on erilaisia tulkintoja "fiksusta" menettelytavasta, olisi hyvä että olisi käytettävissä puolueeton lainvalvoja, jolta voisi kysyä tulkintaa asiasta.

Pääministerin eronpyynnön polttaminen Kesärannan takassa ei ehkä ollut ihan Valtioneuvoston normaalin arkistointikäytännön mukainen toimi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Yleensä on olemassa lukuisia mahdollisia (lainmukaisia) menettelytapoja. Käsittääkseni lainmukaisuudesta ei ole kuitenkaan erimielisyyttä, vaan siitä valittiinko paras menettelytapa. Eropaperin polttaminen tuskin on se asia, johon viittasit kirjoittaessasi että herroilla on laimukaisuudesta ristiriitaiset käsitykset?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyvää ja tärkeää pohdintaa. Lisäksi mielestäni laki asettaa vain minimin - päättäjiltä pitäisi voida odottaa eettisesti ja moraalisesti korkeampaa toimintaa. Ei pelkästään onko se laillista vaan onko se oikein.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuosta lienee ollut kyse, Niinistön harjoittaessa ääneen yksityisajattelua.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kyseessä oli senverran tärkeä asia valtakunnan ja demokratian kannalta, että olisi pitänyt toimia varman päälle.Hallituksen eronpyyntö ja uusi neuvottelukierros. Sipilä& Orpo eivät halunneet ottaa riskiä uusista vaaleista. Etenkin Sipilälle uudet vaalit merkitsisivät hyvästejä pääministeriydelle. Vallanhimo on yksi politiikan vetovoista monille.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

"Peräti kahdeksan kuukauden mittaista aukkoa arvosteltiin jo oikeuskanslerin nimityspäätöksen tekemisen yhteydessä."

Mutta missä on se aukko kun oikeuskanslerin tehtäviä hoitaa apulaisoikeuskansleri, jonka tehtäviä hoitaa puolestaan apulaisoikeuskanslerin sijainen.

Oikeuskanslerin virka ei siis ole hetkeäkään hoitamatta.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Muodollisesti näin on, mutta sijainen ei koskaan voi toimia samalla auktoriteetilla eikä hänen pidäkään pyrkiä toimimaan kaikissa asioissa samalla tavoin kuin mitä odotetaan varsinaiselta oikeuskanslerilta.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Perustuslaki toteaa hallituksen erosta lakonisesti:

”64 §
Valtioneuvoston ja ministerin ero

Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Ministerille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta.

Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta.

Jos ministeri valitaan tasavallan presidentiksi tai eduskunnan puhemieheksi, hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä päivästä, jolloin hänet on valittu.”

*

Eli ero hallituksesta myönnetään joko omasta pyynnöstä tai epäluottamuslauseäänestyksen jälkeen.

Vaikka perustuslain 64 § manitsee ensimmäisessä momentissaan pyynnön omasta pyynnöstä, ei se merkitse ”oman pyynnön” käsitteen laajentamista esim. siten, että pääministerillä tai yksittäisellä ministerillä olisi velvollisuus jättää eronpyyntönsä ikään kuin ”kaikissa muutostilanteissa”, joissa voisi ajatella olevan asiallista esittää se.

Lähtökohtaisesti hallitus tai ministeri saa eron sitten, kun ei enää nauti eduskunnan luottamusta, ja se taas todetaan luottamusäänestyksessä.

Pääministeri Sipilä luki äsken Eduskunnan täysistunnossa emeritusprofessori Mikael Hidenin hallitukselle asiasta antaman kirjallisen lausunnon, jossa tämä katsoi, että eronpyyntö viikon takaisessa tilanteessa ei ollut tarpeen, sillä hallituksen luottamus mitataan eduskunnassa, kuten huomenna ti 20.6.2017 tulee tapahtumaan.
*

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Totta, mutta presidentti on nimittänyt Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten koalitiohallituksen. On kai tuolloin presidentin asiana päättää, vieläkö hänen antamansa mandaatti on voimassa viiden ministerin vaihdettua puoluetta ja yhden hallituspuolueen siirryttyä oppositioon.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ei suinkaan ole. Presidentti voi olla aloitteellinen erottamisessa vain silloin, kun hallitus on saanut eduskunnalta epäluottamuslauseen. Näin on päätetty nimenomaan siksi, ettei hallitus olisi riippuvainen presidentin luottamuksesta, vaan eduskunnan. Tuo lienee ollut yksi suurimmista askelista jotka otettiin parlamentarismin vahvistamiseksi, kun perustuslakia kirjoitettiin uusiksi.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #11

Totta, mutta onhan sekin aika paradoksaalista että huomenna Perussuomalaiset äänestänevät epäluottamusta itsensä ja kahden muun puolueen muodostamalle enemmistöhallitukselle.

Minun silmissäni maalla on huomisen jälkeen Sipilän 2. hallitus, ei se joka muodostettiin 2015.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Siitä olemme samaa mieltä, että hallitus ei ole sama, mutta eri syistä. Muistaakseni toukokuuhun 2015 verrattuna on tehty 7 ministerimuutosta... itselleni on täysin yhdentekevää miksikä hallitusta kutsutaan. Presidentti on ministerit nimittänyt ja hallitus nauttii eduskunnan luottamusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset