AnttiJuhaniKasvio

Ratkaiseeko kasvun nopeutuminen Suomen ongelmat?

  • Kokonaistuotannon kehitys Suomessa Tilastokeskuksen mukaan
    Kokonaistuotannon kehitys Suomessa Tilastokeskuksen mukaan

Suomessa on saatu viime aikoina joitakin todella hyvältä näyttäviä talouslukuja. Maaliskuussa vientimme hyppäsi peräti 21 prosenttia ja teollisuuden liikevaihto kasvoi runsaat 12 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Eilen Tilastokeskus kertoi kansantalouden kokonaistuotannon kasvaneen huhtikuussa 3,8 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kun vielä investointitoiminta on vilkastunut ja kansainvälinen toimintaympäristökin kohenee, ennustelaitokset ovat korjanneet lähiajan kasvuarvioita reippaasti ylöspäin. Hyvän menon jatkuessa Suomi voisi ehkä jo ensi vuoden lopulla saavuttaa sen huipputason, jolta maa alkoi vajota taantumaan kymmenkunta vuotta sitten.

Viikonvaihteen painien jälkeen mustelmilla jatkavan hallituksen piirissä luvuista ollaan varmasti iloisia. Ne tukevat hallituksen työllisyystavoitteita ja vähentävät paineita uusiin menoleikkauksiin. Vaikka oppositioryhmien keskuudessa on ehditty vaatia uusia vaaleja ja palkankorotuspaineitakin löytyy, todellisuudessa oikein kukaan ei halua keikuttaa venettä niin, että poliittinen tai työmarkkinakriisi katkaisisivat alkaneen kehityksen.

Paras uutinen nousukäänne on niille suomalaisille, joille kehitys näyttää avaavan mahdollisuuden päästä edes jollakin tavoin omaa osaamistasoa vastaaviin töihin.

Tällaisessa tilanteessa ei ole kiitollista asettua ilonpilaajan rooliin. Silti haluan kiinnittää huomiota seikkoihin, jotka voivat estää odotusten toteutumisen.

Kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuudet

Ennustelaitosten mukaan maailmantalous ja ulkomaankauppa ovat palaamassa normaalille kasvu-uralle, EU:n kasvu yltää lähes USA:n tasolle ja Venäjälläkin talouskehitys on piristymässä. Toisaalta Yhdysvaltojen nykyinen nousukausi alkoi jo yhdeksän vuotta sitten, ja tavanomaisen suhdannekierron näkökulmasta se on edennyt jo kypsään vaiheeseen. Donald Trumpin vero- ja investointilupauksiin liitetyt odotukset hiipuvat ja uuden kauppasodan uhka elää, vaikka esimerkiksi presidentin lupaamista Kiinaan kohdistuvista rankaisutoimista ei ole viime aikoina kuultukaan. Myös Kiinan kykyyn pysyä tavoitellulla kasvu-uralla liittyy paljon epävarmuuksia. Venäjälläkään ei ole enää paluuta siihen kasvutalouden asemaan, jossa se oli kalliin öljyn vuosina.

Kukaan ei tiedä, miten maailmantalouden käy korkojen noustessa tai isojen maiden alkaessa toden teolla suojella markkinoitaan ulkopuoliselta kilpailulta. Puhumattakaan siitä, miten globaalikehitykseen liittyvät valtaisat sosiaaliset, väestölliset sekä resurssi- ja ympäristöongelmat jatkavat edelleen syvenemistään. Paineet ihmiskunnan kattilassa näyttävät kasvavan siihen saakka, kunnes ne purkautuvat ulos väkisin. Arvailujen varaan jää vain se, milloin ja missä muodoissa näin tapahtuu.

Suomen haasteet

Eräs nykyisen nousukäänteen erityispiirre on se, että muun investointitoiminnan virkistymisestä huolimatta yritysten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit jatkavat edelleen laskuaan. Tämä ei oikeuta odottamaan erityistä tuotannon ja viennin teknologisen tason nousua, millä on iso merkitys kansantalouden tulevan palkanmaksukyvyn kannalta. Lisäksi Suomessa törmätään nopeasti työvoiman saantivaikeuksiin korkealla tasolla pysyttelevistä työttömyysluvuista huolimatta. Tähän vaikuttavat pitkäksi venähtäneen taantuman myötä tapahtunut rakenteellisen työttömyyden kasvu, työmarkkinoiden puutteellinen toiminta, ulkomaalaisiin kohdistuva syrjintä ja nuiva maahanmuuttopolitiikka.

Uhkana on myös se, että monet sinänsä välttämättömät uudistukset julkisella sektorilla ja muualla jäävät toteuttamatta yksinkertaisesti sen vuoksi, että kansantalouden kohentuessa siihen ei ole enää pakottavaa tarvetta.

Kaikki eivät pääse hyötymään samalla tavoin kansantalouden tilan paranemisesta. Vahvimmat ryhmät toki ottavat omansa, mutta kasvu ei ratko työllisyysongelmia siten kuin joskus aiemmin on tapahtunut. Lisäksi joudutaan ottamaan huomioon, että kasvu merkitsee myös laajenevien taloudellisten toimintojen aiheuttamien resurssi- ja ympäristöongelmien lisääntymistä.

Entä miten Suomen käy, jos ulkoinen toimintaympäristö ei tarjoa ennusteiden mukaista vetoapua vaan maailmantalous ajautuu taantumaan? Lievästä kilpailukyvyn paranemisesta huolimatta Suomen vienti kärsisi todennäköisesti aika voimakkaasti. Kansainvälispoliittisesta tilanteesta johtuen Yhdysvaltain nykyjohdolla on houkutus suunnata kauppapoliittiset rankaisutoimet Kiinan sijasta Eurooppaan, mikä vaikeuttaisi myös meidän tilannettamme. Suomen kotimarkkinoiden elpyminen on puolestaan ollut niin velkavetoista, että uudessa taantumassa sopeutumispaineet olisivat rajuja.

Vaihtoehto

BKT-kasvusta huumaantumisen sijasta Suomessa tulisi huolehtia kilpailukyvyn edelleen paranemisesta niin, että yritykset saavat tuotteensa paremmin kaupaksi maailmalla.Samalla tulisi huolehtia siitä, että talouden yleisen aktiivisuuden tason nousu tarjoaa tähänastista suuremmalle ihmisjoukolle mahdollisuudet päästä mukaan työelämään. Koko yhteiskunnan kehitystä tulisi ryhtyä ohjaamaan niin sosiaalisesti kuin ekologisestikin oleellisesti kestävämmille urille. Tämä edellyttää irtaantumista vanhasta palkkatyökeskeisestä ajattelusta, mahdollisuuksien avaamista myös muunlaiseen tuottavaan osallistumiseen sekä uudenlaisia ratkaisuja ihmisten perustavan turvan järjestämiseksi. Sillä itse asiassa ei ole enää niin kovin suurta merkitystä, millaisiin bkt:n kasvulukuihin ponnistelut johtavat. Oleellisempaa on kestävän hyvinvoinnin kasvu, jonka mittaamiseen toisenlaiset välineet soveltuvat paremmin.

Ennen kuin tällaisiin tavoitteisiin edes voidaan odottaa päästävän, suomalaisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan puhetavoissa on tapahduttava isoja muutoksia. Ensimmäisiä merkkejä tämänkaltaisista muutoksista onkin ehkä jo nähtävissä. Esimerkiksi käy kahden työmarkkina- ja yhden eläkejohtajan tänään Helsingin Sanomissa julkaisema mielipidekirjoitus työstä ja hyvinvoinnin turvaverkkojen uudistamistarpeista (ks. linkki).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset