AnttiJuhaniKasvio

Onko OECD:llä vielä pallo hallussa työelämämuutosten keskellä?

  • Suomi OECD:n työelämävertailussa
    Suomi OECD:n työelämävertailussa

Teollisuusmaiden talous- ja yhteiskuntapoliittinen yhteistyöjärjestö OECD julkaisi aiemmin tällä viikolla uuden työllisyyskatsauksensa. Siinä kerrotaan järjestön valmistelevan uutta työllisyysstrategiaa sekä pohjustavan sitä tavanomaista perusteellisemmalla analyysilla teollisuusmaiden työelämässä tapahtuvista muutoksista ja niiden hallinnan keinoista. Aiemmin vastaavankaltainen iso päivitys tehtiin neljännesvuosisata sitten, ja tuolloin tehdyillä analyyseilla on sittemmin ollut iso vaikutus järjestön jäsenmaille antamiin politiikkasuosituksiin. Olen vähän pettynyt ennakkotietoihin siitä, millaista tarkastelua on luvassa.

Kohti uutta työllisyysstrategiaa

1990-luvun alussa teollisuusmaissa oltiin huolestuneita työllisyydestä etenkin halvemman kustannustason maiden synnyttämien kilpailupaineiden ja teknologian vaikutusten vuoksi. Jeremy Rifkin julkaisi Suomessakin paljon keskustelua herättäneen kirjan työn lopusta, jossa kiistettiin mahdollisuus palata takaisin täystyöllisyyteen.

OECD toteutti oman laajan tutkimuksensa – Jobs Studyn – aiheesta. Siinä päädyttiin arvioon, jonka mukaan teknologinen kehitys todennäköisesti synnyttää enemmän työpaikkoja kuin sen seurauksena häviää. Lisäksi globaalitalouden kasvu tarjoaisi teollisuusmaissa toimiville yrityksille paljon uusia liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia. Siksi teollisuusmaita kehotettiin välttämään protektionismia, suuntautumaan voimakkaammin tietoperäiseen kasvuun ja huolehtimaan paremmin rakennemuutosten aiheuttamista sopeutumispaineista. Lisäksi työmarkkinoiden toimintaan haluttiin lisää joustavuutta.

Uutta strategiaa valmisteltaessa näkökulmaa halutaan laajentaa niin, että huomiota ei kiinnitetä vain aikaansaatujen työpaikkojen määrään tai työttömyyslukujen alenemiseen. Tämän ohella halutaan tarkastella myös töiden laatua, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista ja työelämäinstituutioiden muuntautumiskykyä.

Tuore työllisyyskatsaus antaa ensimmäisiä tietoja siitä, miten OECD:n jäsenmaat suoriutuvat tämän viitekehyksen mukaisesti suoritetuissa vertailuissa. Pohjoismainen työelämä erottuu odotetusti edukseen muista, vaikka Suomi jää etenkin korkean työttömyytensä ja heikohkon työllisyysasteensa vuoksi selvästi jälkeen skandinaavisista naapureista.

Nämä ovat kuitenkin vasta ensi tietoja pohjatyöstä, jonka pohjalta järjestö aikoo esittää uudistetun työllisyysstrategian jäsenmaiden työministerien hyväksyttäväksi ensi vuoden toukokuussa pidettävässä kokouksessa. Analyyttisen raportin on määrä ilmestyä saman vuoden syksyllä (ks. linkki).

Laajeneeko näkökulma riittävästi?

Kansallisten työllisyysjärjestelmien toimivuuden arviointi tähänastista moniulotteisemmin on sinänsä tervetullutta. Pidän kuitenkin ongelmallisena sitä, että uudessakin analyysissa tarkastelu rajautuu koskemaan vain perinteistä ansiotyötä, vaikka sen merkitys todennäköisesti vähenee muun muassa robotisaation etenemisen vuoksi. Samaan aikaan perinteisen ansiotyön rinnalla kehittyy muita tuottavan osallistumisen muotoja.

Tämä herättää kysymyksen siitä, olisiko OECD:n pitänyt ryhtyä kehittelemään yhteiskunnan aktiivisuutta monipuolisemmin kuvaavaa Activity Strategya vanhahtavan kuuloisen Jobs Strategyn sijasta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset