Trumpin ilmoituksen merkitys
Donald Trumpin eilinen irtisanoutuminen Pariisin ilmastosovusta muodostuu todennäköisesti kohtuullisen merkittäväksi vedenjakajaksi – eikä vain maailmanlaajuisten ympäristöongelmien hallinnan kannalta, vaan myös poliittisesti. Operaation varsinaiset seuraukset jäävät kuitenkin toistaiseksi suurelta osin arvailujen varaan.
Mauton performanssi
Jo presidentin eilisen ilmoituksen koreografia oli kiinnostava. Tilaisuuden avasi varapresidentti Pence kaikille yksinvaltaisesti johdetuille maille tunnusomaisella Suuren Johtajan ylistyksellä. Tämän jälkeen Trump itse jatkoi luettelemalla pitkään yleisesti saavutuksiaan ennen siirtymistä tilaisuuden varsinaiseen aiheeseen. Sen osalta pääviestinä oli Yhdysvaltojen irroittautuminen Pariisin ilmastosovusta ja siihen liittyvistä velvoitteista maan omien taloudellisten etujen ja amerikkalaisten työpaikkojen suojelemisen nimissä. Toki Trump sanoi arvostavansa ympäristöäkin.
Ratkaisun kerrottuaan presidentti totesi Yhdysvaltojen olevan valmis neuvottelemaan muun maailman kanssa paremmasta diilistä, mutta myös täysin valmistautunut jättämään asian sikseen jos sellaista ei ole tarjolla.
Tilaisuuden päätteeksi presidentti kutsui vielä ympäristöviraston päällikön esittämään samankaltaisen Suuren Johtajan ylistyksen kuin millä tilaisuus oli avattu. Performanssia kyllä vähän laimensivat Scott Pruittin vaatimattomat oraattorin kyvyt.
Ratkaisun välittömät seuraukset
Trumpin ratkaisun tueksi esittämät argumentit tulevasta talous- ja työllisyyskehityksestä tai sen ympäristövaikutuksista olivat asiallisesti katsottuna täyttä potaskaa. Kättentaputtajiksi kutsutut kuulijat – muun muassa ratkaisun puolesta aktiivisesti töitä tehty Steven Bannon – olivat kuitenkin ilmeisen tyytyväisiä Tässä asiassa presidentillä on todennäköisesti myös kongressin republikaanien valtaenemmistön tuki takanaan.
Yhdysvaltain elinkeinoelämän suhtautumisesta asiaan kertoo jotakin se, että ennen päätöksen julkistamista Wall Street Journal ei pitänyt ilmastosovusta irtautumista välttämättä kovin vahingollisena maan taloudelle. Ratkaisun ilmoittamisen jälkeen keskeiset osakeindeksit pomppasivat hieman ylöspäin ja myös dollari on vahvistunut karvan verran.
Tehty päätös ei siten missään tapauksessa ainakaan automaattisesti heikennä presidentin asemaa, vaikka monet kokevat ratkaisun seurauksiltaan suorastaan katastrofaaliseksi. Myös useat merkittävät yritysjohtajat ja osa Valkoisen talon väestä olisivat toivoneet toisenlaista ratkaisua. Mutta Donald Trumpille voi olla eduksi se, että tämä asia nousee ainakin vähäksi aikaa hallitsemaan julkisuutta työntäen samalla kongressin Venäjä-tutkinnat hieman taka-alalle.
Entä sitten?
Ehkä oleellisin on se syvä kuilu, joka tämän ratkaisun myötä syntyy Yhdysvaltojen ja sen keskeisten läntisten liittolaisten välille. Eilisessä tiedotustilaisuudessa Trump ei juurikaan välittänyt peitellä vihamielisyyttään vain muutamia päiviä sitten tapaamiaan länsieurooppalaisia johtajia kohtaan. Samalla hän asettuu henkisesti yhä lähemmäs venäläisen kollegansa ajatusmaailmaa. Tämä ei voi olla vaikuttamatta myös siihen ilmapiiriin, jossa USA:n ja läntisen Euroopan johtajat keskustelevat jatkossa kauppa- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä.
Lyhyellä aikavälillä Trump voi hyvin selvitä erävoittajaksi tässä kamppailussa. Samalla presidentin eilinen ilmoitus voi kuitenkin herättää entistä useammat amerikkalaiset oivaltamaan, että tämä ei todellakaan ole se yhteiskunta josta he voisivat olla ylpeitä. Samalla he kokevat, ettei Trump edusta tapaa jolla he haluavat itseään johdettavan. Trump itse todennäköisesti vaikeuttaa tilannetta uhoamisillaan niin, että yleinen mielipideilmasto alkaa kääntyä kiihtyvällä vauhdilla häntä vastaan. Tuon kehityskulun tulokset nähdään viimeistään runsaan viidensadan päivän kuluttua pidettävissä kongressin välivaaleissa.
Mikään ei silti ole varmaa eikä automaattista, sillä autoritaarisuudella on myös todellinen kannatuspohja tämän päivän amerikkalaisessa yhteiskunnassa – niin kuin on Venäjälläkin.
Entä ilmasto?
Pariisin sopu tuskin kaatuu Yhdysvaltojen poislähdön seurauksena. Lisäksi säädösten mukaan USA voi jättää irtautumisilmoituksensa vasta vuoden 2019 lopulla – sikäli kuin maa on ylipäätään valmis kunnioittamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan. Toistaiseksi edessä on vaikea umpikuja, jossa on turha odottaa mitään merkittäviä edistysaskelia. Haluan silti uskoa kansainvälisen ilmastopolitiikan renessanssin olevan edessä viimeistään siinä vaiheessa kun Trumpista on päästy eroon. Tuossa vaiheessa on ehkä opittu myös se, että tähänastinen ilmastodiplomatia ei välttämättä ole paras tapa huolehtia ihmiskunnan yhteisestä tulevaisuudesta.
Ilmaston kehityksen kannalta taitaa olla samantekevää, onko USA irtautunut sopimuksesta tai siten ei. Trumpin tähän astiset päätökset ovat olleet ilmastosopimuksen vastaisia kaikilta niiltä osin, missä niillä on ollut ilmastoon jotain vaikutusta. Eroilmoituksellaan Trump siis vain virallisti sen, ettei USA suostu päästövähennyksiin eikä yleensäkään osallistu ilmastosopimuksen kustannuksiin.
Trumpin päätöksellä, jolla on myös ainakin rebublikaanien vähemmistön tuki, on vaikutusta niissä muutamissa USA:n osavaltioissa, joissa hiilen tuotantoa ja käyttöä voidaan jatkaa ennallaan tai jopa vähän laajentaa.
Nämä osavaltiot eivät ole koko USA. Siellä on paljon osavaltioita ja kaupunkeja, jotka omaehtoisesti noudattavat päästörajoituksia. Lisäksi teollisuus toimii yleisesti ottaen päästöjä vähentävästi ainakin siltä osin kuin uutta teknologiaa otetaan käyttöön.
Trumpin ilmoituksen vaikutus ilmastoon ei onneksi ole kovin suuri. Olennaisin vaikutus on USA:n vaikutusvallan väheneminen. Trump itse on katkaissut yhteistyön mahdollisuudet. Suurta asiantuntemattomuutta osoittaa se, että hän on eroilmoituksen ohessa ilmoittanut pyrkivänsä neuvottelemaan USAL.lle edullisemman ratkaisun. Vastaus Tuli Ranskasta nopeasti. Ei ole neuvoteltavaa. Eikä todellakaan ole.
Miksi muut maat ryhtyisivät neuvottelemaan asiasta, johon USA:lla on vain vaatimuslista sen omien etujen turvaamisesta. Sekin vaatimus on nurinkurinen. Kyllä USA voi ja saa taanmnuttaa talouttaan ihan omin päinkin. Ei siihen soipimusta tarvita.
Yksi lisäulottuvuuden USA:n vetäytyminen ilmastosopimuksesta toi tullessaan. Se on Kiinan aseman vahvistuminen. Se tuskin oli Trumpin tarkoitus. Se vain saattuu olemaan asia, jota hän ei kapaea-alaisuudessaan tullut ottaneeksi huomioon. Sama vaikutus oli myös vapaakauppasopimusneuvotteluiden kaatumisella. Kiina ei ollut hankkeessa mukanakaan, mutta siten se välttyi haitoilta, joihin kauppoasopimuksen syntyminen olisi voinut Kiinalle aiheuttaa.
Lopputuos Trumpin toimista on, että USA:n vaikutusvalta maailmanpolitiikkaan vähenee ja Euroopan sekä Kiinan sekä muun mailman kasvaa mukaan luettuna mm. sellaiset suurmaat kuten Intia ja Brasilia
Ilmoita asiaton viesti
Toivoisin Sinun olevan oikeassa Trumpin päätöksen vaikutusten suhteen, mutta
– USA:n rahoitus vihreälle ilmastorahastolle ja moniin muihin kansainvälisiin ohjelmiin taitaa loppua suurin piirtein tähän;
– hiilikaivosteollisuus tuskin lähtee tuon päätöksen seurauksena mihinkään hurjaan kukoistukseen, muttei supistukaan niin kuin sen pitäisi;
– vihreisiin teknologioihin, ympäristöongelmiin ja niiden hallintaan kohdistuvan tutkimuksen ja ympäristön valvonnan resurssit tulevat supistumaan huomattavasti USAssa;
– kv ilmastopolitiikassa pääkysymykseksi nousee se miten USAn päätöksen kanssa eletään kun olisi aika jo päästä eteenpäin.
USA:n kansainvälisen arvovallan heikentymisestä olen samaa mieltä kanssasi. Trumpin voi olla vaikea löytää itselleen juttu- ja poseerauskavereita seuraavissa valtiojohtajien tapaamisissa.
Ilmoita asiaton viesti
Trumpin otteissa on todellakin ollut hämmästyttävän paljon piirteitä, jotka eivät kuulu normaaliin käytökseen ja toimintaan.
Etenkin Obaman ja hänen päätöstensä toistuva ja todennäköisesti loputon kritisointi on herättänyt huomiota. Siihen kuitenkin löytyy selvä syy.
Trump härnäsi aikoinaan Obamaa kyseenalaistamalla tämän syntyperää aina siihen mittaan, että Obama lopulta joutui julkaisemaan syntymätodistuksensa. Obama sittemmin veti Trumpin julkisesti kölin ali, kuten oheisesta videosta käy ilmi: https://www.youtube.com/watch?v=HHckZCxdRkA. Trump kiehui raivosta – hän ei pystynyt pitämään yllä party facea ja tekohymyilemään kohtaamalleen huumorille. Samassa tilaisuudessa myös koomikko Seth Meyers jatkoi Trumpin nolaamista https://www.youtube.com/watch?v=Mv4MzaGk2VI.
Aiemmin amerikkalaiset psykologit ja psykiatrit ovat pidättäytyneet julkisesti arvioimasta julkisuuden henkilöitä. Trumpin valtaantulon jälkeen useat ovat kuitenkin hylänneet tämän koodin ja väittäneet Trumpia A-luokan narsistiksi.
Jos nyt oletetaan Trumpin olevan narsisti, niin julkinen naurunalaiseksi tuleminen on pahinta mitä tällainen henkilö voi kokea. Vaikea-asteinen narsisti kostaa moista nöyryytystä ikuisesti eikä mikään ole narsistin mielestä riittävän kova vastaisku nöyryyttäjää kohtaan. Joten ehkä Pariisin sopimuksesta irtaantuminen ja Obamacaren kumoaminen – nuo kaksi Obaman tärkeintä saavutusta – saavat näin selityksensä?
Trump myös jätti isännöimmättä tämän keväisen Correspondents’ Dinnerin. Sehän oli hänen elämänsä kenties nöyryyttävimmän hetken näyttämö ja siis erittäin epämukavien tunteiden lähde. Trump on dosenttiainesta.
Ilmoita asiaton viesti
Dosenttina voisin pääpiirteittäin yhtyä esittämääsi arvioon lukkunottamatta sitä, että henkilökohtaisten kaunojen ohella uskon Trumpin käyttäytymisen taustalta löytyvän myös aika johdonmukainen poliittinen strategia.
Isoin kysymys on, miksi strategialle löytyy Yhdysvalloissa niin laaja poliittinen kannatus kuin tänä päivänä joudumme todistamaan. Ilman vastauksia tähän kysymykseen kannatusta on aika vaikea lähteä murtamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Trumpin ajatus on kummallinen. Se on sama kuin jos joen yläjuoksulla voisi paskata veteen eikä se kuulu alajuoksulla oleville. Yläjuoksun talous pärjää, America First!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän maailma on täynnä opportunismia. Trump on arvostellut Merkeliä ja Saksaa siitä, että sen kauppataseen ylijäämä on suurin (paras) maailmassa, maailmanennätysluokkaa. Se paisutus johtuu Saksan autoteollisuuden menestyksen lisäksi halvasta eurosta, kuten Trump on todennut.
Nämä ovat systeemisiä ongelmia. Jokainen johtaja omassa ”hiekkalaatikossaan” optimoi oman kannattajakuntansa etuja siinä määrin kuin kuvittelee tarvitsevansa. Ulkopuoliset kärsivät mikä se ei ole niin paha, mutta jos ne lopullisesti häviävät, se on katastofin paikka.
Mikä onkaan liuskekaasun tilanne juuri nyt? https://fi.wikipedia.org/wiki/Liuskekaasu Se taitaa olla pahoin saastuttavaa, mutta jos Trump tietää, että siitä tulee USA:lle valtaisa bisnes, se on hänelle vankka syy pyyhkiä Pariisin sopimuksella takapäätään.
Ilmoita asiaton viesti
Liuskekaasuun liittyy toki ongelmia – kuten pohjaveden pilaantumisen uhka ja maanjäristykset -, mutta kasvihuonepäästöjen kannalta hiilen korvautuminen maakaasulla on selvä edistysaskel. Se selittää pitkälti USA:n päästöjen vähenemisen.
Monet muut uudet ei-konventionaaliset fossiilisten polttoaineiden lähteet – kuten öljyhiekka – ovat puolestaan ilmastovaikutuksiltaan paljon haitallisempia kuin perinteiset lähteet.
Ilmoita asiaton viesti