Välitilinpäätös
Juha Sipilän johtama kolmen puolueen hallitus on arvioinut työnsä ensi puoliskon aikaansaannokset. Alkujaan hallitus asetti tavoitteikseen kasvun ja työllisyyden vahvistamisen kustannuksia hillitsemällä ja tuottavuutta nostamalla niin, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin ja julkissektorin velkaantuminen pysähtyy vaalikauden loppuun mennessä.
Kauas pilvet karkaavat
Yritystaustaisen pääministerin johtamalla ei-vasemmistolaisella hallituksella on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet rakenteellisiin uudistuksiin ja budjettikorjauksiin kuin oppositiolla, joka pyrkisi samoihin tuloksiin kysyntäjohteisen elvytyksen turvin. Arvokonservatismin voitiin odottaa sävyttävän hallituksen linjaa tasa-arvo-, maahanmuutto- ja ympäristökysymyksissä samalla kun maakuntien ääni kuuluisi tavanomaista enemmän poliittisessa päätöksenteossa. EU-vaikuttamisen voitiin vastaavasti odottaa jäävän hieman vähemmälle huomiolle.
Miltä talouden tilanne näyttää kahden vuoden hallitustyöskentelyn jälkeen? Leikkauksia on tehty etenkin kehitysapuun, koulutukseen ja tutkimukseen. Työmarkkinajärjestöt on saatu mukaan kilpailukykysopimukseen ja hallitus on valmistellut maakuntahallinnon mukanaan tuovaa sote-uudistusta. Suomen talous on vihdoin kääntynyt normaalille kasvu-uralle rakennustoiminnan ja kotimaisen kulutuksen vetämänä. Juuri nyt kansainvälinen toimintaympäristö kehittyy epävarmuustekijöistä huolimatta tavalla, joka voisi tarjota hyvät mahdollisuudet myös Suomen viennin virkistymiselle.
Toteutunut vauhti ei kuitenkaan riitä VM:n tuoreiden arvioiden mukaan nostamaan työllisyysastetta tai pysäyttämään julkista velkaantumista hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Hallituksen elinkeinopolitiikkaa ei voida pitää onnistuneena parista menestystarinasta – kuten varsinais-Suomen telakkateollisuudesta ja Uudenkaupungin autojen kokoonpanotehtaasta – huolimatta. Isompi merkitys on sillä, että Suomi tuhlaa resursseja ydinvoiman rakentamiseen, riskialttiisiin biotaloushankkeisiin ja tappiollisen kaivostoiminnan pyörittämiseen. Paukkuja ei tällöin enää riitä sellaisiin cleantech-hankkeisiin, joista maailmalla oltaisiin oikeasti kiinnostuneita. Ne eivät myöskään riitä suomalaisen tieteen ongelmien korjaamiseen niin, että nykyinen aivovuoto kääntyisi kunnon imuksi.
Hallitus on rummuttanut sotea vahvimpana aseenaan kestävyysvajeiden umpeenkuromiseksi. Todellisuudessa VM arvioi sote- ja maakuntauudistuksen heikentävän vuosikymmenen lopulla julkistalouden tasapainoa noin 0,2 bkt-prosentin verran.
Mitä muuta hallituksen taipaleesta jää käteen? Maahanmuuttopolitiikka on ollut nuivaa ja kestävän kehityksen politiikkaa on harjoitettu juuri niin kuin energiaintensiivisen teollisuuden toiveita kuulevalta keskustajohtoiselta hallitukselta voidaan odottaakin. Tasa-arvopolitiikan ominaispainoa kuvastaa kolmen uuden miesministerin valinta samoihin aikoihin kun hallitus päätti ruotsin aseman heikentämisestä. Kulttuuripolitiikkaa harjoitetaan tästä eteenpäin perussuomalaisessa komennossa. Hallituksen eurooppapolitiikan aktiivisuutta symboloivat uutiskuvat pääministerimme uppoutumisesta puhelimeensa hänen kollegoidensa verkottuessa ja myydessä kilvan ideoita toisilleen.
Valta ja sen avulla harjoitettu kotiinpäinvetäminen ovat kuluttaneet nopeasti pääministerin imagoa. Turhautumisen molemminpuolisuus näkyy miehen mediaesiintymisissä.
Miten tästä eteenpäin?
Juuri nyt hallituksen toimiin vaikuttaa pelko perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksesta ja sen vaikutuksista nykyisen yhteistyön jatkomahdollisuuksiin. Vaihtoehdoksi on spekuloitu perussuomalaisten korvaamista ruotsalaisilla ja kristillisillä. Tämä lopettaisi perussuomalaisten hallituksessa harjoittaman ruotsinkielisten kiusaamisen ja muutenkin ehkä kääntäisi – kristillisistä huolimatta – hallituksen politiikkaa piirun verran liberaalimpaan suuntaan. Politiikka voisi muuttua myös hieman tiede- ja koulutusystävällisemmäksi, mutta muutoin talous- ja elinkeinopolitiikan jatkuisi todennäköisesti pääosin entisellään.
Kumman tahansa koalitiovaihtoehdon toteutuessa Kokoomus joutuu tekemään hartiavoimin töitä estääkseen äänten valumisen vihreille. Keskusta joutuu kärsimään pääministeripuolueen tavanomaisten rasitteiden lisäksi vetäjänsä imagon kulumisen aiheuttamat ylimääräiset menetykset. Vaalien lähestyessä ay-liike ja oppositiopuolueet ottanevat käyttöön aste asteelta raskaammat keinot hallituksen elämän vaikeuttamiseksi.
Kehitys riippuu meistä
Meidän kansalaisten kannattaa valvoa päätöksentekijöitämme niin, ettei kilpailu vallasta aja politiikkaa liian syvään kaaokseen seuraavien kahden vuoden aikana. Järjen käytöstä ja maamme ohjautumisesta kestävämmälle uralle hyötyvät kaikki.
Aika hyvä nykytilanteen analyysi. Yritys- ja etenkin energiatuet nostan vielä erikseen esille. Tuulivoimaan tuhlautuu nykyisellään miljardeja, eikä se edes työllistä kuin rakentajia ja sillä tavalla syntyy vain lisää tuettavaa ja kilpailua vääristävää tuotantoa. Biotalouttakin tuetaan, mutta ei läheskään yhtä reippaasti kuin tuulivoimaa.
Yritystu’issa taas on se erikoisuus, että se suuntautuu lähinnä suuryrityksille, joiden pitäisi olla nettomaksajia ja varmaan sitä ovatkin, vaika tukia saavatkin. Tervettä yritystoimintaa kuitenmkin on vain sellainen, joka toimii ilman tukia vapailla markkinoilla ja tuottaa veroja työntekijöittenä palkkaverojen lisäksi myös toiminnastaan siis muutakin kuin arvonlisäverot.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen elinkeinotukijärjestelmä on aika laajasti tunnustettu ongelmalliseksi, mutta vaikeaksi on todettu sen nopea muuttaminenkin.
Uusiin energiantuotannon muotoihin – kuten tuuli- ja aurinkoenergia – panostaminen voi tuottaa myös muualla maailmassa käyttökelpoista osaamista, kun taas ydinvoimaan ja turpeeseen suunnatut panokset ovat tässä suhteessa ongelmallisempia. Dieselmoottoreista luopuminen henkilöautojen voimanlähteenä voi kyseenalaistaa biodieseliin suunnattujen investointien järkevyyden.
Perinteinen suomalainen metsätalousajattelu sopii aika huonosti yhteen nykyisen metsäluonnon biologista monimuotoisuutta kunnioittavan filosofian kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ydinvoimassa ole kyse osaamisen kehittämisestä Suomessa, varsinkaan koska meillä ei ole alan valmistusta vaan edullisesta ja takuuvarmasta sähköntuotannosta.
Ilmoita asiaton viesti
Three Mile Islandin, Tshernobylin ja Fukushiman ympäristössä ei olla ehkä ihan yhtä takuuvarmoja. Ydinvoiman kustannusedutkin ovat katoamassa etenkin aurinkosähkön nopean halpenemisen myötä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ydinvoiman kustannusedutkin ovat katoamassa etenkin aurinkosähkön nopean halpenemisen myötä.”
Aivan, sairaalat suljettaisiin kun aurinko laskee ja teollisuus toimisi vain päivänvalolla. Realismi yleensä voittaa utopioissa elävät mutta aina jotkut jäävät unelmoimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ja asiallinen kirjoitus, opin siitä taas jotain. Mielipiteitä on monia ja totuuksia kokonaisuudessaan vain yksi. Kukaan ei voi sanoa, olisiko joku toinen hallitus eri kokoonpanolla (puolueet ja ihmiset) onnistunut paremmin. Itse uskon, että olisi, siksi että hallitukseen valitut kasvot eivät vain vakuuta. Tuoreita persoonia hallitusvastuussa, aina pääministeristä alkaen. Politiikassa, varsinkin ministereinä turhan kokemattomia. Ihmeellistä soutamista ja huopaamista, ontuvia ideoita (vaikkapa museo) ja jo melkein ulos potkittu ministerikin. Ja nyt sitten rikollisille ollaan hyysäämässä jotain rahanpesu mahdollisuutta, vaikka Orpo kiistääkin asian. Asiantuntijat sitä vastoin eivät hallintarekisteriä rakasta, jos Suomen parasta ajatellaan, ja tavallinen kansa ei ymmärrä koko touhua. Hallituksen suuret suuntaviivat tuntuvat kaatuvan aina vain siihen, että tehdään jotain, josta jankutetaan kuukausitolkulla, ilman että valmista tulee koskaan. Peruttu juttu on sittenkin se paras. Huonosti valmisteltua se kaikki, tuurilla ne laivatkin seilaavat. Se on rasittavaa, että korjauksiin pyritään vasta kun laiva on jo laskettu myrskyjen armoille. Olisi hyvä ajatella jo aiemmin.
Ilmoita asiaton viesti