AnttiJuhaniKasvio

Viisasta puhetta Afrikasta

Tampereen yliopiston Jean Monnet-professorina työskentelevä Hanna Ojanen on kirjoittanut uusimpaan Suomen Kuvalehteen mainion näkökulma-kirjoituksen Afrikan unionin Agenda 2063 -ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on tehdä Afrikasta vauras, integroitunut ja hyvin hallittu maanosa ajankohtana, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta  unionin perustamisesta. Asiakirja on kirjoittajan mukaan omiaan muuttamaan vanhoja käsityksiämme Afrikasta ja sen edessä olevista mahdollisuuksista.

Ojanen on oikeassa siinä, että lähestymme Afrikkaa liian usein pelkkänä ongelmien kasaumana samalla kun unohdamme sen valtaisan elinvoiman, jota maanosa säteilee koko ajan ympärilleen. Mutta ikävä kyllä ihmiskunnan vaurastumisessa tarvittavat eväät on jo nyt syöty niin pitkälle, ettei agendan tavoitteiden toteuttamiseksi löydy edessä olevien vuosikymmenten aikana riittävästi resursseja.

Iso mutta ylikuormittuva maanosa

Toki Afrikka on maantieteelliseltä alueeltaan valtavan iso – kolme kertaa Euroopan kokoinen – maanosa, joka on myös biologiselta diversiteetiltään huikean rikas etenkin meidän karun pohjoisemme näkökulmasta katsottuna. Valtaosa maailman jäljellä olevasta viljelykelpoisesta maa-alasta löytyy nimenomaan sieltä. Lisäksi Afrikka on ikärakenteeltaan nuori, minkä ansiosta maanosan työikäisen väestön määrä kasvaa vuosikymmeniä sen jälkeen kun muualla työikäisten määrä on jo kääntynyt laskuun.

Toisaalta iso osa Afrikan maa-alasta on elinkelvotonta autiomaata, ja aavikoituminen etenee parhaillaan niin Saharasta etelään kuin eteläisestä Kalaharista idän ja pohjoisen suuntaan. Tuon prosessin keskeinen vauhdittaja on ilmastonmuutos, joka kuumentaa alueen lämpötilaa entisestään ja muutoinkin vaikeuttaa merkittävästi sen elinolosuhteita. Vuoteen 2063 mennessä ongelmat ehtivät kasvaa aivan toisenlaisiin mittasuhteisiin kuin millaisina ne vielä nykyisin näyttäytyvät. Kuitenkin jo nyt joudumme todistamaan kymmenien miljoonien ihmisten elämän vaarantavaa kuivuus- ja nälkäkatastrofia Sahelin alueella.

Elintilan kapenemisesta huolimatta Afrikan väestön ennakoidaan kasvavan nykyisestä runsaasta miljardista yli kolmen miljardin suuruiseksi vuoteen 2063 mennessä. Tällaisen ihmismäärän tarpeista huolehtiminen syö parhaimmillaankin niin suuren osan maanosan elinkelpoisista maa-aloista ja vesivaroista ja se kuormittaa ympäristöä niin raskaasti, että alueen nykyisestä biologisesta rikkaudesta jäävät 2060-luvulle tultaessa vain rippeet jäljelle.

Hupeneva selviämismahdollisuus

Agenda 2063:n tavoitteiden toteuttamiseen voisi olla vielä pieni mahdollisuus, jos kaikki Afrikan maat sitoutuisivat välittömästi hyvin kunnianhimoisiin kestävyystavoitteisiin ja jos vauraat teollisuusmaat tarjoaisivat omat taloudelliset ja osaamisresurssinsa ohjelman toteuttamisen tueksi. Lisäksi afrikkalaisten tulisi voida hakeutua mahdollisimman esteettömästi alueille, joiden omat työvoimavarat ovat kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Muualle lähteneet voisivat tuolloin lähettää osan tuloistaan Afrikkaan tukemaan sen kehitystä, ja osa voisi jossakin vaiheessa palata takaisin ja antaa osaamispääomansa maanosan rakennustyössä käytettäväksi.

Mitkään näistä edellytyksistä eivät kuitenkaan ole toteutumassa. Afrikan omat usein harvainvaltaiset ja pitkälle korruptoituneet hallitukset eivät ole vielä pitkään aikaan kypsiä näin edistykselliseen päätöksentekoon. Kehittyneet maat eivät ole valmiita suuntaamaan resurssejaan läheskään tarvittavassa määrin Afrikan kehityksen tukemiseen, vaan esimerkiksi Yhdysvallat on päinvastoin leikkaamassa aggressiivisesti kehitysyhteistyömäärärahojaan.  Lisäksi valtaosa teollisuusmaista on viime aikoina tiukentanut merkittävästi maahanmuuttopolitiikkaansa, ja kehitys näyttää jatkuvan samanlaisena tulevaisuudessakin.

Afrikan kohtalo koskee meitä kaikkia

Me kaikki joudumme kärsimään tästä tyhmyydestä, silllä Afrikan vajotessa vajoaa myös koko muu maailma. Jos taas kykenisimme pelastamaan Afrikan kehitysmahdollisuudet, pystyisimme ehkä samalla uudistamaan omaa sivilisaatiotamme tavoilla, jotka auttaisivat sitä pelastumaan muutoin edessä olevalta tuholta. Tässä mielessä kohtalomme ovat erottamattomasti toisiinsa sidottuja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Tässä jutussa on samat kolme virhettä kuin aina. Puhutaan järjettömästä lisääntymisestä kuin se olisi ikuinen ja siihen tulee meidän sopeutua. Ja asetetaan kehittyneet maat vastuuseen kaikesta. Sekä kolmanneksi näiden ihmisten oikeus vapaasti muuttaa kehittyneisiin maihin. Ajatuskin on pimeä.

Afrikkalaisten on saatava väestönkasvunsa tyrehtymään. Tiukimmillaan on puututtava ihmisten oikeuteen lisääntyä vapaasti. Mikään ihmisoikeus ei velvoita kunnioittamaan lisääntymisen vapautta, jos sen haitat tähän maailmaan tuleville ovat näin valtavat. Vanhemmiksi haluavien oikeudet ovat sivuseikka. Heillä on valinnan mahdollisuus, alulle pannulla lapsella ei. Hän syntyy kurjuuteen ja vanhemmat tietävät sen.

Afrikan kehityksessä ei ole mitään positiivista nykyisellään. Yhteiskunnista puuttuu järjestys, vastuu ja järjenkäyttö. Olen näitä kehitysmaita nähnyt 45 vuoden aikana tarpeeksi. Kulutuksen kasvu joissakin Afrikan suurkaupungeissa on viimeinen naula kistuun.

Meillä ei ole mitään moraalista vastuuta näiden ihmisten holtittomuudesta. Sen sijaan sotimisesta, despoottien tukemisesta, luonnonvarojen varastamisesta ja ympäristötuhoista on. Vastuut ovat suurvalloilla, jotka hyödyt ottaneet, ei juurikaan meillä suomalaisilla.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Afrikan ennakoitu väestönkasvu on kiistatta iso ongelma, jota tulisi ryhtyä ratkomaan hyvin pian. Köyhyyden vähentäminen on yleisesti todettu parhaaksi keinoksi alentaa syntyvyyttä. Myös naisten oikeuksien vahvistaminen on paljon tehokkaampi keino kuin oikeuksien rajoittaminen joista puhut.

Tällä hetkellä USA on kuitenkin leikkaamassa rajuimmin niiden kv organisaatioiden rahoitusta, jotka pyrkivät edistämään perhesuunnittelua.

Ilman koloniaalista perintöäkin me kannamme osavastuuta Afrikan tämähetkisistä ongelmista. Elämäntapojemme kestämättömyys grillaa Afrikkaa vuosi vuodelta pahemmin, mikä vie afrikkalaisilta mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan siten kuin niitä on hahmoteltu esimerkiksi Afrikan Unionin 2063-ohjelmassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset