AnttiJuhaniKasvio

Mitä Venäjälle nykyään kuuluu?

Maailman huomio on kohdistunut viime aikoina Donald Trumpin alkutaipaleeseen ja länsi-Euroopan vaaleihin niin, että Venäjän asiat ovat jääneet hieman taka-alalle. Toki maan suhteen ollaan varuillaan länteen suunnattujen tietomurtojen ja poliittisten vaikutusyritysten vuoksi. Ukrainan kriisi jatkuu, Valko-Venäjällä pidetään kesällä isot sotaharjoitukset ja Venäjä toimii aktiivisesti myös Balkanilla ja Libyassa.

Samaan aikaan euraasialaisen suurvallan rakentamisuho näyttää kuitenkin hieman laantuneen. Yhtenä syynä lienee se että vaikka Kreml sai torpedoitua Hillary Clintonin presidenttihaaveet, ei Trumpin alkukausi ole tuonut toivottuja etuja Venäjälle. USA ei ole tunnustamassa Krimiä osaksi Venäjää eikä talouspakotteiden purkaminenkaan ole välittömästi näköpiirissä. Tällaisten voittojen sijasta USA:n sotilasmenoja ollaan  kasvattamassa tavalla, johon Venäjäkin joutuu reagoimaan.

Oleellisinta on kuitenkin Venäjän pitkän ajan kehitysnäkymien radikaali muuttuminen. Aiemmin hallitseva eliitti oletti maan suurten öljy- ja maakaasuvarantojen toimivan ehtymättömänä aarrearkkuna, josta riittäisi varoja heidän oman rikastumisensa ohella sotilaalliseen varustautumiseen ja almujen jakamiseen tavallisille kansalaisille.  Ahneus ajaisi läntiset suuryhtiöt yhteistyöhön venäläisten sanelemilla ehdoilla.

Tämän olettamuksen varassa parin vuoden takaisen fossiilisten polttoaineiden hinnanlaskun luultiin jäävän tilapäiseksi notkahdukseksi, josta selvittäisiin hyvinä vuosina kerättyjen vararahastojen avulla. Siitä palattaisiin pian vanhalle vaurastumisuralle, jota Opecin ja Venäjän sopimat tuotantorajoitukset edelleen vauhdittaisivat.

Nyt arviota on jouduttu muuttamaan, sillä fossiilisia polttoaineita näyttää löytyvän enemmän kuin ihmiskunta kykenee hyödyntämään. Kun tekniikkakin kehittyy koko ajan, ei ole mitään syytä olettaa fossiilisten polttoaineiden hintojen kohoavan enää merkittävästi nykytasostaan.

Siten myös Venäjä pysyy puolikehittyneenä yhteiskuntana, jonka elintaso jää selvästi läntisten teollisuusmaiden alapuolelle. Ajatukset maan nopeasta vaurastumisesta voidaan unohtaa Suomessakin.

Presidentti Putinin haasteena on menestyminen vaaleissa ensi vuonna. Toki Kreml tekee kaikkensa toivotun lopputuloksen varmistamiseksi. Viime aikoina on esimerkiksi erotettu tiuhaan tahtiin aluejohtajia ja virkamiehiä. Myös potentiaaliset vastaehdokkaat pyritään mustamaalaamaan tai eliminoimaan muilla tavoin kisasta hyvissä ajoin.

Näiden toimien ansiosta kansa tullee valitsemaan Vladimir Putinin myös seuraavaksi presidentiksi isolla ääntenenemmistöllä. Mutta tuo toimi uhkaa muuttua rutiinivelvollisuudeksi, johon ei liity enää mitään suuria odotuksia. Aikaa myöten pelkkä kyllästyminen alkaa lisätä kansalaisten muutostoiveita.

Kuvatut seikat huomioonottaen Venäjä pitää todennäköisesti lähiajat kansainvälisessä politiikassa melko matalaa profiilia. Toisaalta taitavana taktikkona presidentti Putin iskee mieluiten juuri kun toimia vähiten odotetaan. Lisäksi pelko oman aseman säilymisestä voi ajaa miehen ottamaan tavanomaista suurempia riskejä.

Eli varuillaan kannattaa olla, vaikka juuri nyt suhteellisen rauhalliselta näyttäisikin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Antti, luulen että tässä on yksi syy:

”Järkyttävä tutkimustulos: Yli 40 prosenttia venäläisistä saa palkkaa, joka riittää juuri ja juuri ruokaan

ILTALEHTI/Torstai 16.3.2017 klo 20.34

Venäjän presidentin kansantalouden ja julkisen hallinnon akatemian teettämän tutkimuksen mukaan yli kolmasosa venäläisistä kykenee ostamaan palkallaan ainoastaan ruokaa, jos sitäkään.

Yli 40 prosenttia venäläisistä kykenee palkallaan ostamaan ainoastaan ruokaa. Joskus rahat eivät riitä siihenkään. Järkyttävät luvut käyvät ilmi Venäjän presidentin kansantalouden ja julkisen hallinnon akatemian tuoreesta tutkimuksesta.

37 prosenttia kertoi palkan riittävän ruoan lisäksi myös vaatteisiin ja kenkiin. 15 prosenttia kokee lisäksi pystyvänsä ostamaan myös kodinkoneita. 8 prosentilla oli nykyisellä palkkatasolla varaa autoon.

Alle kuusi prosenttia venäläisistä kertoi näkevänsä taloudellisen tilanteen paranevan Venäjällä.

Aiemmin Venäjän työministeri Maksim Topilin kertoi, että Venäjän rikkaimpien palkat ovat viisitoistakertaiset maan köyhimpiin kansalaisiin verrattuna. Topilin kuitenkin kiirehti lisäämään, että kuilu palkkojen välillä oli paljon suurempi 2000-luvun alussa ja on pienenemässä koko ajan.

ANNA EGUTKINA
anna.egutkina@iltalehti.fi
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20170316220008694...
*

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Venäjä ja se ikuinen painajainen, ulkoinen ja sisäinen. Kun muistaa historiaa, tsaaria ja vallankumousta. Eivät ne jaksa pienillä ei suurilla kierroksilla. Gorbatsov yritti muuttaa Neuvostoliiton politiikan parempaan suuntaan, hiljaa hyvä tulee. Mutta kuinka ollakaan, Jeltsin ja se "kolmen kopla" halusivat toisenlaisen historian. Kai Venäjää vie se tosiasia, mikä on maailmalla yleistä, että päteviä johtajia heillä on aina vain liian vähän. Venäjän vaarallisuus on taattu, luotto sen sanaan hyvin usein komentavan pelon varaan rakennettu. Mutta taiteilivathan presidenttimme ansiokkaasti yli kylmän sodan tuon valtion kanssa. Nyt kaivataan vahvaa kauppaa Venäjän suuntaan, jotta Suomikin voisi taloudellisesti paremmin. EU vain haluaa toisin ja Venäjä itse aiheuttaa pieniä liekkejä maailman eri kolkkiin. Tosin mitä se kaikki olisi, ellei vastapuolikin eläisi. Muisto Berliinin muurista, vain atomipommi (ehkä) pysäytti Neuvostoliiton armeijan etenemisen Euroopassa, toisen maailmansodan jälkeisen "rauhan" astuessa voimaan.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Juuri nyt niin Suomen kuin EU:n kannattaa olla hyvin johdonmukainen toimissaan Venäjän suuntaan. Eli oltava valmis kaikentasoiseen yhteistyöhön, kunhan Venäjä vain palaa noudattamaan valtioiden välisen kanssakäymisen normaaleja pelisääntöjä. Viimemainittuihin eivät kuulu väkivaltainen tunkeutuminen toisten valtioiden alueelle, sekaantuminen niiden valtiollisiin vaaleihin, yhteistyö kyberrikollistemn kanssa tai syyllistyminen sotarikoksiin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Aluehallinnothan siellä ovat velkaantuneet kun Venäjän federaation budjettia on kiristetty.

Russia is a mess — the poverty rate is soaring and only 10 of 85 regions are financially stable

25 Russian Regions With Public Debt-to-Revenues Ratios of 85% or Higher

http://www.marketwatch.com/story/russia-is-a-mess-...

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Miksi mennä merta edemmäs kalaan. Tässä muutama esimerkki Suomen yhteiskunnallisesta rappiosta ja köyhyyden kasvusta.

- Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä (TEM, laaja työttömyys).
- Noin 10 prosentilla suomalaisista eli yli puolella miljoonalla tulot eivät riitä vähimmäistoimeentuloon (THL, raportit).
- Noin 12 prosenttia suomalaisista elää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alittavilla tuloilla.
- 10 prosentilla suomalaisista tulot eivät riitä asumiskustannuksiin.
- 4 prosentilla suomalaisista tulot eivät riitä jokapäiväiseen ruokaan.
- Suomessa on noin 65 000 köyhää lapsiperhettä ja niissä on 130 000 lasta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Rauno, onko maailmassa joku yhteiskuntamalli, joka Suomen pitäisi ottaa malliksi, kun nykyinen on kelvoton?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Whataboutism is a term describing a propaganda technique used by the Soviet Union in its dealings with the Western world during the Cold War."

https://en.wikipedia.org/wiki/Whataboutism

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Ajankohtainen esimerkki tekniikan käytöstä Atlantin toisella puolella on Donald Trumpin twiitti James Comeyn ilmoitettua FBI:n tutkivan Trumpin kampanjaorganisaation Venäjä-yhteyksiä. Presidentti twiittaa näin: "What about all of the contact with the Clinton campaign and the Russians?"

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #15

What about..... tyyppi esimerkki.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kuinkahan monta % venäläisistä elää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alittavilla tuloilla? Lintunen varmaan kertoo.

Ja koska muutamankin EU-skeptikon mukaan muualla kansa saa itse päättää asioistaan niin kiinnostaisi tietää miten paljon noita pienituloisia lämmittää ajatus että ovat siitä itse saaneet päättää.
Mielipuolistahan olisi olla tyytymätön asiaan josta itse on ollut päättämässä.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Vaikka elämme tiedonvälityksen tulvassa, näemme ja ymmärrämme Venäjästä vain Putinin uhon, aseet ja muissa maissa mellastamisen. Vain Venäjällä asunut ja työtä tehnyt ulkomaalainen voi edes vähän ymmärtää Venäjää ja venäläisiä.

Neljän vuoden kokemus Venäjällä ja Keski-Aasiassa opetti minulle ennen muuta yhden Venäjällä vahvasti vaikuttavan voiman: pidä suusi kiinni, ajatukset tykönäsi ja seuraile varovasti maailmanmenoa.

Tsaarien rajaton yksinvaltius ja samankaltainen, mutta julmempi 70 vuoden sosialistinen hirmuvalta ovat opettaneet ihmiset vaikenemaan, elelemään aloitteita tekemättä, nöyrästi tottelemaan ja vain olemaan, olemaan, olemaan...

Suuri yhteiskunnallinen muutos vie kolme sukupolvea eli n. 90 vuotta - suotuisissa olosuhteissa. Ei voi mitenkään olettaa Venäjän paljonkaan muuttuneen. Näimme kyllä Gorbatsovin ja Jeltsinin ajan vapauden sekavat tuulahdukset, mutta tänäinen Venäjä on taas vajonnut diktatuuriin.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Yli 90% venäläisistä pitää 1917 Lokakuun vallankumousta suurena edistysaskeleena ja uuden Venäjän nousuna. Yli 60% kaipaa Neuvostoliiton aikaista rauhallista elämänmenoa ja yhteisöllisyyttä. Nykykapitalismin kannattajat ovat selvässä vähemmistössä.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Venäläisten mielipidemittausten mukaan maan nykyinen ryöstökapitalistinen hallinto ja korkein johto on aivan valtavassa suosiossa. Näin se aina diktatuureissa menee: kansalaisten on viisainta suosia kaikkea virallista hallintoa, mennyttä ja nykyistä, vaikka ajanjaksot olisivat ns. periaatteiltaan ja käytännöiltään ristiriidassa.

On myös maita, joiden ihmisissä tapahtuu selviä muutoksia, esim Suomi. Muutama vuosikymmen sitten Suomessa arvostettiin jopa aatteita ja työntekoa; tänäinen Suomi näyttäytyy viihdekeskeisenä ajanvietteen ihmemaana. Selviytyäkseni järjissäni tässä menossa keksin ja rakensin ajanvieteautomaatin, joka sähkön hinnalla hoitaa ajanmukaisen ajanvietevelvollisuuteni, ja vapaudun keskittymään ajatteluun, työntekoon ja urheiluun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

Eritoten Venäjän nykyhallintoa suositaan Tshetsheniassa. Siellä Putinin puolue sai viimeisimmässä duuman vaalissa 99,3% annetuista äänistä.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

"Yli 90% venäläisistä pitää 1917 Lokakuun vallankumousta suurena edistysaskeleena ja uuden Venäjän nousuna. Yli 60% kaipaa Neuvostoliiton aikaista rauhallista elämänmenoa ja yhteisöllisyyttä. Nykykapitalismin kannattajat ovat selvässä vähemmistössä."

...uutisoi Kremliä lähellä oleva tietotoimisto Rectum.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #13

Presidentti Putin ei tiettävästi kuulu tuohon yhdeksäänkymmeneen prosenttiin.

Virallinen Venäjä ei juhli lokakuun vallankumouksen satavuotispäivää juuri mitenkään. Boslhevikkien solmima rauha merkitsi Kremlin nykyjohdon näkökulmasta ennen kaikkea Venäjän vanhan imperiaalisen aseman menettämistä. Tuo johto ei vierasta mitään ajatusta niin paljon kuin sitä että kansalaiset pyrkisivät ottamaan itselleen poliittisen aloitteen lokakuun vallankumouksen tai viime vuosien värivallankumousten tapaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset