*

AnttiJuhaniKasvio

Me dinosaurukset

Suomi on jäänyt viimeiseksi läntiseksi teollisuusmaaksi, joka ilman omaa valmistusta luottaa isosti ydinvoimaan tulevassa energiahuollossaan. Aika näyttää, paljonko Suomi joutuu maksamaan ajautumisestaan tähän elinkeinopoliittiseen umpiperään.

Ydinenergialiiketoiminnan tulevaisuus maailmalla ei näytä hyvältä. Yhä useampi yksityinen yritys on luopunut kannattamattomaksi muuttuneesta reaktorivalmistuksesta, ja myös suuret sähköntuottajat ovat luopumassa voimaloistaan. Uusimpina esimerkkeinä tästä trendistä ovat japanilainen Toshiba ja saksalainen energiajätti EnBW. Viimemainitun pääjohtaja Frank Mastiaux iloitsee tämän viikon Der Spiegelissä yhtiönsä ratkaisusta toteamalla, etteivät he ”ole enää mitään dinosauruksia”.

Kuvaavaa nykytilanteelle on se, että ydinvoimaloiden suunnittelu ja rakentaminen keskittyy yhä selvemmin valtion kanssa läheisesti naimisissa olevien venäläisten, kiinalaisten, eteläkorealaisten ja ranskalaisten suuryritysten käsiin. Ne myyvät voimaloitaan ennen kaikkea autoritaarisesti johdettuihin maihin, joissa tilausten saaminen edellyttää sekä korkean tason lobbaamista että avainhenkilöiden kunnollista voitelua.

Sikäli ydinenergiabisneksen ajautuminen pääosin valtiolliseksi toiminnaksi on esimerkiksi Financial Timesissa äskettäin asiasta kirjoittaneen Leonard S. Hymanin mukaan (ks. linkki) luontevaa, että isojen onnettomuuksien sattuessa – kuten tapahtui esimerkiksi Tshernobylissä ja Fukushimassa – yhdenkään yksityisen yrityksen resurssit eivät riitä vaurioiden korjaamiseen. Viime kädessä laskut päätyvät aina yhteiskunnan kontolle.

Tämä on hyvä muistaa seuratessamme Olkiluoto kolmosen ja Fennovoiman hankkeen etenemistä. Ja ihmetellessämme, mistä Euroopan yllä parhaillaan leijaileva jodipilvi mahtaa olla peräisin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Suomi on jäänyt viimeiseksi läntiseksi teollisuusmaaksi, joka ilman omaa valmistusta luottaa isosti ydinvoimaan tulevassa energiahuollossaan."

Useilla mailla maailmassa on aivan omat erityispiirteensä ja olosuhteensa.

Suomi on maailman pohjoisin kehittynyt teollisuusmaa, hyvällä syyllä voimme sanoa, että sijaitsemme arktisella vyöhykkeellä. Suomen teollisuusrakenne on erittäin energiaintensiivistä verrattuna keskieurooppalaiseen teollisuuteen keskimäärin. Me tarvitsemme paljon sähköä henkeä kohden ja meillä on hyvin vähän luontaisia mahdollisuuksia hyödyntää esimerkiksi tuuli- tai aurinkoenergiaa. Samanaikaisesti puun polttaminen on ympäristösyistä käymässä mahdottomaksi ja turpeenkin kohdalla kiistellään onko se uusiutuvaa vai ei.

Suomi on perusinfrastruktuuriltaan otollinen alue ydinvoimaloille, koska meillä on meren rannikkoa, vähän väestöä, paljon tilaa ja lisäksi peruskalliota ydinjätteiden varastointia varten. On aivan eri asia rakentaa ydinvoimaloita jonnekin tiheään asutulle Ruhrin alueelle sisämaahan käytännöllisesti katsottuna urbaanin alueen huomaan.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Kaikki esittämäsi näkökohdat pitävät sinänsä paikkansa, mutta juuri energian suuren merkityksen vuoksi meillä ei ole juurikaan varaa sellaisiin erittäin pitkävaikutteisiin virheratkaisuihin, jotka osoittautuvat kehittymässä olevia vaihtoehtoja kalliimmiksi. Tältä osin kannattaa seurata tarkkaan esimerkiksi parhaillaan Britanniassa käytävää keskustelua.

Jos kaikki muut meihin verrattavat maat ratkaisevat energiaongelmansa toisin, hankkimallemme osaamispääomalle ei juuri löydy kysyntää ulkomailta.

Ja kun olemme kuitenkin väestöltämme ja taloudeltamme aika pieni maa, olemme riippuvaisia ulkomaisista teknologiatoimittajista. Jos ikävästi käy, Suomella ei ole samanlaisia resursseja kustannusten kattamiseen kuin esimerkiksi Japanilla, vaan voimme kansakuntana ajautua lähelle konkurssitilaa.

Maailma on - Suomea myöten - muuttumassa koko ajan epävarmemmaksi, ja se on myrkkyä ydinvoimaloiden turvallisuudesta huolehtimiselle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"hankkimallemme osaamispääomalle ei juuri löydy kysyntää ulkomailta."

Tuo ei kuitenkaan ole primäärihuoli. Primäärihuoli on energian saannin turvaaminen.

"olemme riippuvaisia ulkomaisista teknologiatoimittajista."

Jostainhan investointeihin se "engeneering" ja "basic design" aina hankitaan. Mutta se koskee vain investointivaihetta. Nyt olemme riippuvaisia ulkomaisista energiatoimittajista.

"Jos ikävästi käy, Suomella ei ole samanlaisia resursseja kustannusten kattamiseen kuin esimerkiksi Japanilla, vaan voimme kansakuntana ajautua lähelle konkurssitilaa."

Tuossa onkin yksi suuri ero Suomen ja mm. Japanin välillä. Japani sijaitsee maanjäristys- ja tsunamialueella, Suomessa puolestaan ei varsinaisia luonnonkatastrofeja esiinny juuri lainkaan. Olemme tukevasti mannerlaatan keskellä peruskallioinemme. Ja Japanissa oli hyvin pienelle käytettävissä olevalle maa-alueelle rakennettu useita kymmeniä ydinvoimaloita. Me tarvitsemme vain muutamia suuria sellaisia. Suomalainen turvallisuustaso ja käyttötaito on maailman huippua joka tapauksessa.

Mainittakoon vielä lopuksi, että ydinvoiman merkitys Ruotsissa on niin absoluuttisesti kuin prosentuaalisestikin Suomea huomattavasti suurempi energiatuotannossa.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #3

Pieni ero Suomen ja Ruotsin välillä on siinä, että Ruotsi on kauan sitten päättänyt irtautua ydinvoimasta kun taas me puskemme päinvastaiseen suuntaan.

En malta olla toteamasta ensimmäisestä kommentistasi, että se henkii vähän samanlaista kaipuuta takaisin sellukattiloiden ja terästehtaiden varassa elävään Suomeen kuin mitä ilmentää Donald Trumpin täysin epärealistinen pyrkimys palata perinteisen teollisuustyön varassa pyörivään amerikkalaiseen yhteiskuntaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #4

Sellutehtaita vain on edelleen Suomessa ja suuria invetsointeja meneillään. Nykyään joitakin niistä kutsutaan kauniisti "biotehtaiksi". Kyllähän jokaisen maan, Suomi mukaan lukien, tulee hyödyntää mahdollisimman suuressa ja kestävässä määrin niitä resursseja, jotka sillä ovat olemassa.

Suomen metsävarannot ovat Euroopassa aivan omaa luokkaansa, joten se tulee aina olemaan Suomen niin sanottu "komparatiivinen etu". Kuulostakoonpa sitten kuinka vanhanaikaiselta hyvänsä. Ja metsäteollisuuden tuotannon ympärille on kehittynyt mm. kemianteollisuus, joka edustaa nykyään yhtä Suomen suurimmista vientisektoreista ja kasvaa edelleen. Myös paljon sähköä tarvitseva ala.

Ei tuo jarruta muunlaisen teollisuuden tai bisneksen kehittämistä. Ei sen ainakaan pitäisi niin vaikuttaa. Mutta on hyödyksi pitää perustatkin kunnossa, jotta pystyy sitten jotain muuta rakentamaan lisää. Varsinkin, kun tuo Nokian generoima hightechsektori alkoi piiputtaa jo useita vuosia sitten.

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran

Euroopassa Suomen lähin verrokki energiantuotannossa on Unkari (maa on harmillisen hyvä verrokki monessa muussakin melko yllättävässä asiassa, kuten terveiden elinvuosien määrässä). Olemme oikeasti jälkijunassa ja monet pelkäävät kokeilla erilaisia tekniikoita ja antaa teknologialle mahdollisuuksia. Kritiikin määrä ja laatu on melko laadutonta. Uutta teknologiaa kritisoidaan 10-20-vuotta vanhoin argumentein vaikka eteenpäin on menty roimasti. Muuhun kuin polttoon perustuva energia on monille punainen vaate ilman mitään perusteita. On myös mielenkiintoista seurata uraanin saatavuutta. Se tulee kallistumaan ja nykyisillä käyttömäärillä se loppuu ennen kuin fuusio saadaan toimivaan kuntoon. Uraanin riittävyys taloudellisessa mielessä on n. 30 vuotta ja fuusion uskotaan olevan valmis kaupalliseen käyttään 50:ssä vuodessa.

Antti Kasvion pointti osaamisen laadusta on hyvä. Suomen uusin villitys on biomassaprojektit ja turve. Jo nyt, ennen kuin systeemit kunnolla rullaavat, on selvää etteivät ratkaisut ole relevantteja missään muualla Euroopassa. Kehitämme tekniikkaa itsellemme kun muualla länsimaissa mennään uusiutuviin. Keski-Euroopan hiilikaistele pyörittelee peukaloitaan hiilivoimaloidensa kanssa, mutta ei sekään ikuisesti kestä.

Jopa aurinkovoimalla on sama potentiaali lähes Oulun korkeudelle asti kuin Pohjois-Saksassa. Se vaatii sähkön varastointia, jonka parissa on otettu ensimmäiset askeleet. Jos Suomi haluaa jatkossa mukaan energiabisnekseen, muunmuassa tämän osa-alueen tutkimiseen kannattaisi panostaa.

Puusta on moneksi - paremmaksi kuin selluksi tai biomassaksi. Esimerkiksi muovinkorvikkeita on onnistuttu toteuttamaan. Pohjoisen puuston pitkä kuitu on erittäin hyvää tähän. Silti sydäntämme lähimpänä on biomassat, menneen maailman ihmeet?

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Unkarista: maan kulttuurissa on paljon mielenkiintoista ja se johti 1980-luvulla selkeästi Itä-Euroopan uudistumiskehitystä. Mutta Stalinin komentama yritys muuttaa puolifeodaalinen maa yhdellä loikalla hiilen ja teräksen yhteiskunnaksi epäonnistui aikanaan surkeasti. Uskon noiden kokemusten selittävän osaksi maan politiikan nykyisiä taantumuksellisia piirteitä.

Luonnonvaratalouteen uskon vahvasti, mutta meillä sitä kehitetään vanhanaikaisesti. Metsiä yritetään muuttaa sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin optimoiduiksi puupelloiksi Etelä-Amerikkaa myöten biologiselle monimuotoisuudelle aiheutuvista tuhoista välittämättä. Tulevaisuuden merkittävimmät luonnonrikkaudet voivat kuitenkin löytyä juuri tämän päivän metsäinsinöörien turhiksi haitakkeiksi luokittelemien elämänmuotojen piiristä.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Kukaan ei ´vastusta´ tuuli/aurinkosähköä ; ei vastusta ikiliikkujia, ei vastusta alle absoluuttisen nollapisteen alapuolella olevia lämpötiloja, ei vastusta valonnopeuden ylittäviä nopeuksia jne...

Tässä taas kerran Suomen tuulivoimaloiden tuotto alkuvuonna 2016( normaali vuosi) :

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Jokainen sähköalan ammattilainen ymmärtää tuon graafin nähdessään , ettei tuulivoimalla voi korvata mitään perusvoimaa ; ei ydin-, ei hiili-, ei turve-,...voimaa.

Tämä ei ole poliittinen mielipide vaan sähkötekninen tosiasia ; on älyllistä laiskuutta ja joidenkin osalta aivan suoranaista trumpismia puhua samassa lauseessa esimerkiksi ydinvoimasta ja tuulivoimasta.

Täältä näkyy Työ- ja Elinkeinoministeriön ennuste v. 2030 ;

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Siis taas kerran : heti kun keksitään teknis/taloudellinen keino varastoida tuuli/aurinkosähköä, rakennamme myllyn joka niemeen ja notkoon, paneelit joka katolle:

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Sitten tämä ´urbaani myytti Ruotsin ydinvoimasta luopumisesta`, huokaus:

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

On selvää, että tulevaisuuden energiataloudessa tarvitaan sekä vähemmän energiaa kuluttavia ratkaisuja, nykyistä älykkäämpiä sähköverkkoja että kehittyneempiä tapoja tuottaa sähköä noihin verkkoihin.

Ydinvoiman ongelmana on sen asemien selvä heikentyminen suhteessa muiden energian tuotantotapojen kehittymiseen. Tilannetta meillä ei lainkaan paranna Lännen median kertoma Fennovoiman rakentamislupapäätöksen siirtyminen ainakin vuotta suunniteltua aikataulua myöhemmäksi (ks. http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/fennovoiman-tu... ).

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

En ota kantaa ydinvoiman puolesta tai vastaan ; yritän - alan ammattilaisena- selittää sitä teknistä- ei poliittista- tosiasiaa, ettei tuuli/aurinkovoimalla voi korvata mitään muuta sähköntuotantomuotoa.

Saksa on tästä järkyttävin esimerkki.

Täältä näkyy Saksaan asennettu sähköteho:

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

Ikävä kyllä , taas numeroita:

1. Saksan normi sähkötehon tarve on n. 80 GW.
2. Kuvasta näkyy, että Saksaan on asennettu sadoilla miljardeilla ( loppulasku vihreitten mukaan n. 1000 miljardia) tuuli/aurinkotehoa yhteensä n. 90 GW.
3. Miksi Saksa ei sulje saastuttavia hiilivoimaloitaan tai vaarallisia ydinvoimaloitaan ,vaikka ´puhdasta tehoa´on yllin kyllin??

Olen tuon kysymyksen esittänyt usealle ´tuulenkansanedustajalle´ Satu Hassia myöten : aina on seurannut `radiohiljaisuus´ => kysymykseen ei ole järkevää vastausta.

Paikallisessa lehdessä yritin asiaa avata jo v. 2014 :

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #10

Jokaisella energian tuotantomuodolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Siksi en minäkään haluaisi sulkea ydinvoimaa kategorisesti pois mahdollisten vaihtoehtojen joukosta yritettäessä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Mutta sille nyt vain ei voi mitään, että ydinvoiman käyttöön liittyy valtavia riskejä, joita nykyisen kaltaisessa maailmassa ei kukaan pysty hallitsemaan riittävän hyvin.

Juuri siksi siitä yritetään päästä eroon useimmissa kehittyneissä maissa, eikä Suomenkaan kannattaisi pienenä maana yrittää uida jääräpäisesti valtavirtaa vastaan.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #11

Olen samaa mieltä : ydinvoimasta on päästävä eroon sen riskien vuoksi, mutta se ei onnistu tuuli/aurinkosähköllä nyt v. 2017. Se onnistuu lisäämällä kaasu-, hiili- , biomassa-, vesivoima....energialla kuten Saksa on tehnyt.

Toistan itseäni ; tämä ei ole poliittinen mielipide tai joku ´omantunnonkysymys´ vaan ikävä ja kylmä tekninen tosiasia.

Usein keskustellessani tästä asiasta viimeinen ´argumentti´ vastapuolella ( kun kaikki tekniset, taloudelliset ja jopa ympäristöargumentit ovat´kaatuneet`): "Mutta kun se Saksa.."

Olen tästä asiasta kirjoittanut jo v. 2014 :

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset