*

AnttiJuhaniKasvio

Hyviä uutisia Intiasta

Aikakauslehti The Economist esittelee viikonvaihteen numerossaan harvinaisen järkevän intialaisen kansalaispalkka-aloitteen.  

Aloitteen taustalla on se, että Intian kohta 1,3 miljardiin kasvavasta väestöstä nykyisin noin viidennes joutuu elämään äärimmäisessä köyhyydessä. Köyhyysongelmia on siellä toki pyritty lievittämään aikojen kuluessa lukuisilla tukiohjelmilla, joilla on ollut tärkeä merkitys puolueille kansalaisten äänistä kilpailtaessa. Tuloksena on kuitenkin lähes tuhat erilaista avustusjärjestelmää, joiden ylläpitäminen vaatii valtavan byrokratian ja jotka nielevät yhteensä noin viisi prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Nyt hallituksen talouspoliittinen neuvonantaja Arvid Subramanian ehdottaa köyhyyden radikaalia vähentämistä niin, että maan hallitus siirtää kuukausittain kaikille täysi-ikäisille intialaisille noin yhdeksän Yhdysvaltain dollarin suuruisen tukisumman kuukausittain. Järjestelmä nostaisi sosiaalisten tulonsiirtojen osuuden maan bruttokansantuotteesta nykyisestä viidestä noin 6-7 prosenttiin, mutta paljon suurempi osa käytetystä rahasta menisi byrokratian ylläpitämisen sijasta suoraan köyhille. Lisäksi järjestelmän köyhien ihmisten elämisen laatua parantavat vaikutukset muodostuisivat todennäköisesti erittäin merkittäviksi.

Ehdotukseen liittyy toki monia ongelmia, kuten se miten raha todella saadaan toimitettua perille vastaanottajille. Suuren avun tarjoaa tässä kohdin Intiassa vastikään toteutettu Aadhaar-järjestelmä eli sähköisen identiteetin luominen kaikille intialaisille. Järjestelmän piiriin on saatu tähän mennessä jo 99 prosenttia intialaisista, ja se mahdollista rahan siirtämisen vastaanottajien tilille.

Tämän jälkeenkin jouduttaisiin pohtimaan, miten raha saadaan toimitettua käytännössä esimerkiksi maaseudulla asuvien lukutaidottomien köyhien käsiin saakka. Lisäksi on olemassa suuri vaara, että merkittävä osa vanhoista tukijärjestelmistä jää elämään uuden rinnalla, jolloin kustannukset kasvavat kestämättömiksi.

Tällaisista ongelmista huolimatta aloite tuntuu harvinaisen järkevältä ja erinomaisen oikea-aikaiselta. Jos se saataisiin toimimaan Intiassa, idea alkaisi todennäköisesti levitä aika nopeasti myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.  

Länsimaidenkin kannattaisi tutkia mahdollisuutensa tukea tällaisten uudistusten eteenpäinmenoa. On vaikea kuvitella muita uudistuksia, jotka auttaisivat tehokkaammin vähentämään Eurooppaan suuntautuvia muuttopaineita ja heikentämään terrorististen ääriliikkeiden kannatusta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kansalaispalkan tai perustulon ongelma on siinä, että se jää niin alhaiseksi, että sillä ei tule toimeen. Lisäapu se tosin aina on. Jos kansalaispalkka riittää elämiseen, niiden veroja, joilla on tuloja yli kansalaispalkan pitää nostaa olennaisesti. Epäilen, riittääkö siihen ymmärrystä.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio

Tilanne on kuitenkin hyvin erilainen eri maissa. Jos köyhimmät joutuvat elämään lähes kokonaan ilman rahatuloja, jopa Intiassa keskusteltu alle kymmenen dollaria kuukaudessa voisi riittää nostamaan todella ison määrän perheitä pahimman köyhyysrajan yläpuolelle.

Intian nykytilanne on pitkälti sama kuin se, joka vallitsi Suomessa Pekka Kuusen kirjoittaessa 1960-luvun sosiaalipolitiikka -teostaan. Tuolloin kyse oli siitä, millaisin tulonsiirroin Suomen syrjäseutujen köyhät saataisiin vedettyä mukaan toteuttamaan kasvuhakuista yhteiskuntapolitiikkaa. Eivätkä tulokset ihan huonoiksi jääneet.

Juuso Hämäläinen

Köyhät Aasian ja Afrikan maaseudulla elävät paljolti rahatalouden ulkopuolella. Heille ensisijaisen tärkeää on mahdollisuus tuottaa itse ruokansa, puhdas vesi ja jonkinasteen terveydenhuolto sekä lääkitys.

Lisäksi lisääntymisen rajoittaminen on tärkein yleinen kehitystarve. Väestönkasvu on käytännössä kaikkien ongelmien juuri. Ehkäisy ei toimi. Jäljelle jää sterilointi. Sillä valtava määrä lapsia välttäisi kärsimykset. Tämä on ihmisoikeuskysymys lasten kannalta eikä vanhempien.

Käyttäjän AnttiJuhaniKasvio kuva
Antti Kasvio Vastaus kommenttiin #3

Keskimääräinen lapsiluku alenee tutkitusti tehokkaimmin köyhimpien väestöryhmien elinolojen kohenemisen ja tyttöjen paremman koulutuksen myötä. Siksi ehdotettu uudistus on tervetullut - ja todella kiireellinen - myös tästä näkökulmasta.

Tilanne eroaa Intiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa niin, että Intiassa keskimääräisen lapsiluvun odotetaan alenevan väestömäärän vakiintumiseen johtavalle 2,1:n tasolle runsaan kymmenen vuoden kuluttua. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tuolle tasolle ei odoteta päästävän vielä tällä vuosisadalla.

Yksi suurimmista kehityksen jarruista on Yhdysvaltain presidentin tuore hallinnollinen määräys, joka vie amerikkalaisen rahan perhesuunnittelua tukevilta kansainvälisiltä järjestöiltä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset